Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Tutkimus: Koronarokotuksilla estettiin Suomessa noin 7 300 koronataudista johtuvaa kuolemaa maaliskuun 2022 loppuun mennessä

Jaa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) alustavan analyysin mukaan koronarokotuksilla estettiin yli 7 300 koronataudista johtuvaa kuolemaa ajalla 27.12.2020–31.3.2022. Tarkka tulos oli 7 321 ja 95 prosentin luottamusväli 6602–8084. Lisäksi rokotuksilla saatettiin estää yli tuhat kuolemaa, joissa koronatauti olisi ollut myötävaikuttavana tekijänä.

Tiedot selviävät THL:n vielä julkaisemattomasta rekisterianalyysistä. Analyysin mukaan rokotuksilla estettiin erityisesti yli 70-vuotiaiden ja muiden riskiryhmien kuolemia. Rokotukset estivät kuolemia myös nuoremmissa ikäryhmissä. Esimerkiksi riskiryhmien ulkopuolisilla 30–39-vuotialla estettiin noin 30 (tulos 29, 95 prosentin luottamusväli 10–54) koronataudista johtuvaa kuolemaa.

”Tutkimuksen mukaan estettyjä kuolemia oli yli kolme kertaa enemmän kuin koronakuolemia, joita oli seurantajaksolla 1 753. Rokotuksilla on ollut merkittävä vaikutus vaikeiden koronatautitapausten estämisessä. Ilman rokotuksia vaikeita tapauksia olisi ollut huomattavasti enemmän”, sanoo THL:n tilastotutkija Ulrike Baum.

Kolmas rokoteannos tehokas erityisesti iäkkäiden koronakuolemien ehkäisyssä

Koronarokotuksia on annettu väestölle joulukuusta 2020 lähtien. Riskiryhmien ulkopuolisille 18–59-vuotiaille suositellaan kolmen ja 60–64-vuotiaille neljän koronarokotuksen sarjaa. 65 vuotta täyttäneille ja riskiryhmiin kuuluville suositellaan syystalven varianttiräätälöityä tehosteannosta riippumatta aiemmin saaduista annoksista.

Analyysin mukaan kolmannella rokoteannoksella koronakuolemia estettiin seuranta-aikana noin 1 300 (tulos 1297, 95 prosentin luottamusväli 1046–1537) erityisesti yli 70-vuotiailla. Sen sijaan kolmannen annoksen vaikutus alle 60-vuotiaiden terveiden ihmisten koronakuolemien ehkäisyyn oli vähäinen.

”Riskiryhmien ulkopuolisilla työikäisillä nykyisen suosituksen mukaiset rokotukset vähentävät merkittävästi vaikeita tautitapauksia. Kaksi tai kolme rokotusta saaneilla alle 60-vuotiailla tunnistettujen riskiryhmien ulkopuolisilla todettiin seuranta-aikana vain viisi koronataudista johtuvaa kuolemaa. Luku on matala, kun se suhteutetaan esimerkiksi kahdesti rokotettuihin 70–79-vuotiaisiin, joilla todettiin yhteensä 112 koronataudista johtuvaa kuolemaa”, sanoo THL:n asiantuntijalääkäri Eero Poukka.

”Jotta koronakuolemien määrää saataisiin jatkossa pienennettyä Suomessa, rokotukset pitäisi kohdentaa ikääntyneille ja muille riskiryhmille. Yksi esimerkki on uusien tehosteannosten antaminen. Tällä hetkellä THL:ssä selvitämme, milloin lisätehosteannosta tulisi suositella näille ryhmille”, Poukka jatkaa.

Rokotteiden tehon seuranta jatkuu myös uusien varianttien osalta

THL jatkaa koronarokotteiden tehon seurantaa tulevina vuosina. Rokotteiden tehoa arvioidaan myös uusien koronavarianttien osalta. Lisäksi tutkitaan viime syksynä käyttöön otettujen varianttiräätälöityjen rokotteiden mahdollisesti tuomaa lisäsuojaa vakavia tautimuotoja ja koronakuolemia vastaan.

Tietoja käytetään koronarokotussuositusten arvioinnissa.

Lisätiedot

Koronarokotteiden tehoa käsitellään myös Tiedekulman Uuden tiedon klubilla 12.1. klo 18:15. Tapahtumaa voi seurata suorana verkossa ja tallenne tapahtumasta tulee katsottavaksi jälkikäteen Tiedekulman verkkosivuille.

Rokotteet ja koronavirus 

Eero Poukka
asiantuntijalääkäri
THL
puh. 029 524 7956
etunimi.sukunimi@thl.fi

Ulrike Baum
tilastotutkija
THL
puh. 029 524 7504
etunimi.sukunimi@thl.fi

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon henkilöstön määrä nousee, mutta kotihoidossa asiakaskäynnit ja rekrytoinnit kääntyneet laskuun2.2.2023 02:00:00 EET | Tiedote

Henkilöstön määrä vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa on edelleen noussut. Marraskuussa 2022 lakisääteiseen henkilöstömitoitukseen 0,6 työntekijää asiakasta kohden ylsi 95 prosenttia toimintayksiköistä. Kahden vuoden aikana henkilöstön määrä ympärivuorokautisessa hoidossa on noussut 2323:lla, ja marraskuussa jo kolmannes yksiköistä täytti 0,7 tavoitemitoituksen. Marraskuun tilanteen perusteella THL arvioi, että henkilöstömitoituksen nosto 0,7:ään edellyttää vielä 2885 kokopäiväisen henkilön lisätyöpanosta. Laskelma ei sisällä sijaistarvetta. Vanhuspalvelulain mukaista henkilöstön vähimmäismitoitusta on tarkoitus porrastaa siten, että 1.4.2023 alkaen vähimmäismitoitus on 0,65 ja 1.12.2023 alkaen vähimmäismitoitus on 0,70 työntekijää asiakasta kohti. Lakiuudistuksen tavoitteena on ollut vapauttaa sairaan- ja lähihoitajat hoitotyöhön ja kohdentaa avustavat tehtävät, kuten pyykki- ja ruokahuolto, avustavalle henkilöstölle. Lähihoitajien työtunneista enää 4 prosenttia on näitä välillis

Kutsu: Miten hyvinvointialueiden verotusoikeus vaikuttaisi sote-palveluihin? Hyvinvointialueiden rahoitus aiheena Terveystaloustieteen päivässä 3.2.31.1.2023 15:06:54 EET | Kutsu

Uusien hyvinvointialueiden rahoitus perustuu toistaiseksi valtion alueille myöntämään rahoitukseen. Millainen vaikutus hyvinvointialueiden verotusoikeudella olisi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tehokkuuteen ja esimerkiksi sairauksien ennaltaehkäisyyn? Hyvinvointialueiden rahoitus on aiheena tämänvuotisessa Terveystaloustieteen päivässä Helsingissä perjantaina 3.2. kello 9–16.20. Toimittajat ovat tervetulleita tilaisuuteen. Tilaisuuden pääpuhujat ovat lisäksi erikseen haastateltavissa torstaina 2.2. ja tilaisuuden yhteydessä pe 3.2. Tilaisuudessa esiintyvä professori Joan Costa-i-Font London School of Economicsista on tutkinut laajasti päätöksenteon hajauttamisen ja terveydenhuollon organisaatiomallien vaikutuksia terveydenhuollon laatuun. Tilaisuudessa omia näkemyksiin hyvinvointialueiden verotusoikeudesta esittelevät myös professori Mika Kortelainen Turun yliopistosta ja Senior Fellow Timo Viherkenttä Aalto yliopistosta. ”Sosiaali- ja terveydenhuollon nykyinen rahoitusmalli

Åldrande befolkning, personalbrist, coronans vård- och serviceskuld försvårar ordnande av social- och hälsovårdstjänster på välfärdsområden31.1.2023 02:00:00 EET | Tiedote

Den åldrande befolkningens ökade behov av social- och hälsovårdstjänster, den allt svårare nationella bristen på yrkeskunnig personal och den vård- och serviceskuld som uppstått under coronaåren försvårar tillsammans de nya välfärdsområdenas förmåga att ordna social- och hälsovårdstjänster i rätt tid för sina invånare, framgår det från utvärderingen av välfärdsområdena som Institutet för hälsa och välfärd (THL) publicerat idag.

Ikääntyvä väestö, henkilöstöpula ja koronan aiheuttama hoito- ja palveluvelka vaikeuttavat sote-palvelujen järjestämistä hyvinvointialueilla31.1.2023 02:00:00 EET | Tiedote

Ikääntyvän väestön kasvava sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve, yhä vaikeampi valtakunnallinen pula ammattitaitoisesta henkilöstöstä ja koronavuosien aikana syntynyt hoito- ja palveluvelka vaikeuttavat yhdessä uusien hyvinvointialueiden kykyä järjestää oikea-aikaiset sote-palvelut asukkailleen, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tänään julkaisemista hyvinvointialueiden arvioista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme