Tutkimus: Maahanmuuttajataustaisilla lapsilla on kohonnut autismiriski
4.1.2023 12:58:00 EET | HUS | Tiedote
Uuden lastensairaalan Päiväkeskus Vuorella vaikeasti autistisista potilaista vain seitsemällä prosentilla molemmat vanhemmat olivat syntyneet Suomessa. Itse potilaista 90 prosenttia oli kuitenkin syntynyt Suomessa.
Suurin autismiriski on Lähi-idästä ja Afrikasta Suomeen muuttaneiden äitien Suomessa syntyneillä lapsilla. Heidän riskinsä saada vaikea autismikirjon häiriö on tutkimuksen mukaan noin 50-kertainen verrattuna suomalaisten äitien lapsiin. Riski oli kohonnut kaikilla maahanmuuttajaryhmillä lukuun ottamatta Pohjoismaista tulleita.
”Jokin tekijä aiheuttaa muualta tänne Pohjolaan muuttaneiden lapsilla autismiriskiä. Kyseessä on sekä inhimillisesti että kansanterveydellisesti merkittävä asia, joka edellyttää lisätutkimusta. Vaikeasti autistisen ja kehitysviiveisen lapsen vanhemmuus on haastavaa etenkin vieraassa kieli- ja kulttuuriympäristössä. Perheet tarvitsevat tukea”, sanoo tutkija, lastenneurologian erikoislääkäri Mirjami Jolma.
Tutkimuksessa kerättiin vuosina 2019-2020 vuoden ajalta kaikkien 455 autismi- ja kehityshäiriö-päiväkeskuksessa käyneiden 3–6-vuotiaiden potilaiden tiedot. Potilaiden vanhemmat olivat kotoisin 75 eri maasta eri puolilta maailmaa. Korkean autismiriskin taustalla ei siten voi olla yksittäiseen lähtöalueeseen liittyvä geneettinen riski.
Lisätutkimusta D-vitamiinipuutoksesta tarvitaan
Varmuutta ilmiön aiheuttajasta ei ole. Yhdeksi selitykseksi on esitetty äidin raskausaikaista D-vitamiininpuutosta, jonka tiedetään olevan yhteydessä kohonneeseen autismikirjon häiriön riskiin. Ilmiö on havaittu muuallakin etelämmästä Pohjoismaihin muuttaneiden jälkeläisillä.
Suomessa on aiemmin todettu D-vitamiininpuutoksen olevan yleistä maahanmuuttajanaisilla. Tummempi ihonväri ja peittävä pukeutuminen suojaavat auringon haitalliselta UV-säteilyltä, mutta samalla myös vähentävät auringonvalon aiheuttamaa D-vitamiinisynteesiä. Lisäksi D-vitaminoidut maitotuotteet eivät useissa kulttuureissa ole osa perusruokavaliota.
Suomi kuuluu niihin harvoihin maihin, joissa suositellaan aikuisille D-vitamiinilisää, mutta tieto sen tarpeesta Suomessa ei tavoita kaikkia.
”D-vitamiininsaannin parantaminen maahanmuuttajilla on tärkeää huomioiden sen mahdollinen vaikutus autismiriskiin. Riittävä D-vitamiininsaanti olisi tärkeää tarkistaa jo alkuraskaudessa.”, Jolma sanoo.
Tutkimuksessa todettiin myös maahanmuuttajataustaisten autismipotilaiden äideillä olleen usein raskausdiabetesta. Synnytyksissä oli samaten ilmennyt tavanomaista enemmän imukuppiavustusta tai sektiota edellyttäneitä komplikaatioita.
Maahanmuuttajataustaisten lasten yliedustus autismiyksikön potilaissa ei johdu siitä, että heistä tehtäisiin muita herkemmin lähetteitä. Suomessa syntyneiden vanhempien lapsista on tehty lähetteitä lievemmin perustein ja nuorempina kuin maahanmuuttajataustaisista. Maahanmuuttajataustaisten lasten kohdalla 2–5 päivän tutkimusjaksolla autismiepäily vahvistui suomalaisten vanhempien lapsia useammin.
Myöskään suomen kielen taidon puutteellisuuteen tai kulttuurieroihin liittyvät tekijät eivät selitä ilmiötä. Päiväkeskukseen keskimäärin kolmen vuoden iässä lähetettäessä lapset eivät tyypillisesti puhuneet tai osoittaneet ymmärtävänsä mitään kieltä. Vanhemmat ovat lapsensa mukana päiväkeskuksessa ja heidän kanssaan kommunikoitaessa käytetään tarvittaessa heidän toivomustensa mukaista tulkkausta.
Lisätietoa:
Lastenneurologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri Mirjami Jolma, Päijät-Hämeen keskussairaala, Lastenneurologia ja Helsingin yliopisto mirjami.jolma@helsinki.fi p. 050 5700205
Lastenneurologian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Anne Sarajuuri, HUS Lasten ja nuorten sairaudet anne.sarajuuri@hus.fi p. 050 4272740
Linkki tutkimukseen:
https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/alkuperaistutkimukset/maahanmuuttajien-lapsilla-on-suomessa-paljon-vaikeita-autismikirjon-hairioita/
Lääkärilehti:
Lääkärilehti - Maahanmuuttajien lapsilla on Suomessa paljon vaikeita autismikirjon häiriöitä (laakarilehti.fi)
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
HUS-sammanslutningens styrelse sammanträder den 17 augusti 202614.8.2026 11:09:41 EEST | Pressmeddelande
HUS-sammanslutningens styrelse sammanträder måndagen den 17 augusti 2026 för att behandla bland annat verksamheten och ekonomin för januari–juni 2026 samt särskilda anslag och personalförmåner i det preliminära budgetförslaget för 2027. Föredragningslistan för mötet finns här. Sammanslutningens styrelse leder HUS verksamhet, förvaltning och ekonomi. Sammanslutningens styrelse har 17 ledamöter och av dem är två företrädare för Helsingfors universitet. Sammanslutningens styrelse sammanträder cirka en gång per månad. HUS medietjänst betjänar medier måndag–torsdag kl. 10–16, fredag kl. 10–15 på numret 050 427 2875 eller per e-post på viestinta@hus.fi. Se avvikande öppettider.
HUSin yhtymähallitus kokoontuu 17.8.202614.8.2026 11:09:41 EEST | Tiedote
HUSin yhtymähallitus kokoontuu maanantaina 17.8.2026 käsittelemään mm. tammi-kesäkuun 2026 toimintaa ja taloutta sekä vuoden 2027 alustavan talousarvioesityksen erillismäärärahoja ja henkilöstöetuuksia. Kokouksen esityslistan pääset lukemaan täältä. Yhtymähallitus johtaa HUSin toimintaa, hallintoa ja taloutta. Yhtymähallituksessa on 17 jäsentä, joista kaksi on Helsingin yliopiston edustajia. Yhtymähallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa. HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi. Katso poikkeusaukioloajat
Föräldrarnas låga inkomstnivå och utbildning kan påverka risken för allvarliga bakterieinfektioner hos barn10.8.2026 09:34:12 EEST | Pressmeddelande
Risken för att barn ska drabbas av en allvarlig bakterieinfektion är något högre i familjer där föräldrarnas inkomstnivå och särskilt moderns utbildningsnivå är lägre. Resultatet bygger på den första finländska registerstudien som omfattar hela befolkningen, där omfattande nationella data om smittsamma sjukdomar och socioekonomiska förhållanden kombinerats.
Vanhempien alhainen tulotaso ja koulutus voivat vaikuttaa lasten vakavien bakteeri-infektioiden riskiin10.8.2026 09:34:12 EEST | Tiedote
Lasten riski sairastua vakavaan bakteeri-infektioon on hieman suurempi perheissä, joissa vanhempien tulotaso ja erityisesti äidin koulutus on matalampi. Tulos perustuu ensimmäiseen koko väestön kattavaan suomalaiseen rekisteritutkimukseen, jossa yhdistettiin laajat kansalliset tartuntatauti- ja sosioekonomiset aineistot.
Low parental income and education level may be linked to the risk of severe bacterial infections in children10.8.2026 09:34:12 EEST | Press release
The risk of severe bacterial infection is slightly increased in families with lower parental income and, in particular, lower maternal education level. The results are based on the first Finnish registry study that covered the entire population, combining extensive national records on infectious diseases and socio-economic data.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme