Tutkimus: Maahanmuuttajataustaisilla lapsilla on kohonnut autismiriski
4.1.2023 12:58:00 EET | HUS | Tiedote
Uuden lastensairaalan Päiväkeskus Vuorella vaikeasti autistisista potilaista vain seitsemällä prosentilla molemmat vanhemmat olivat syntyneet Suomessa. Itse potilaista 90 prosenttia oli kuitenkin syntynyt Suomessa.
Suurin autismiriski on Lähi-idästä ja Afrikasta Suomeen muuttaneiden äitien Suomessa syntyneillä lapsilla. Heidän riskinsä saada vaikea autismikirjon häiriö on tutkimuksen mukaan noin 50-kertainen verrattuna suomalaisten äitien lapsiin. Riski oli kohonnut kaikilla maahanmuuttajaryhmillä lukuun ottamatta Pohjoismaista tulleita.
”Jokin tekijä aiheuttaa muualta tänne Pohjolaan muuttaneiden lapsilla autismiriskiä. Kyseessä on sekä inhimillisesti että kansanterveydellisesti merkittävä asia, joka edellyttää lisätutkimusta. Vaikeasti autistisen ja kehitysviiveisen lapsen vanhemmuus on haastavaa etenkin vieraassa kieli- ja kulttuuriympäristössä. Perheet tarvitsevat tukea”, sanoo tutkija, lastenneurologian erikoislääkäri Mirjami Jolma.
Tutkimuksessa kerättiin vuosina 2019-2020 vuoden ajalta kaikkien 455 autismi- ja kehityshäiriö-päiväkeskuksessa käyneiden 3–6-vuotiaiden potilaiden tiedot. Potilaiden vanhemmat olivat kotoisin 75 eri maasta eri puolilta maailmaa. Korkean autismiriskin taustalla ei siten voi olla yksittäiseen lähtöalueeseen liittyvä geneettinen riski.
Lisätutkimusta D-vitamiinipuutoksesta tarvitaan
Varmuutta ilmiön aiheuttajasta ei ole. Yhdeksi selitykseksi on esitetty äidin raskausaikaista D-vitamiininpuutosta, jonka tiedetään olevan yhteydessä kohonneeseen autismikirjon häiriön riskiin. Ilmiö on havaittu muuallakin etelämmästä Pohjoismaihin muuttaneiden jälkeläisillä.
Suomessa on aiemmin todettu D-vitamiininpuutoksen olevan yleistä maahanmuuttajanaisilla. Tummempi ihonväri ja peittävä pukeutuminen suojaavat auringon haitalliselta UV-säteilyltä, mutta samalla myös vähentävät auringonvalon aiheuttamaa D-vitamiinisynteesiä. Lisäksi D-vitaminoidut maitotuotteet eivät useissa kulttuureissa ole osa perusruokavaliota.
Suomi kuuluu niihin harvoihin maihin, joissa suositellaan aikuisille D-vitamiinilisää, mutta tieto sen tarpeesta Suomessa ei tavoita kaikkia.
”D-vitamiininsaannin parantaminen maahanmuuttajilla on tärkeää huomioiden sen mahdollinen vaikutus autismiriskiin. Riittävä D-vitamiininsaanti olisi tärkeää tarkistaa jo alkuraskaudessa.”, Jolma sanoo.
Tutkimuksessa todettiin myös maahanmuuttajataustaisten autismipotilaiden äideillä olleen usein raskausdiabetesta. Synnytyksissä oli samaten ilmennyt tavanomaista enemmän imukuppiavustusta tai sektiota edellyttäneitä komplikaatioita.
Maahanmuuttajataustaisten lasten yliedustus autismiyksikön potilaissa ei johdu siitä, että heistä tehtäisiin muita herkemmin lähetteitä. Suomessa syntyneiden vanhempien lapsista on tehty lähetteitä lievemmin perustein ja nuorempina kuin maahanmuuttajataustaisista. Maahanmuuttajataustaisten lasten kohdalla 2–5 päivän tutkimusjaksolla autismiepäily vahvistui suomalaisten vanhempien lapsia useammin.
Myöskään suomen kielen taidon puutteellisuuteen tai kulttuurieroihin liittyvät tekijät eivät selitä ilmiötä. Päiväkeskukseen keskimäärin kolmen vuoden iässä lähetettäessä lapset eivät tyypillisesti puhuneet tai osoittaneet ymmärtävänsä mitään kieltä. Vanhemmat ovat lapsensa mukana päiväkeskuksessa ja heidän kanssaan kommunikoitaessa käytetään tarvittaessa heidän toivomustensa mukaista tulkkausta.
Lisätietoa:
Lastenneurologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri Mirjami Jolma, Päijät-Hämeen keskussairaala, Lastenneurologia ja Helsingin yliopisto mirjami.jolma@helsinki.fi p. 050 5700205
Lastenneurologian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Anne Sarajuuri, HUS Lasten ja nuorten sairaudet anne.sarajuuri@hus.fi p. 050 4272740
Linkki tutkimukseen:
https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/alkuperaistutkimukset/maahanmuuttajien-lapsilla-on-suomessa-paljon-vaikeita-autismikirjon-hairioita/
Lääkärilehti:
Lääkärilehti - Maahanmuuttajien lapsilla on Suomessa paljon vaikeita autismikirjon häiriöitä (laakarilehti.fi)
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
HUS delårsrapport för januari–september 202613.11.2026 15:45:22 EET | Pressmeddelande
Tredje kvartalet i korthet Antalet patienter som väntat länge på vård har minskat betydligt från årsskiftet. Under sommaren och början av hösten en ökning enligt den normala säsongsvariationen. Kundupplevelsen är på utmärkt nivå Personalsituationen på sammanslutningsnivå är god Det ekonomiska utfallet enligt plan Ekonomi Hållbar ekonomi är ett av HUS strategiska fokusområden. Räkenskapsperiodens resultat visade ett överskott på 68,2 miljoner euro och 81,5 miljoner över budgeten (budgeten -13,3 miljoner euro). Resultatet påverkades bland annat av en retroaktiv engångskorrigering av de fastighetsskatter som HUS betalt för åren 2015–2025, vilket förbättrar resultatet med cirka 22,7 miljoner euro. Den fjärde årsprognosen för 2026 utarbetades utgående från utfallet för januari–augusti. Enligt den beräknas resultatet för hela 2026 uppvisa ett överskott på 54,7 miljoner euro (budgeten för 2026 +/- 0 euro). Ekonomiska nyckeltal 1–9/2026: (1000 euro) Kumulativt utfall Förändring % (totalt/föreg
HUSin osavuosikatsaus tammi–syyskuu 202613.11.2026 15:45:22 EET | Tiedote
Kolmas neljännes lyhyesti Pitkään hoitoa odottaneiden määrä laskenut vuodenvaihteesta merkittävästi. Kesällä ja alkusyksystä normaalin kausivaihtelun mukaista nousua. Asiakaskokemus erinomaisella tasolla Henkilöstötilanne yhtymätasoisesti tarkastellen hyvä Talous toteutunut suunnitellusti Talous Kestävä talous on yksi HUSin strategisista painopisteistä. Tilikauden tulos on 68,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja 81,5 miljoonaa euroa yli talousarvion (talousarvio -13,3 miljoonaa euroa). Tulokseen vaikutti muun muassa HUSin maksamien kiinteistöverojen takautuva kertaluonteinen oikaisu vuosilta 2015–2025, jonka tulosta parantava vaikutus on noin 22,7 miljoonaa euroa. Vuoden 2026 neljäs vuosiennuste laadittiin tammi–elokuun toteumatietojen pohjalta. Koko vuoden 2026 tilikauden tuloksen ennustetaan olevan 54,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen (talousarvio 2026 +/- 0 euroa). Talouden tunnusluvut 1–9/2026: (1000 euroa) Toteuma kumulatiivinen Muutos % (tot/edv) Poikkeama % (tot/TA) Toimintatuotot 2 4
De nya lokalerna i Ohkola sjukhus stöder den rättspsykiatriska vården12.11.2026 08:30:00 EET | Pressmeddelande
HUS tar i bruk den nya sjukhusbyggnaden vid Ohkola sjukhus i Mäntsälä den 16 november 2026. Till nybyggnaden flyttar rättspsykiatriska avdelningar för stabiliserande vård och en del av de tjänster som stöder rehabiliteringen av patienter och sjukhusets verksamhet. Samtidigt fortsätter en del av verksamheten i den nuvarande sjukhusbyggnaden och därför är Ohkola sjukhus i fortsättningen en helhet som består av en gammal och en ny byggnadsdel.
Uudet tilat Ohkolan sairaalassa tukevat oikeuspsykiatrista hoitoa12.11.2026 08:30:00 EET | Tiedote
HUS ottaa käyttöön Mäntsälässä sijaitsevan Ohkolan sairaalan uuden sairaalarakennuksen 16. marraskuuta 2026. Uudisrakennukseen siirtyvät oikeuspsykiatrian vakauttavan hoidon osastot sekä osa potilaiden kuntoutusta ja sairaalan toimintaa tukevista palveluista. Samalla osa toiminnasta jatkuu nykyisessä sairaalarakennuksessa, joten Ohkolan sairaala muodostaa jatkossa yhden kokonaisuuden vanhasta ja uudesta rakennusosasta.
Antalet personer som skadat sig med elsparkcykel minskade på jourerna i Helsingfors11.11.2026 08:55:00 EET | Pressmeddelande
På HUS jourer i Helsingfors behandlades under januari–augusti i år 31 procent färre skador i anknytning till körning med elsparkcyklar än i fjol. Även antalet berusade personer som skadade sig minskade. Skador i anknytning till körning med elsparkcykel är dock ännu mycket vanliga.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme