Tutkimus: ongelmatason rahapelaamisessa alueellisia eroja

Tutkimuksessa kartoitettiin rahapelaajien, läheisten ja sote-alan ammattilaisten kokemuksia rahapelaamisen ilmiöistä ja tukipalveluista. Tutkimus toteutettiin väestökyselyillä vuosina 2020 ja 2022 Espoossa sekä Kymenlaaksossa, joissa pelaajien ja läheisten tukipalveluihin on haluttu kehittää järjestelmällisempää otetta. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus ja siihen osallistui yhteensä 2 542 ihmistä.

Ongelmatasolla pelaavat erosivat toisistaan esimerkiksi iän ja päätoimen osalta. Espoolaisista ongelmatasolla pelaavista valtaosa oli työelämässä, kun taas Kymenlaaksossa ongelmallista pelaamista esiintyi enemmän työttömillä, lomautetuilla, eläkeläisillä ja opiskelijoilla.

Kymenlaaksossa 46–55-vuotiaiden joukossa ongelmallinen pelaaminen kolminkertaistui tarkasteluna ajankohtana, kun taas espoolaisten vastaajien joukossa pelaamista ylipäätään esiintyi vanhemmilla ikäluokilla vain vähän.

Myös pelaamisen motiiveissa oli alueiden välillä eroja: kymenlaaksolaisten joukossa korostui ahdistuksen, masennuksen ja huolien pakenemisen kaltaiset tunteisiin liittyvät syyt pelata, kun taas espoolaisten joukossa yleisempiä syitä olivat pelaamisen hauskuus ja jännitys.

Alueiden välillä oli eroja myös pelitavoissa.

”Vaikka peliautomaattien suosio on koko maan tasolla vähentynyt mm. pakollisen tunnistautumisen ja automaattien vähentämisen myötä, olivat ne ongelmatason pelaajien joukossa toiseksi suosituin pelityyppi Kymenlaakson alueella, kun taas espoolaisten vastaajien joukossa automaattien suosio väheni 2020 ja 2022 välisenä aikana”, kertoo A-klinikkasäätiön rahapelitutkija Emmi Kauppila.

Pelitavoissa havaittiin myös samankaltaisuuksia: nettikasinoiden pelaaminen korostui sekä Espoossa että Kymenlaaksossa ongelmatasolla pelaavien joukossa.

Pelihaittojen ennaltaehkäisy ja varhainen tunnistaminen avainasemassa

Suomessa ongelmallisesti rahapelaavia ihmisiä on yli 100 000 ja riskirajoilla pelaavia yli 300 000. Kun mukaan lasketaan läheiset, niin rahapelaaminen vaikuttaa yli 700 000 suomalaiseen.

Alueelliset erot voivat kertoa eroavaisuuksista paikallistason rahapelihaittojen ennaltaehkäisyssä ja tukipalveluissa, mutta myös kulttuuriset tekijät ja pelien saatavuus (esimerkiksi peliautomaattien sijoittelu) voivat vaikuttaa pelaamisen alueellisiin ilmiöihin. Pelihaittojen tarkastelu alueellisella tasolla tarjoaa arvokasta tietoa, sillä pelaajien ja läheisten tukipalveluiden järjestämisessä hyvinvointialueilla tulee olemaan merkittävä rooli. Mitä paremmin pelaamisen alueellisia ilmiöitä ymmärretään, sitä paremmin niitä pystytään ennaltaehkäisemään ja ottamaan puheeksi varhaisessa vaiheessa.

”Peliongelmiin liittyy voimakas stigma ja usein apua haetaan vasta, kun tilanne on päässyt kehittymään pahaksi. Hyvinvointialueilla onkin nyt tuhannen taalan paikka rahapelihaittojen ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä.”

Väestökyselyyn osallistui yhteensä 1 264 espoolaista ja 1 218 kymenlaaksolaista vuosina 2020 ja 2022. Vastaajat olivat iältään 18–64-vuotiaita. Lisäksi mukaan oli haastateltu yhteensä 120 rahapelaajia ja läheisiä kohtaavia sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia.