Tutkimus: Opioideihin kuolleista vain harva oli korvaushoidossa – erityisesti nuorten huumeidenkäyttäjien hoitoon pääsyä tulisi helpottaa
Suomessa korvaushoidon ulkopuolella kuolee etenkin alle 25-vuotiaita. Nuorista vainajista alle prosentti oli ollut kuollessaan tai viimeisen elinvuotensa aikana korvaushoidossa. Yli 25-vuotiaista korvaushoidossa oli ollut 13 prosenttia.
”Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että Suomessakin valtaosa opioidien päihdekäyttöön liittyvistä kuolemista tapahtuu hoidon ulkopuolella. Tämä vahvistaa kansainvälisissä tutkimuksissa todettua käsitystä, että korvaushoito pelastaa henkiä ja korvaushoitoon pitäisi päästä nykyistä matalammalla kynnyksellä” toteaa Claudia Mariottini, väitöskirjatutkija Helsingin yliopistosta.
Yleisesti ottaen huumeisiin, kuten muihinkin tapaturmaisiin syihin, kuolee enemmän miehiä kuin naisia. Tässä tutkimuksessa naisia oli kuitenkin merkitsevästi enemmän alle 25-vuotiaiden joukossa kuin vanhemmissa ikäryhmissä.
”Huumeita käyttävät nuoret naiset vaikuttavat olevan vielä miehiäkin alttiimpia huumeiden käytön haitoille. He saattavat ottaa suurempia riskejä esimerkiksi annostelussa ja aineiden yhteiskäytössä. Lisäksi useiden tutkimusten mukaan nuorilla naisilla on nuoria miehiä enemmän traumaattisia kokemuksia, mikä saattaa altistaa huumeiden käytölle, Mariottini kertoo.
Tutkimus on ensimmäinen, jossa tarkastellaan huumeisiin kuolleiden korvaushoitotaustaa Suomessa. Tiedot kerättiin kunkin vainajan osalta suoraan korvaushoitoa antavista yksiköistä.
Kuolemien määrä oli suurin Pohjois-Karjalassa ja pienin Lapissa, Etelä-Karjalassa ja Itä-Uudellamaalla
Tutkimuksessa selvitettiin myös buprenorfiiniin liittyvien kuolemien määrät hyvinvointialueittain.
Eniten buprenorfiiniin liittyviä kuolemia vuodessa todettiin Pohjois-Karjalassa, jossa kuolemia oli 5–6 100 000:ta asukasta kohden.
Kuolemia oli runsaasti myös Pohjois-Pohjanmaalla, Länsi-Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä, Kanta-Hämeessä ja Kymenlaaksossa (4–4,9 kuolemaa/vuosi 100 000 asukasta kohden).
Vähiten kuolemia oli Lapissa, Etelä-Karjalassa ja Itä-Uudellamaalla (1–1,9 kuolemaa/vuosi 100 000 asukasta kohden).
Kunkin hyvinvointialueen lukema on keskiarvo tutkimusvuosilta 2018–2020.
Buprenorfiinia käytetään usein yhdessä muiden päihteiden kanssa
Buprenorfiini on yleisin Suomessa opioidikorvaushoidossa käytetty lääkeaine. Se on oikein käytettynä turvallinen ja tehokas, mutta väärinkäytettynä ja etenkin yhdistettynä muihin lääke- ja huumausaineisiin se on kuitenkin ylivoimaisesti eniten myrkytyskuolemia aiheuttava huumausaine Suomessa.
Kuolemansyyn selvittämiseen liittyvissä oikeuskemiallisissa tutkimuksissa sen kanssa todetaan useimmiten bentsodiatsepiinien, stimulanttien, alkoholin, gabapentinoidien, muiden opioidien ja kannabinoidien käyttöä.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti sellaisia lääkeainelöydöksiä ja -yhdistelmiä, joille vainajalla ei ollut lääkärin määräämää reseptiä.
Valtaosalla korvaushoidossa olleista vainajista todettiin löydöksiä yhdestä tai useammasta bentsodiatsepiinista ilman reseptiä. Eniten väärinkäytettyjä bentsodiatsepiiniryhmän lääkkeitä olivat diatsepaami, klonatsepaami ja alpratsolaami. Lisäksi noin kolmanneksella korvaushoidossa olleista todettiin buprenorfiinin lisäksi muita opioideja ja toisella kolmanneksella pregabaliinia tai gabapentiinia, vaikka näille ei ollut reseptiä.
”Tutkimuksen perusteella lääkeaineiden käyttö ilman reseptiä oli yleistä myös niillä, jotka olivat korvaushoidossa. Korvaushoitopotilaiden kohdalla myös muiden päihderiippuvuuksien kuin opioidiriippuvuuden hoitoa tulisi tehostaa ja tutkia hoidon sisältöä ja vaikuttavuutta tarkemmin”, toteaa Mariottini.
THL toivoo, että yhteiskunnallinen keskustelu hoitoon pääsyn esteiden purkamisesta jatkuu. Laitoksen koordinoima Huumekuolemien ehkäisyn asiantuntijaryhmä (HEAR) on aiemmin esittänyt, että yksi tärkeimmistä keinoista huumekuolemien vähentämiseksi olisi nopeuttaa ja helpottaa korvaushoitoon pääsyä sekä varmistaa hoidon jatkuvuus.
"Myös tämän tutkimuksen perusteella hoitoon pääsyn esteiden purkaminen on kriittistä kaikkien huumeita käyttävien ja aivan erityisesti nuorten kohdalla", sanoo oikeuskemisti Pirkko Kriikku THL:stä.
Lisätietoja:
Claudia Mariottini
väitöskirjatutkija
Helsingin yliopisto
puh. 029 524 7286
etunimi.sukunimi@helsinki.fi
Pirkko Kriikku
oikeuskemisti
THL
puh. 029 524 8054
etunimi.sukunimi@thl.fi
Tutkimuksen rahoitus
Claudia Mariottini on saanut tutkimusta varten rahoitusta sosiaali- ja terveysministeriöltä ja Alkoholitutkimussäätiöltä.
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Terveysasemien kiireettömistä lääkärikäynneistä vain puolet toteutui viikossa keväällä 202325.5.2023 08:30:04 EEST | Tiedote
Terveysasemien kiireettömän avosairaanhoidon lääkärikäynneistä vain 49 prosenttia toteutui viikon kuluessa hoidon tarpeen arviosta keväällä 2023. Syksyllä 2022 vastaava osuus oli 60 prosenttia.
THL:n ennakkoarvio: koronarokotteen tehosteannos iäkkäille ja tietyille riskiryhmille syksyllä17.5.2023 14:10:00 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tämänhetkisen arvion mukaan iäkkäille ja tietyille riskiryhmille suositellaan todennäköisesti syksyllä koronarokotteen tehosteannosta. Rokote on tarkoitus antaa samanaikaisesti influenssarokotuksen kanssa marras-joulukuussa.
Työikäisten psyykkinen kuormittuneisuus ja itsemurha-ajatukset ovat lisääntyneet – samaan aikaan lääkärille on yhä vaikeampi päästä17.5.2023 08:20:49 EEST | Tiedote
Työikäisten elämänlaatu on heikentynyt voimakkaasti viime vuosina. Vain joka toinen työikäinen kokee elämänlaatunsa hyväksi, kun neljä vuotta sitten näin koki vielä yli 60 prosenttia työikäisistä. Elämänlaadulla tarkoitetaan ihmisen käsitystä omasta tilanteestaan, esimerkiksi terveydestä, hyvinvoinnista, sosiaalisista suhteista ja elinympäristöstä. Tiedot käyvät ilmi THL:n laajasta Terve Suomi -väestötutkimuksesta, jonka kyselyaineisto kerättiin syyskuun 2022 ja maaliskuun 2023 välisenä aikana. Tutkimuksen mukaan joka viides työikäinen eli 20–64-vuotias kokee merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta. Psyykkinen kuormittuneisuus on lisääntynyt voimakkaasti sekä miehillä että naisilla vuoteen 2018 verrattuna: miehillä 13 prosentista 19 prosenttiin ja naisilla 13 prosentista 20 prosenttiin. Yleisintä psyykkinen kuormittuneisuus on edelleen 20–29-vuotiailla, mutta myös 30–49-vuotiailla kuormittuneisuus on lisääntynyt. ”Tulokset ovat huolestuttavia yhteiskunnan sosiaalisen ja taloudellisen
Yhä useammasta lapsesta tehdään lastensuojeluilmoitus – muut lastensuojelun mittarit pysyneet ennallaan16.5.2023 08:31:31 EEST | Tiedote
Yhä useammasta lapsesta tehdään Suomessa lastensuojeluilmoitus. Vuonna 2022 ilmoitus tehtiin 98 634 lapsesta eli 9,1 prosentista lapsia. Määrä kasvoi 5 prosenttia edellisestä vuodesta.
Alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni 1,2 prosenttia vuonna 202210.5.2023 08:30:05 EEST | Tiedote
Vuonna 2022 alkoholijuomien kokonaiskulutus Suomessa oli 8,9 litraa sataprosenttisena alkoholina 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti. Vuoteen 2021 verrattuna kokonaiskulutus väheni 1,2 prosenttia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme