Tutkimus: Opioideihin kuolleista vain harva oli korvaushoidossa – erityisesti nuorten huumeidenkäyttäjien hoitoon pääsyä tulisi helpottaa
10.2.2023 02:00:00 EET | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL | Tiedote
Suomessa korvaushoidon ulkopuolella kuolee etenkin alle 25-vuotiaita. Nuorista vainajista alle prosentti oli ollut kuollessaan tai viimeisen elinvuotensa aikana korvaushoidossa. Yli 25-vuotiaista korvaushoidossa oli ollut 13 prosenttia.
”Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että Suomessakin valtaosa opioidien päihdekäyttöön liittyvistä kuolemista tapahtuu hoidon ulkopuolella. Tämä vahvistaa kansainvälisissä tutkimuksissa todettua käsitystä, että korvaushoito pelastaa henkiä ja korvaushoitoon pitäisi päästä nykyistä matalammalla kynnyksellä” toteaa Claudia Mariottini, väitöskirjatutkija Helsingin yliopistosta.
Yleisesti ottaen huumeisiin, kuten muihinkin tapaturmaisiin syihin, kuolee enemmän miehiä kuin naisia. Tässä tutkimuksessa naisia oli kuitenkin merkitsevästi enemmän alle 25-vuotiaiden joukossa kuin vanhemmissa ikäryhmissä.
”Huumeita käyttävät nuoret naiset vaikuttavat olevan vielä miehiäkin alttiimpia huumeiden käytön haitoille. He saattavat ottaa suurempia riskejä esimerkiksi annostelussa ja aineiden yhteiskäytössä. Lisäksi useiden tutkimusten mukaan nuorilla naisilla on nuoria miehiä enemmän traumaattisia kokemuksia, mikä saattaa altistaa huumeiden käytölle, Mariottini kertoo.
Tutkimus on ensimmäinen, jossa tarkastellaan huumeisiin kuolleiden korvaushoitotaustaa Suomessa. Tiedot kerättiin kunkin vainajan osalta suoraan korvaushoitoa antavista yksiköistä.
Kuolemien määrä oli suurin Pohjois-Karjalassa ja pienin Lapissa, Etelä-Karjalassa ja Itä-Uudellamaalla
Tutkimuksessa selvitettiin myös buprenorfiiniin liittyvien kuolemien määrät hyvinvointialueittain.
Eniten buprenorfiiniin liittyviä kuolemia vuodessa todettiin Pohjois-Karjalassa, jossa kuolemia oli 5–6 100 000:ta asukasta kohden.
Kuolemia oli runsaasti myös Pohjois-Pohjanmaalla, Länsi-Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä, Kanta-Hämeessä ja Kymenlaaksossa (4–4,9 kuolemaa/vuosi 100 000 asukasta kohden).
Vähiten kuolemia oli Lapissa, Etelä-Karjalassa ja Itä-Uudellamaalla (1–1,9 kuolemaa/vuosi 100 000 asukasta kohden).
Kunkin hyvinvointialueen lukema on keskiarvo tutkimusvuosilta 2018–2020.
Buprenorfiinia käytetään usein yhdessä muiden päihteiden kanssa
Buprenorfiini on yleisin Suomessa opioidikorvaushoidossa käytetty lääkeaine. Se on oikein käytettynä turvallinen ja tehokas, mutta väärinkäytettynä ja etenkin yhdistettynä muihin lääke- ja huumausaineisiin se on kuitenkin ylivoimaisesti eniten myrkytyskuolemia aiheuttava huumausaine Suomessa.
Kuolemansyyn selvittämiseen liittyvissä oikeuskemiallisissa tutkimuksissa sen kanssa todetaan useimmiten bentsodiatsepiinien, stimulanttien, alkoholin, gabapentinoidien, muiden opioidien ja kannabinoidien käyttöä.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti sellaisia lääkeainelöydöksiä ja -yhdistelmiä, joille vainajalla ei ollut lääkärin määräämää reseptiä.
Valtaosalla korvaushoidossa olleista vainajista todettiin löydöksiä yhdestä tai useammasta bentsodiatsepiinista ilman reseptiä. Eniten väärinkäytettyjä bentsodiatsepiiniryhmän lääkkeitä olivat diatsepaami, klonatsepaami ja alpratsolaami. Lisäksi noin kolmanneksella korvaushoidossa olleista todettiin buprenorfiinin lisäksi muita opioideja ja toisella kolmanneksella pregabaliinia tai gabapentiinia, vaikka näille ei ollut reseptiä.
”Tutkimuksen perusteella lääkeaineiden käyttö ilman reseptiä oli yleistä myös niillä, jotka olivat korvaushoidossa. Korvaushoitopotilaiden kohdalla myös muiden päihderiippuvuuksien kuin opioidiriippuvuuden hoitoa tulisi tehostaa ja tutkia hoidon sisältöä ja vaikuttavuutta tarkemmin”, toteaa Mariottini.
THL toivoo, että yhteiskunnallinen keskustelu hoitoon pääsyn esteiden purkamisesta jatkuu. Laitoksen koordinoima Huumekuolemien ehkäisyn asiantuntijaryhmä (HEAR) on aiemmin esittänyt, että yksi tärkeimmistä keinoista huumekuolemien vähentämiseksi olisi nopeuttaa ja helpottaa korvaushoitoon pääsyä sekä varmistaa hoidon jatkuvuus.
"Myös tämän tutkimuksen perusteella hoitoon pääsyn esteiden purkaminen on kriittistä kaikkien huumeita käyttävien ja aivan erityisesti nuorten kohdalla", sanoo oikeuskemisti Pirkko Kriikku THL:stä.
Lisätietoja:
Claudia Mariottini
väitöskirjatutkija
Helsingin yliopisto
puh. 029 524 7286
etunimi.sukunimi@helsinki.fi
Pirkko Kriikku
oikeuskemisti
THL
puh. 029 524 8054
etunimi.sukunimi@thl.fi
Tutkimuksen rahoitus
Claudia Mariottini on saanut tutkimusta varten rahoitusta sosiaali- ja terveysministeriöltä ja Alkoholitutkimussäätiöltä.
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL on valmis ottamaan vastuun suomalaisen terveystietoalueen tieto- ja lupatoiminnon toteuttamisesta10.2.2026 10:00:05 EET | Tiedote
THL on valmis ottamaan vastuulleen terveystiedon hyödyntämiseen keskittyvän uuden kansallisen tieto- ja lupatoiminnon toteuttamisen. Sitran tänään julkaisemassa selvityksessä ehdotetaan, että Suomeen muodostetaan kansallinen terveystietoalue. Se kokoaisi yhteen terveystiedon infrastruktuurin, luvituksen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan. Taustalla ovat tekoälyn tuomat mahdollisuudet datan hyödyntämiseen.
THL lanseeraa uudet rahapelaamisen riskirajat ja rahapelitestin – pelaajan luottorivi auttaa pelaamisen hallinnassa4.2.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut uudet rahapelaamisen riskirajat sekä testin, jonka avulla voi testata oman suhteensa rahapelaamiseen. Suomessa asuvien suhde rahapelaamiseen kiteytyy jatkossa luottoriviin 2-4-2, joka kuvastaa rahapelaamisen riskirajoja. Riskirajojen mukaisesti pelaamiseen voisi käyttää enintään kaksi prosenttia nettotuloista, pelata enintään neljänä päivänä kuukaudessa sekä välttää pelaamasta toistuvasti enempää kuin kahta eri pelityyppiä.
THL viikolla 6/202629.1.2026 15:12:02 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 29.1. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet ke 4.2.2026 THL julkaisee uudet rahapelaamisen riskirajat sekä niiden pohjalta laaditun rahapelitestin. Toimitukset voivat halutessaan laatia myös oman yksinkertaisen laskurin riskirajojen pohjalta. Rahapelijärjestelmä muuttuu merkittävästi ensi vuonna. 2-4-2 on muistisääntö, joka auttaa jokaista selvittämään oman suhteensa rahapelaamiseen. Riskirajojen mukaisesti pelaamiseen voisi käyttää enintään kaksi prosenttia nettotuloista, pelata enintään neljänä pä
Antalet fall av fästingburen hjärninflammation ökade något jämfört med föregående år – det nationella vaccinationsprogrammet utvidgas till nya riskområden29.1.2026 00:30:00 EET | Pressmeddelande
Antalet fall av fästingburen hjärninflammation var under den senaste uppföljningsperioden högre än under tidigare år i Finland. Flest fall konstaterades i kustområden och i skärgården. Institutet för hälsa och välfärd (THL) har fastställt nya riskområden som omfattas av det nationella vaccinationsprogrammet, där grundserien av vaccinationer mot fästingburen hjärninflammation ges avgiftsfritt.
Puutiaisaivotulehduksen tapausmäärät kasvoivat hieman edellisvuodesta – kansallinen rokotusohjelma laajenee uusille riskialueille29.1.2026 00:30:00 EET | Tiedote
Puutiaisaivotulehdustapauksia esiintyi viime seurantakaudella enemmän kuin aikaisempina vuosina Suomessa. Tapauksia todettiin eniten rannikkoalueilla ja saaristossa. THL on määritellyt uusia kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvia riskialueita, joilla puutiaisaivotulehdusrokotteen perussarjan saa maksutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme