Tutkimus: Opioideihin kuolleista vain harva oli korvaushoidossa – erityisesti nuorten huumeidenkäyttäjien hoitoon pääsyä tulisi helpottaa
Suomessa korvaushoidon ulkopuolella kuolee etenkin alle 25-vuotiaita. Nuorista vainajista alle prosentti oli ollut kuollessaan tai viimeisen elinvuotensa aikana korvaushoidossa. Yli 25-vuotiaista korvaushoidossa oli ollut 13 prosenttia.
”Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että Suomessakin valtaosa opioidien päihdekäyttöön liittyvistä kuolemista tapahtuu hoidon ulkopuolella. Tämä vahvistaa kansainvälisissä tutkimuksissa todettua käsitystä, että korvaushoito pelastaa henkiä ja korvaushoitoon pitäisi päästä nykyistä matalammalla kynnyksellä” toteaa Claudia Mariottini, väitöskirjatutkija Helsingin yliopistosta.
Yleisesti ottaen huumeisiin, kuten muihinkin tapaturmaisiin syihin, kuolee enemmän miehiä kuin naisia. Tässä tutkimuksessa naisia oli kuitenkin merkitsevästi enemmän alle 25-vuotiaiden joukossa kuin vanhemmissa ikäryhmissä.
”Huumeita käyttävät nuoret naiset vaikuttavat olevan vielä miehiäkin alttiimpia huumeiden käytön haitoille. He saattavat ottaa suurempia riskejä esimerkiksi annostelussa ja aineiden yhteiskäytössä. Lisäksi useiden tutkimusten mukaan nuorilla naisilla on nuoria miehiä enemmän traumaattisia kokemuksia, mikä saattaa altistaa huumeiden käytölle, Mariottini kertoo.
Tutkimus on ensimmäinen, jossa tarkastellaan huumeisiin kuolleiden korvaushoitotaustaa Suomessa. Tiedot kerättiin kunkin vainajan osalta suoraan korvaushoitoa antavista yksiköistä.
Kuolemien määrä oli suurin Pohjois-Karjalassa ja pienin Lapissa, Etelä-Karjalassa ja Itä-Uudellamaalla
Tutkimuksessa selvitettiin myös buprenorfiiniin liittyvien kuolemien määrät hyvinvointialueittain.
Eniten buprenorfiiniin liittyviä kuolemia vuodessa todettiin Pohjois-Karjalassa, jossa kuolemia oli 5–6 100 000:ta asukasta kohden.
Kuolemia oli runsaasti myös Pohjois-Pohjanmaalla, Länsi-Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä, Kanta-Hämeessä ja Kymenlaaksossa (4–4,9 kuolemaa/vuosi 100 000 asukasta kohden).
Vähiten kuolemia oli Lapissa, Etelä-Karjalassa ja Itä-Uudellamaalla (1–1,9 kuolemaa/vuosi 100 000 asukasta kohden).
Kunkin hyvinvointialueen lukema on keskiarvo tutkimusvuosilta 2018–2020.
Buprenorfiinia käytetään usein yhdessä muiden päihteiden kanssa
Buprenorfiini on yleisin Suomessa opioidikorvaushoidossa käytetty lääkeaine. Se on oikein käytettynä turvallinen ja tehokas, mutta väärinkäytettynä ja etenkin yhdistettynä muihin lääke- ja huumausaineisiin se on kuitenkin ylivoimaisesti eniten myrkytyskuolemia aiheuttava huumausaine Suomessa.
Kuolemansyyn selvittämiseen liittyvissä oikeuskemiallisissa tutkimuksissa sen kanssa todetaan useimmiten bentsodiatsepiinien, stimulanttien, alkoholin, gabapentinoidien, muiden opioidien ja kannabinoidien käyttöä.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti sellaisia lääkeainelöydöksiä ja -yhdistelmiä, joille vainajalla ei ollut lääkärin määräämää reseptiä.
Valtaosalla korvaushoidossa olleista vainajista todettiin löydöksiä yhdestä tai useammasta bentsodiatsepiinista ilman reseptiä. Eniten väärinkäytettyjä bentsodiatsepiiniryhmän lääkkeitä olivat diatsepaami, klonatsepaami ja alpratsolaami. Lisäksi noin kolmanneksella korvaushoidossa olleista todettiin buprenorfiinin lisäksi muita opioideja ja toisella kolmanneksella pregabaliinia tai gabapentiinia, vaikka näille ei ollut reseptiä.
”Tutkimuksen perusteella lääkeaineiden käyttö ilman reseptiä oli yleistä myös niillä, jotka olivat korvaushoidossa. Korvaushoitopotilaiden kohdalla myös muiden päihderiippuvuuksien kuin opioidiriippuvuuden hoitoa tulisi tehostaa ja tutkia hoidon sisältöä ja vaikuttavuutta tarkemmin”, toteaa Mariottini.
THL toivoo, että yhteiskunnallinen keskustelu hoitoon pääsyn esteiden purkamisesta jatkuu. Laitoksen koordinoima Huumekuolemien ehkäisyn asiantuntijaryhmä (HEAR) on aiemmin esittänyt, että yksi tärkeimmistä keinoista huumekuolemien vähentämiseksi olisi nopeuttaa ja helpottaa korvaushoitoon pääsyä sekä varmistaa hoidon jatkuvuus.
"Myös tämän tutkimuksen perusteella hoitoon pääsyn esteiden purkaminen on kriittistä kaikkien huumeita käyttävien ja aivan erityisesti nuorten kohdalla", sanoo oikeuskemisti Pirkko Kriikku THL:stä.
Lisätietoja:
Claudia Mariottini
väitöskirjatutkija
Helsingin yliopisto
puh. 029 524 7286
etunimi.sukunimi@helsinki.fi
Pirkko Kriikku
oikeuskemisti
THL
puh. 029 524 8054
etunimi.sukunimi@thl.fi
Tutkimuksen rahoitus
Claudia Mariottini on saanut tutkimusta varten rahoitusta sosiaali- ja terveysministeriöltä ja Alkoholitutkimussäätiöltä.
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL:n seuranta: Joka kolmas vanhuspalvelujen yksikkö on jo saavuttanut 0,7:n henkilöstömitoituksen23.3.2023 02:00:00 EET | Tiedote
Kolmannes vanhuspalvelujen ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköistä on jo saavuttanut joulukuussa voimaan tulevan henkilöstömitoituksen 0,7 asiakastyötä tekevää työntekijää asukasta kohti.
Nuoret toivovat mutkattomia matalan kynnyksen palveluita – pahoinvointi ja palveluihin pääsyn vaikeus korostuvat tietyissä ryhmissä23.3.2023 01:59:00 EET | Tiedote
Nuoret toivovat, että oman paikkakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut löytyisivät helposti yhdestä paikasta ja apua voisi saada ilman ajanvarausta.
Puutiaisaivotulehduksen tapausmäärät laskivat hieman edellisvuodesta - kansallinen rokotusohjelma laajenee Espoon Suvisaaristoon20.3.2023 10:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2022 THL:n tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin yhteensä 123 puutiaisaivotulehdustapausta, mikä on hieman vähemmän kuin huippuvuonna 2021, jolloin tapauksia oli 148. Aiempina vuosina tapauksia on ollut alle sata. ”Trendi raportoitujen TBE-tapausten määrässä on ollut nousujohteinen jo yli kymmenen vuotta. Tätä selittää useampikin seikka. Esimerkiksi ilmastonmuutos ja ihmisten tietoisuus puutiaisvälitteisistä taudeista voivat osaltaan selittää tapausmäärien kasvua”, sanoo THL:n tutkija Henna Mäkelä. Vuosien 2018–2022 seurantatietojen perusteella puutiaisaivotulehduksen ilmaantuvuus on ollut korkein rannikkoseutujen kunnissa Paraisilla (46 tapausta 100 000:ta asukasta kohden) ja Kustavissa (41/100 000) sekä Ahvenanmaan maakunnassa (38/100 000) ja Lohjalla (16/100 000). Lähes kaikki tartunnat on todettu henkilöillä, joilla ei ollut rokotussuojaa. Rokotussuojasta onkin tärkeää huolehtia erityisesti silloin, jos asuu alueella, joka kuuluu kansallisen rokotusohjelman piiriin. Uusi alu
Pikkulasten rokotuskattavuus on Suomessa hyvä – joidenkin rokotteiden kattavuuksissa kuitenkin pientä laskua14.3.2023 12:00:00 EET | Tiedote
Lasten rokotusohjelmaan kuuluvien rokotteiden rokotuskattavuus on Suomessa edelleen hyvä. Joidenkin rokotteiden kattavuuksissa on kuitenkin havaittavissa pientä laskua parin viime vuoden aikana. Tiedot käyvät ilmi valtakunnallisesta rokotusrekisteristä. Vuonna 2020 syntyneistä lapsista 97 prosenttia on saanut kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä, poliolta ja Hib-taudeilta suojaavan viitosrokotuksen Sen kattavuus on vuonna 2019 ja 2020 syntyneillä hieman matalampi kuin aiemmissa ikäluokissa, jolloin kattavuus on ollut lähes 99 prosenttia. Useilla hyvinvointialueella päästään kuitenkin edelleen 99 prosentin kattavuuteen. Noin 94 prosenttia vuonna 2020 syntyneistä lapsista on saanut tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta suojaavan MPR-rokotteen ensimmäisen annoksen. Myös MPR-rokotuskattavuus on valtakunnallisesti ollut hitaassa laskussa viime vuosien aikana. Joillakin hyvinvointialueilla kattavuus on kuitenkin pysynyt hyvällä tasolla tai jopa noussut. ”Syitä rokotuskatta
THL:n kysely: Suurin osa suomalaisista nykyisen alkoholipolitiikan kannalla13.3.2023 08:13:00 EET | Tiedote
Suomalaisista 53 prosenttia on nykyisen alkoholipolitiikan kannalla, selviää THL:n tammikuussa 2023 teettämästä mielipidekyselystä. Tiukempaa politiikkaa halusi yhdeksän prosenttia vastaajista. Väljempää alkoholipolitiikkaa kannatti 29 prosenttia suomalaisista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme