Tutkimus osoittaa isovanhempien merkityksen lastenlasten äänestämisessä

Tutkimus perustuu Tilastokeskuksen tuottamaan yksilötason rekisteriaineistoon, jossa tieto siitä, äänestivätkö isovanhemmat ja vanhemmat vuoden 1999 eduskuntavaaleissa yhdistettiin kolmannen sukupolven äänestämässä käymiseen vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Aineisto sisältää lisäksi väestörekisteristä poimitut tiedot eri sukupolvien koulutuksesta, ammattiluokasta, tuloista ja  muista taustatekijöistä.

Isovanhempien ja lastenlasten välisen äänestämisen välinen yhteys heikkenee, kun kaikkien kolmen sukupolven sosiaaliset taustatekijät otetaan huomioon, mutta yhteys säilyy silti huomattavana. Erityisesti merkitystä näyttäisi olevan sillä, että isovanhemmat eivät äänestäneet, mitä edes molempien vanhempien aktiivisuus ei riitä täysin kumoamaan.  

– Tulokset voidaan tulkita siten, että isovanhemmilla on merkittävä rooli roolimalleina lastenlastensa elämässä. Isovanhemmat voivat kompensoida perheen niukkoja taloudellisia, sosiaalisia ja poliittisia resursseja. Kääntöpuolena ylisukupolvisuus voi johtaa vaikeasti katkaistaviin huono-osaisuuden ketjuihin, tutkimusryhmän jäsenet Hanna Wass ja Hannu Lahtinen Helsingin yliopistosta toteavat.

Tutkijoiden mukaan nyt onkin korkea aika ottaa isovanhempien roolin merkitys vakavasti, mikäli haluamme ymmärtää, miten poliittinen passiivisuus kulkee tietyissä perheissä läpi sukupolvien.

Laajoilla aineistoilla monipuolisiin tutkimusasetelmiin

Tutkimus on myös osoitus siitä, miten monipuolisiin tutkimusasetelmiin pohjoismaisilla rekisteripohjaisilla aineistolla on mahdollista päästä käsiksi.

 – Kukaan amerikkalaisista kollegoista ei enää kysele, miksi tutkitte Suomea vaan pikemminkin huokailevat, että olisipa meilläkin vastaavia aineistoja käytössämme, Wass ja Lahtinen tiivistävät. 

Rekisteriaineisto kattoi 204 884 sellaista isovanhempaa, joilla oli ainakin yksi lapsenlapsi vuoden 1999 vaaleissa. Vuoden 2015 vaaleissa aineiston koko rajattiin 202 696:een alle 46-vuotiaaseen lapsenlapseen.

 Lahtisen ja Wassin lisäksi tutkimusryhmässä toimivat McGill Universityn professori Elisabeth Gidengil ja Turun yliopiston professori Jani Erola. Tutkimus on avoimesti saatavilla osoitteessa https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/1065912920971715 

Lisätietoja:
Hannu Lahtinen
väestötieteen yliopistonlehtori
puh: 050 448 6944
hannu.lahtinen@helsinki.fi

Hanna Wass
yleisen valtio-opin dosentti, Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU) -tutkimusprojekti
puh: 050 448 4399
hanna.wass@helsinki.fi