Helsingin yliopisto

Tutkimus osoittaa isovanhempien merkityksen lastenlasten äänestämisessä

Jaa

Isovanhempien äänestämisellä on vanhemmista riippumaton vaikutus siihen, äänestääkö lapsenlapsi aikuisena, tutkimuksesta ilmenee ensimmäistä kertaa. Vastaava ylisukupolvinen yhteys on havaittu aiemmin esimerkiksi koulutuksen ja tupakoinnin yhteydessä. Nyt tehty tutkimus julkaistiin arvostetussa Political Research Quarterly -aikakauslehdessä.

Tutkimus perustuu Tilastokeskuksen tuottamaan yksilötason rekisteriaineistoon, jossa tieto siitä, äänestivätkö isovanhemmat ja vanhemmat vuoden 1999 eduskuntavaaleissa yhdistettiin kolmannen sukupolven äänestämässä käymiseen vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Aineisto sisältää lisäksi väestörekisteristä poimitut tiedot eri sukupolvien koulutuksesta, ammattiluokasta, tuloista ja  muista taustatekijöistä.

Isovanhempien ja lastenlasten välisen äänestämisen välinen yhteys heikkenee, kun kaikkien kolmen sukupolven sosiaaliset taustatekijät otetaan huomioon, mutta yhteys säilyy silti huomattavana. Erityisesti merkitystä näyttäisi olevan sillä, että isovanhemmat eivät äänestäneet, mitä edes molempien vanhempien aktiivisuus ei riitä täysin kumoamaan.  

– Tulokset voidaan tulkita siten, että isovanhemmilla on merkittävä rooli roolimalleina lastenlastensa elämässä. Isovanhemmat voivat kompensoida perheen niukkoja taloudellisia, sosiaalisia ja poliittisia resursseja. Kääntöpuolena ylisukupolvisuus voi johtaa vaikeasti katkaistaviin huono-osaisuuden ketjuihin, tutkimusryhmän jäsenet Hanna Wass ja Hannu Lahtinen Helsingin yliopistosta toteavat.

Tutkijoiden mukaan nyt onkin korkea aika ottaa isovanhempien roolin merkitys vakavasti, mikäli haluamme ymmärtää, miten poliittinen passiivisuus kulkee tietyissä perheissä läpi sukupolvien.

Laajoilla aineistoilla monipuolisiin tutkimusasetelmiin

Tutkimus on myös osoitus siitä, miten monipuolisiin tutkimusasetelmiin pohjoismaisilla rekisteripohjaisilla aineistolla on mahdollista päästä käsiksi.

 – Kukaan amerikkalaisista kollegoista ei enää kysele, miksi tutkitte Suomea vaan pikemminkin huokailevat, että olisipa meilläkin vastaavia aineistoja käytössämme, Wass ja Lahtinen tiivistävät. 

Rekisteriaineisto kattoi 204 884 sellaista isovanhempaa, joilla oli ainakin yksi lapsenlapsi vuoden 1999 vaaleissa. Vuoden 2015 vaaleissa aineiston koko rajattiin 202 696:een alle 46-vuotiaaseen lapsenlapseen.

 Lahtisen ja Wassin lisäksi tutkimusryhmässä toimivat McGill Universityn professori Elisabeth Gidengil ja Turun yliopiston professori Jani Erola. Tutkimus on avoimesti saatavilla osoitteessa https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/1065912920971715 

Lisätietoja:
Hannu Lahtinen
väestötieteen yliopistonlehtori
puh: 050 448 6944
hannu.lahtinen@helsinki.fi


Hanna Wass
yleisen valtio-opin dosentti, Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU) -tutkimusprojekti
puh: 050 448 4399
hanna.wass@helsinki.fi

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Vegaaniruokavalio muokkaa merkittävästi pikkulasten aineenvaihduntaa: D- ja A-vitamiinitasot vaativat erityishuomiota21.1.2021 12:51:02 EETTiedote

Helsingin yliopiston tutkimusryhmien yhteistyöprojekti on kansainvälisesti ensimmäinen kartoitus täysin vegaanisen ruokavalion vaikutuksista päiväkoti-ikäisten lasten aineenvaihduntaan. Vegaaniruokavaliota noudattaneilla lapsilla havaittiin sekaruokaa syöviin lapsiin verrattuna merkittävästi muuttunut aineenvaihdunta ja alhaisemmat D-vitamiinitasot. Myös lasten A-vitamiinitasoista kertovat merkkiaineet olivat alentuneet.

Tutkijat selvittivät, kuinka rintasyöpä leviää – syöpägeeni käyttää apunaan proteiinia, joka toimii kuin sorkkarauta19.1.2021 09:30:00 EETTiedote

Helsingin yliopiston tutkijat ovat selvittäneet, kuinka syöpägeenit tuhoavat tyvikalvokapselin, joka estää kasvainsolujen tunkeutumisen terveisiin kudoksiin. Tutkimus osoitti, että syövissä yleinen soluviestintäreitti hyödyntää hepsiini-nimistä entsyymiä hajottaessaan tyvikalvon. Tyvikalvon hajoaminen voidaan kuitenkin pysäyttää hepsiinin toimintaa estävillä vasta-aineilla.

Yli 10 miljoonan euron EU-hanke valjastaa tekoälyn ja genomitiedon sairauksien ennaltaehkäisyyn18.1.2021 13:07:35 EETTiedote

Helsingin yliopiston koordinoimassa viisivuotisessa EU-hankkeessa pyritään kehittämään ja hyödyntämään uudenlaisia genomitietoon perustuvia sairastumisriskin arviointiin soveltuvia työkaluja. INTERVENE-hankkeen tavoitteena on osoittaa tekoälyn hyödyntämisen edut genomitietoon perustuvia sairastumisriskiarvioita laadittaessa sekä testata riskitiedon hyödyntämistä käytännön potilastyössä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme