Tutkimus osoittaa isovanhempien merkityksen lastenlasten äänestämisessä
Tutkimus perustuu Tilastokeskuksen tuottamaan yksilötason rekisteriaineistoon, jossa tieto siitä, äänestivätkö isovanhemmat ja vanhemmat vuoden 1999 eduskuntavaaleissa yhdistettiin kolmannen sukupolven äänestämässä käymiseen vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Aineisto sisältää lisäksi väestörekisteristä poimitut tiedot eri sukupolvien koulutuksesta, ammattiluokasta, tuloista ja muista taustatekijöistä.
Isovanhempien ja lastenlasten välisen äänestämisen välinen yhteys heikkenee, kun kaikkien kolmen sukupolven sosiaaliset taustatekijät otetaan huomioon, mutta yhteys säilyy silti huomattavana. Erityisesti merkitystä näyttäisi olevan sillä, että isovanhemmat eivät äänestäneet, mitä edes molempien vanhempien aktiivisuus ei riitä täysin kumoamaan.
– Tulokset voidaan tulkita siten, että isovanhemmilla on merkittävä rooli roolimalleina lastenlastensa elämässä. Isovanhemmat voivat kompensoida perheen niukkoja taloudellisia, sosiaalisia ja poliittisia resursseja. Kääntöpuolena ylisukupolvisuus voi johtaa vaikeasti katkaistaviin huono-osaisuuden ketjuihin, tutkimusryhmän jäsenet Hanna Wass ja Hannu Lahtinen Helsingin yliopistosta toteavat.
Tutkijoiden mukaan nyt onkin korkea aika ottaa isovanhempien roolin merkitys vakavasti, mikäli haluamme ymmärtää, miten poliittinen passiivisuus kulkee tietyissä perheissä läpi sukupolvien.
Laajoilla aineistoilla monipuolisiin tutkimusasetelmiin
Tutkimus on myös osoitus siitä, miten monipuolisiin tutkimusasetelmiin pohjoismaisilla rekisteripohjaisilla aineistolla on mahdollista päästä käsiksi.
– Kukaan amerikkalaisista kollegoista ei enää kysele, miksi tutkitte Suomea vaan pikemminkin huokailevat, että olisipa meilläkin vastaavia aineistoja käytössämme, Wass ja Lahtinen tiivistävät.
Rekisteriaineisto kattoi 204 884 sellaista isovanhempaa, joilla oli ainakin yksi lapsenlapsi vuoden 1999 vaaleissa. Vuoden 2015 vaaleissa aineiston koko rajattiin 202 696:een alle 46-vuotiaaseen lapsenlapseen.
Lahtisen ja Wassin lisäksi tutkimusryhmässä toimivat McGill Universityn professori Elisabeth Gidengil ja Turun yliopiston professori Jani Erola. Tutkimus on avoimesti saatavilla osoitteessa https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/1065912920971715
Lisätietoja:
Hannu Lahtinen
väestötieteen yliopistonlehtori
puh: 050 448 6944
hannu.lahtinen@helsinki.fi
Hanna Wass
yleisen valtio-opin dosentti, Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU) -tutkimusprojekti
puh: 050 448 4399
hanna.wass@helsinki.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme