Helsingin yliopisto

Tutkimus: Pohjoisen suot varastoivat ilmaston lämmetessä enemmän hiiltä

Jaa

Ilmaston lämpeneminen saa pohjoisen suot varastoimaan enemmän hiiltä kuin tähän asti on ymmärretty. Uusi kansainvälinen tutkimus osoittaa, että pitenevä kasvukausi ja soiden kyky varastoida hiiltä turpeeseen tekevät pohjoisen pallonpuoliskon soista tärkeitä ekosysteemejä taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Soiden ilmastoa viilentävä vaikutus näyttää kuitenkin kestävän vain 2100-luvulle.

Ilmaston lämpeneminen saa pohjoisen suot varastoimaan entistä enemmän hiiltä ja hillitsemään siten ilmastonmuutosta, tuore tutkimus osoittaa. Ilmaston lämmetessä pohjoisten leveysasteiden kasvukausi pitenee ja pidempi kasvukausi antaa soiden kasveille enemmän aikaa sitoa yhteyttämisen kautta hiilidioksidia ilmasta. Kasvien kuollessa niiden jäänteet vajoavat soiden märkään maahan, ja maaperän märkyys ja hapettomuus hidastavat jäänteiden hajoamista. Epätäydellisesti hajonneista jäänteistä syntyy turvetta, ja turpeesta puolet on hiiltä.
 
Tulevina vuosikymmeninä pohjoisen soiden kasvit siis ensin poistavat nykyistä enemmän hiiltä ilmasta ja sen jälkeen suot varastoivat hiiltä turpeeseen sen sijaan, että hajoamisessa syntyvä, ilmastoa lämmittävä hiilidioksidi palaisi heti ilmakehään. Pohjoisen suot luovat siis niin sanotun negatiivisen palautekytkennän, jossa ilmaston lämpeneminen saattaa itse asiassa hidastaa ilmastonmuutosta. 

Kasvit sitovat hiiltä itseensä myös metsissä, mutta metsissä hiilen kierto takaisin ilmakehään on nopeampi. Suossa kasvien jäänteiden hajoaminen on hitaampaa. Siksi suot ovat tärkeitä pitkäikäisiä hiilinieluja. Suot varastoivat jo nyt enemmän hiiltä kuin maailman koko kasvillisuus yhteensä.

Suomalaisia turvenäytteitä Britanniaan

Tuore kansainvälinen tutkimus kuitenkin osoittaa, että tulevien vuosikymmenten aikana suot voivat varastoida hiiltä enemmän kuin tähän mennessä on ymmärretty. Kansainvälisen tutkimusryhmän arvion mukaan vuoteen 2100 mennessä hiiltä varastoituu soihin noin viisi prosenttia enemmän kuin tuhannen viime vuoden aikana.

Englantilaisen Exeterin yliopiston johtama 70 tutkijan ryhmä keräsi ja analysoi tutkimusta varten turvenäytteitä eri puolilta maailmaa. Helsingin yliopistosta tutkimukseen osallistuivat yliopistotutkija Minna Väliranta sekä professori Atte Korhola bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta. Tutkijat lähettivät aineistoon näytteitä sekä Etelä-Suomen että Lapin soista ja osallistuivat niiden analysointiin ja tulkintaan.

– Tämä tutkimus antoi meille aivan uutta tietoa siitä, että pohjoisten alueiden suot saattavat todellakin hyötyä ilmaston lämpenemisestä hiilen sitomisen kannalta, Väliranta sanoo. 

–  Joskin malleihin edelleen liittyy epävarmuutta. Esimerkiksi tässä tutkimuksessa käytettiin melko yksinkertaista suotyyppiluokittelua, eikä mahdollisia tulevia muutoksia suotyypeissä tai suopinta-aloissa ole otettu huomioon, hän jatkaa. 

–  Lisäksi tulevaisuuden kosteusolosuhteiden ennustaminen on paljon haastavampaa kuin lämpötilan ja myös soiden ravinnetalous voi muuttua, millä on vaikutus hiilen sidontaan, Atte Korhola lisää. 

Tropiikin soissa hiiltä alkaa vapautua


Pohjoisen soiden ilmastoa viilentävä vaikutus näyttää kestävän vain 2100-luvulle. Tuolloin eteläisillä leveysasteilla olevien soiden turpeen hajoamisessa vapautuvan hiilen määrä ylittää pohjoisessa kertyvän hiilen määrän. Esimerkiksi Borneon ja Amazonin alueilla sijaitsevien trooppisten soiden suokasvit eivät juuri hyödy ilmaston lämpenemisestä, sillä siellä lämpötilaolosuhteet ovat jo nyt suokasveille hyvin suotuisat. Ilmaston lämpeneminen kuitenkin kiihdyttää tropiikin soilla kasvien hajoamista ja sitä kautta hiilen palautumista ilmakehään. Vaikka suurin osa maailman soista sijaitsee kylmillä alueilla kuten Pohjoismaissa, Siperiassa ja Kanadassa, lopulta tropiikin soiden hiilen vapautumisen kasvu voittaa pohjoisiin soihin sitoutuvan hiilen määrän.


Soiden ilmastonmuutosta hillitsevällä vaikutuksella on erityistä merkitystä Suomelle, koska Suomessa on soita poikkeuksellisen paljon. Suomen pinta-alasta kolmannes on soita. Niiden turvekerros voi olla 10 000 vuotta vanhaa ja kahdeksan metriä syvää. 


Tutkimuksessa mallinnettiin ilmastoskenaarioita, joissa lämpötila nousisi 1– 3.7°C vuoteen 2100 mennessä. Tutkimus ei kuitenkaan pysty ennustamaan tulevaisuutta täysin varmasti, koska tutkijoiden on vielä vaikea arvioida tulevaisuuden sademääriä, pilvisyyttä ja muita ilmastonmuutokseen ja soiden toimintaan vaikuttavia tekijöitä.

Tutkimus kuitenkin osoittaa, että pohjoisen suot ovat tärkeitä ekosysteemejä taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. 

Latitudinal limits to the predicted increase of the peatland carbon sink with warming”, Nature Climate Change

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Yliopistotutkija Minna Väliranta
minna.valiranta@helsinki.fi
050-448 6483

Professori Atte Korhola
Atte.Korhola@helsinki.fi
050-415 4528

Viestinnän asiantuntija Anu Partanen
anu.partanen@helsinki.fi
050-556 0948

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Kissojen ja koirien bakteerien antibioottiresistenssi on vähentynyt16.11.2018 09:38Tiedote

Kissojen ja koirien bakteereiden vastustuskyky antibiooteille on vähenemässä monen vuoden jälkeen. Tilanteen paranemiseen on todennäköisesti vaikuttanut antibioottien vähentynyt käyttö. Vaikka kehitys on ollut valoisampaa, monien antibioottien kohdalla vastustuskykyisten kantojen osuus on edelleen liian suuri ja aktiivisia toimia tarvitaan, kertoo Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen mikrobiologian laboratorio. Seurantatieto on kerätty vuosilta 2014–2017.

Yksin asuvan kohtuullinen minimibudjetti on noin 1 400 euroa kuukaudessa15.11.2018 10:13Tiedote

Esimerkkitalouksien välttämättömien kulujen yhteissumma kuukaudessa vaihtelee pääkaupunkiseudulla yksin asuvien alle 45-vuotiaiden noin 1 380 eurosta kahden vanhemman ja kolmilapsisen perheen noin 4 250 euroon. Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa on selvitetty, mitä tavaroita ja palveluita kuluttaja tarvitsee, jotta tulee toimeen, voi ylläpitää terveyttä ja voi kokea osallistuvansa yhteiskunnalliseen toimintaan Suomessa.

Tervakapitalismi mullisti kainuulaisten elämän 1800-luvulla14.11.2018 15:24Tiedote

Tutkimuksen mukaan tervatalous asemoitui 1800-luvun Kainuuseen erityisessä historiallisessa kontekstissa. Tervakapitalismin muotoutumista määrittivät kapitalistisen maailmanjärjestelmän, Suomen suurruhtinaskunnan ja Pohjois-Suomen talousalueen yhteiskunnallisten rakenteiden sekä toimijoiden voimasuhteet. Lähes vuosisadan jatkunut tervakapitalismi mullisti perin pohjin kainuulaisten elämän ja luontokäsitykset.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme