Tutkimus: Puhelimen omistaminen 7-vuotiaiden keskuudessa ylsi ensi kertaa 100 prosenttiin, ja oma puhelin yleistynyt hurjasti myös 5–6-vuotiailla

Viime vuonna kuudella kymmenestä 5–6-vuotiaasta oli DNA:n koululaistutkimuksen mukaan oma puhelin, kun vuonna 2015 alle kolmasosalla 6-vuotiaista oli käytössään puhelin.
”Sukupolvet, jotka nyt hankkivat puhelimia lapsilleen, ovat itse eläneet mobiilin parissa nuoresta alkaen. He ovat sujut laitteiden kanssa omassa arjessaan, joten heille on luontevaa hankkia pienillekin lapsille omia puhelimia”, Aavikko arvelee syytä oman puhelimen yleistymiseen entistä nuoremmilla lapsilla.
DNA:n teettämä koululaistutkimus on kartoittanut kouluikäisten lasten ja nuorten puhelimen käyttöön ja hankintaan liittyviä tekijöitä vuodesta 2014. Eri vuosina tehtyjä kyselyjä ei voi suoraan verrata toisiinsa, mutta niistä on selkeästi havaittavissa aaltoillen nouseva kasvukäyrä pienempien lasten omissa puhelimissa.
”Ensimmäisissä kyselyissä nuorimmat, joiden puhelimen käyttöä selvitimme, olivat 6-vuotiaita. Kun tulokset osoittivat puhelimien yleistyvän entistä nuoremmilla, niin laajensimme ikähaitaria pari vuotta sitten 5-vuotiaisiin”, Aavikko kertoo.
Viime vuonna tutkimukseen vastanneista 7-vuotiaiden vanhemmista 81 prosenttia kertoi hankkineensa tai antaneensa lapsen omaan käyttöön puhelimen. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa oman puhelimen omistavien ekaluokkalaisten määrä oli tutkimuksessa 100 prosenttia. 8-vuotiailla ja sitä vanhemmilla lapsilla oman puhelimen omistamisen prosenttiosuus on lähennellyt sataa ensimmäisistä kyselyistä alkaen.
Puhelimen käytön opetteluun on hyvä varata aikaa
Lukuvuoden alku tarkoittaa monelle lapselle ja nuorelle uutta puhelinta, kun puhelimia vaihdetaan uusiin. Sen sijaan ensipuhelimia hankitaan tasaisesti ympäri vuoden. ”Ensimmäinen puhelin hankitaan usein vanhempien aloitteesta lapsen täyttäessä joko 6 tai 7 vuotta. Kyselyvastauksista selviää, että lapsen oman puhelimen koetaan parantavan turvallisuutta ja helpottavan yhteydenpitoa”, Aavikko kertoo.
Useimmissa ensi syksyn ekaluokkalaisten perheissä puhelimen hankinta on suunnitelmissa loppukesästä juuri ennen koulujen alkua. Aavikko suosittelee hankkimaan laitteen jo kesän aikana, jotta sen käyttöä ehtii harjoitella hyvissä ajoin. Kun puhelimen käyttö on varmaa, niin sekä lapsi että vanhemmat voivat luottaa siihen, että lapsi osaa käyttää sitä myös yksin kaikissa tilanteissa – mahdollisesti jopa hieman hätääntyneenä. Yhdessä opettelemalla rakennetaan luottamusta siihen, että myös puhelimen omatoiminen käyttö on järkevää.
”Puhelimen toimintoja on hyvä harjoitella vanhemman kanssa yhdessä ajan kanssa. Tätä ei ehkä kannata jättää samaan syssyyn koulujen alun kanssa, kun uutta omaksuttavaa on muutenkin paljon. Kesäloman aikana puhelintaitoja voi kartuttaa pikkuhiljaa rauhassa”, Aavikko sanoo ja jatkaa: ”Samalla on hyvä sopia puhelimen käyttöön liittyvistä pelisäännöistä: esimerkiksi milloin ja mihin puhelinta käytetään sekä millaisia sovelluksia siihen ladataan.”
Kellopuhelimesta lapsen saa varmasti kiinni
Yksi vaihtoehto lapsen omalle ensipuhelimelle on kellopuhelin. Sen etuna on, että ranteessa mukana kulkevan laitteen unohtaminen ja hukkaaminen on hankalampaa kuin älylaitteen. Kellopuhelimen hälyttämisen myös lapsi kuulee varmasti toisin kuin puhelimen, minkä ansiosta vanhempi voi luottaa siihen, että saa lapsen langan päähän tarvittaessa.
”Kellopuhelin on puhelinta hieman helpompi ratkaisu, sillä lapsi kuulee soittohälytyksen varmemmin ja sen katoamisriski on pienempi kuin puhelimen. Tämä tuo turvaa sekä lapselle että aikuiselle puhelimen tavoin, mutta kellopuhelinta on yksinkertaisempaa käyttää. Tämän vuoksi kellopuhelimet tulevat DNA:lle myyntiin”, Aavikko kertoo.
Lasten kohdalla digitaalinen yhdenvertaisuus on erityisen tärkeää
”Lapsen puhelin on useimmissa tapauksissa älypuhelin. 5–6-vuotiaiden käytössä oleva kännykkä on 85-prosenttisella varmuudella älylaite, kun taas 7–8-vuotiailla todennäköisyys on noin 90 prosenttia. Tätä vanhemmissa ikäluokissa älylaitteiden osuus puhelimista kasvaa entisestään”, Aavikko toteaa.
Ennen puhelimen hankintaa vanhemmat etsivät tietoa sopivista laitteista ensisijaisesti teleoperaattorin nettisivuilta, ja 5–12-vuotiaille hankitaan useimmin 100–200 euron arvoinen puhelin. Teini-ikäisille hankittavista puhelimista puolestaan suurin osa osuu hintaluokkaan 100–300 euroa. Puhelimen ja liittymän ominaisuuksista yleisimmin pienemmillä lapsilla on käytössä rajaton mobiilidata, soitonesto maksullisiin numeroihin ja lapsen puhelimen sijainnin seuranta. Yleisimmät lisätarvikkeet lasten puhelimissa ovat suojakuoret ja näytönsuoja.
Puhelimen hankinta on kallis sijoitus ja kaikilla perheillä ei ole siihen varaa. Tukeakseen digitaalista yhdenvertaisuutta DNA on jo vuosia lahjoittanut Hope ry:n kautta älypuhelimia niitä tarvitseville, jotta kukaan ei tipahtaisi digikelkan kyydistä. DNA tukee myös lasten suojelua netin nurjilta puolilta tekemällä yhteistyötä Suojellaan Lapsia ry:n kanssa.
”Lasten kohdalla digitaalinen yhdenvertaisuus on erityisen tärkeää, sillä esimerkiksi koulussa omasta puhelimesta voi olla hyötyä koulutehtävissä ja tiedonhaussa. Lapsille puhelimet ovat myös tärkeitä sosiaalisten suhteiden ylläpitämisessä, sillä monet harrastukset ja kaverit ovat läsnä erilaisissa sovelluksissa ja palveluissa. Näiden ryhmien ulkopuolelle jääminen luo eriarvoisuutta ja ulkopuolisuuden tunnetta”, DNA:n yritysvastuupäällikkö Tuuli Nummelin sanoo.
DNA:n ja Nepan yhteistyössä tuottama koululaistutkimus toteutettiin online-paneelissa 10.–18. helmikuuta 2022. Tutkimukseen vastasi tuhat 5–16-vuotiaiden lasten vanhempaa. Vuosittain tehtävässä tutkimuksessa selvitetään, miten suomalaiset lapset ja nuoret käyttävät puhelinta sekä mitkä tekijät vaikuttavat sen hankintaan ja käyttöön.
Lisätietoja medialle
Toimitusjohtaja Sami Aavikko, DNA Kauppa Oy, puh. 044 044 3069, sami.aavikko@dna.fi
Tuuli Nummelin, yritysvastuupäällikkö DNA Oyj, puh. 044 044 6000, tuuli.nummelin@dna.fi
DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
DNA on yksi Suomen johtavista tietoliikenneyhtiöistä. Haluamme tehdä asiakkaidemme arjesta mutkattomampaa. Tarjoamme yhteydet, palvelut ja laitteet koteihin sekä töihin ja pidämme näin huolta yhteiskunnan digitalisaatiosta. DNA:n asiakkaat ovat mobiilidatan käyttömäärissä jatkuvasti maailman kärkijoukossa. DNA:lla on noin 3,6 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Yhtiö on palkittu lukuisia kertoja erinomaisena työantajana ja perheystävällisenä työpaikkana. Vuonna 2021 liikevaihtomme oli 956 miljoonaa euroa ja yhtiössä työskentelee noin 1600 henkilöä ympäri Suomea. DNA on osa Telenoria, joka on Pohjoismaiden johtava tietoliikenneyhtiö. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi, Facebookissa @DNA.fi ja LinkedInissä @DNA-Oyj.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta DNA Oyj
DNA’s 5G network also in Kannonkoski – population coverage in Finland is already approaching five million9.6.2023 10:15:00 EEST | Press release
DNA’s 5G network now covers almost 89% of Finland’s population based on place of residence. This translates to approximately 4.9 million people in 223 towns. The latest 5G town in DNA’s network is Kannonkoski in Central Finland. In addition, 5G construction of the Finnish Shared Network is underway in Eastern and Northern Finland, currently taking place in the Mäntyharju, Mikkeli and Rovaniemi regions. Construction of the 5G network also improves 4G connections in the area.
DNA:n 5G-verkko myös Kannonkoskelle – väestöpeitto Suomessa lähestyy jo viittä miljoonaa9.6.2023 10:15:00 EEST | Tiedote
DNA:n 5G-verkko tavoittaa nyt laskennallisesti liki 89 % suomalaisista heidän asuinpaikkansa perusteella, mikä tarkoittaa noin 4,9 miljoonaa ihmistä 223 paikkakunnalla. Tuorein 5G-paikkakunta DNA:n verkossa on Keski-Suomen Kannonkoski. Tämän lisäksi Suomen Yhteisverkon 5G-rakentaminen on käynnissä Itä- ja Pohjois-Suomessa, tällä hetkellä Mäntyharjun, Mikkelin ja Rovaniemen alueilla. 5G-rakentamisen myötä paranevat myös alueiden 4G-yhteydet.
DNA investigated how Finnish families decide on the ground rules of children’s phone use – decisions on screen time rarely hold8.6.2023 09:30:00 EEST | Press release
In Finnish families, looking after your phone, keeping it with you and answering calls from family members are the three most important ground rules for children when it comes to phones, DNA’s School Survey 2023 reveals. Parents seek to restrict children’s screen time, but the agreements they come to rarely seem to hold in practice.
DNA selvitti, miten suomalaisperheissä sovitaan lapsen puhelimen käytön pelisäännöistä – ruutuajassa sopimus harvoin pitää8.6.2023 09:30:00 EEST | Tiedote
Puhelimesta huolehtiminen, sen mukana pitäminen ja perheenjäsenen soittoon vastaaminen ovat suomalaisperheissä kolme tärkeintä lapsen puhelimeen liittyvää pelisääntöä, kertoo DNA:n Koululaistutkimus 2023. Lapsen ruutuaikaa pyritään rajoittamaan, mutta sopimus ei useinkaan vaikuta pitävän käytännössä.
DNA’s head office is moving – the new, versatile, community-centred space is being constructed in Ilmala7.6.2023 14:00:00 EEST | Press release
Ilmalanlinna, a space designed to be inspiring, support people’s well-being and encourage collaboration, has been chosen as the location of DNA’s new head office. The space is currently under construction, and DNA House will be moving from Käpylä to Ilmala in summer 2024.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme