Tutkimus: Suomalaiset turvautuvat mobiilisovellusten karttoihin ja hoitavat pankkiasiansa digitaalisesti, mutta tietoturvaa laiminlyö turhan moni

Suomalaisista 71 prosenttia käyttää pankkien maksusovelluksia. Ylipäätään pankkiasioiden hoito erilaisilla laitteilla on yleistä, sillä 73 prosenttia tutkimukseen vastanneista kertoi hoitavansa pankkiasioitaan usein digitaalisesti. Vastaajista 41 prosenttia kertoo käyttävänsä myös jotakin sovellusta vahvaan tunnistautumiseen, esimerkiksi mobiilivarmennetta.

”Tutkimuksen mukaan useita arkisia asioita hoidetaan vähintään joskus verkossa. Tämä koskee niin pankki-, vero-, terveys- ja vakuutusasioita kuin vaate- ja kenkäostoksiakin. Monia julkisia palveluja pääsee käyttämään vain vahvalla tunnistautumisella. Nykyisten tietoturvauhkien maailmassa on hyvä, että ihmiset eivät ole vain yhden tunnistautumiskeinon varassa. Jos esimerkiksi oma pankki on palvelunestohyökkäyksen alaisena, pääsee mobiilivarmenteella hoitamaan esimerkiksi Kelan tai verottajan kanssa asioita”, DNA:n mobiililiiketoiminnan johtaja Cedric Kamtsan kertoo.

Kartta- ja reittipalvelut olleet suosittuja viimeiset kaksi vuotta

Yhtä laajassa käytössä pankkisovellusten kanssa ovat kartta- ja reittipalvelut, joita myös käyttää 71 prosenttia vastaajista. Aktiivisia karttapalveluiden käyttäjiä ovat erityisesti 65–74-vuotiaat, heistä 84 prosenttia ilmoitti käyttävänsä näitä.

”Mielenkiintoista huomata, että kahtena edellisvuonna kartta- ja reittipalveluita käytti reilusti yli neljä viidesosaa vastaajista. Tässä näkyy ehkä kotimaan matkailun suosio pahimpina pandemiavuosina, kun on käyty itselle ennalta tuntemattomissa paikoissa”, Kamtsan sanoo.

Karttasovellusten lisäksi yli 65-vuotiaiden joukosta löytyvät aktiivisimmat liikkumis- ja terveyssovellusten käyttäjät. Heistä melkein puolet (49 %) ilmoitti käyttävänsä liikkumista tai terveyttä seuraavia sovelluksia. Sen sijaan viime vuosina yleistyneiden online-liikuntapalvelujen käyttäjät löytyvät nuoremmista ikäryhmistä. Tutkimuksen 16–24-vuotiaista vastaajista 67 prosenttia ja 25–34-vuotiaista 62 prosenttia kertoo käyttäneensä niitä viimeisen kahden vuoden aikana.

Tietoturva tulisi hoitaa kuntoon tietokoneiden lisäksi mobiililaitteisiin

Vaikka tietoturvauhkien määrä kasvaa jatkuvasti, on tietoturvasovellusten käyttö hieman laskenut viime vuodesta. Tutkimuksen mukaan tietoturvasovelluksia käytetään eniten vanhimmissa ikäryhmissä: 65–74-vuotiaiden (37 %), 55–64-vuotiaiden (35 %) sekä 45–54-vuotiaiden (34 %) joukossa. Virusten ja haittaohjelmien torjuntapalvelut ovat yleisimmin käytössä olevia palveluita.

”Perinteisesti tietokoneet on suojattu viruksilta ja haittaohjelmilta. Tietokoneiden suojaaminen verkkouhilta ei nykyaikana enää riitä, vaan tietoturvan pitäisi ulottua myös puhelimiin ja tabletteihin”, Kamtsan toteaa.

Tutkimuksen vastaajat kokevat suurimmiksi digitaalisen turvallisuuden uhkiksi identiteettivarkaudesta aiheutuvien haittojen selvittelyn, identiteettivarkaudesta aiheutuvan taloudellisen haitan sekä henkilötietojen menetyksen tietomurron yhteydessä. Samat uhkatekijät huolettivat tutkimukseen vastanneita myös viime vuonna.

Lähes kolmasosa (30 %) kaikista vastaajista kokee, ettei heillä ole riittävästi tietoa digitaalisilta uhilta suojautumiseen. Alle 35-vuotiaat puolestaan kokevat vanhempia ikäryhmiä useammin, että heillä on riittävästi tietoa digitaalisen turvallisuuden uhista.

Tietoturvapalveluista kiinnostusta herättävät erityisesti huijauspuheluiden tunnistuspalvelu ja tietovuotojen valvonta. Vastaajista 17 prosenttia ilmoittaa, ettei tiedä, millaisia tietoturvapalveluja tarvitsee eikä usko, että olemassa olevat ratkaisut voivat suojata kaikilta uhilta.

”Aivan jokaisen tulisi huolehtia tietoturvasta, mutta osa kokee, ettei tiedä miten suojautua verkkouhilta tai ei usko saavansa riittävää suojaa. Autamme asiakkaitamme huolehtimaan laitteistaan ja tiedoistaan tarjoamalla heille erittäin kattavaa tietoturvapalvelua, joka torjuu virukset, varmistaa yksityisen nettiselailun, hallitsee salasanat ja hälyttää välittömästi tietomurroista”, Kamtsan kertoo.

Tutustu kokonaisuudessaan DNA:n Digitaaliset elämäntavat -tutkimukseen täällä.

Lisätietoja kattavasta DNA Digiturva -tietoturvapalvelusta löytyy täältä.

Lisätietoja DNA:n tutkimuksista löytyy täältä.

DNA:n Digitaaliset elämäntavat -tutkimus

DNA:n ja Nepan yhteistyössä tuottama Digitaaliset elämäntavat -tutkimus tehtiin online-paneelissa 4.–12.5.2022. Sen tavoitteena on selvittää, miten suomalaiset käyttävät erilaisia digitaalisia palveluja sekä niiden käytön muutoksia. Vuosittain toteuttavaan tutkimukseen vastasi tuhat 16–74-vuotiasta suomalaista. Tutkimus on tehty vuodesta 2013 alkaen.

Lisätietoja:
Cedric Kamtsan, johtaja, mobiililiiketoiminta, DNA Oyj, puh. 044 906 2377, cedric.kamtsan@dna.fi 
DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi