Tutkimus: Suomalaiset turvautuvat mobiilisovellusten karttoihin ja hoitavat pankkiasiansa digitaalisesti, mutta tietoturvaa laiminlyö turhan moni
Suomalaisista 71 prosenttia käyttää pankkien maksusovelluksia. Ylipäätään pankkiasioiden hoito erilaisilla laitteilla on yleistä, sillä 73 prosenttia tutkimukseen vastanneista kertoi hoitavansa pankkiasioitaan usein digitaalisesti. Vastaajista 41 prosenttia kertoo käyttävänsä myös jotakin sovellusta vahvaan tunnistautumiseen, esimerkiksi mobiilivarmennetta.
”Tutkimuksen mukaan useita arkisia asioita hoidetaan vähintään joskus verkossa. Tämä koskee niin pankki-, vero-, terveys- ja vakuutusasioita kuin vaate- ja kenkäostoksiakin. Monia julkisia palveluja pääsee käyttämään vain vahvalla tunnistautumisella. Nykyisten tietoturvauhkien maailmassa on hyvä, että ihmiset eivät ole vain yhden tunnistautumiskeinon varassa. Jos esimerkiksi oma pankki on palvelunestohyökkäyksen alaisena, pääsee mobiilivarmenteella hoitamaan esimerkiksi Kelan tai verottajan kanssa asioita”, DNA:n mobiililiiketoiminnan johtaja Cedric Kamtsan kertoo.
Kartta- ja reittipalvelut olleet suosittuja viimeiset kaksi vuotta
Yhtä laajassa käytössä pankkisovellusten kanssa ovat kartta- ja reittipalvelut, joita myös käyttää 71 prosenttia vastaajista. Aktiivisia karttapalveluiden käyttäjiä ovat erityisesti 65–74-vuotiaat, heistä 84 prosenttia ilmoitti käyttävänsä näitä.
”Mielenkiintoista huomata, että kahtena edellisvuonna kartta- ja reittipalveluita käytti reilusti yli neljä viidesosaa vastaajista. Tässä näkyy ehkä kotimaan matkailun suosio pahimpina pandemiavuosina, kun on käyty itselle ennalta tuntemattomissa paikoissa”, Kamtsan sanoo.
Karttasovellusten lisäksi yli 65-vuotiaiden joukosta löytyvät aktiivisimmat liikkumis- ja terveyssovellusten käyttäjät. Heistä melkein puolet (49 %) ilmoitti käyttävänsä liikkumista tai terveyttä seuraavia sovelluksia. Sen sijaan viime vuosina yleistyneiden online-liikuntapalvelujen käyttäjät löytyvät nuoremmista ikäryhmistä. Tutkimuksen 16–24-vuotiaista vastaajista 67 prosenttia ja 25–34-vuotiaista 62 prosenttia kertoo käyttäneensä niitä viimeisen kahden vuoden aikana.
Tietoturva tulisi hoitaa kuntoon tietokoneiden lisäksi mobiililaitteisiin
Vaikka tietoturvauhkien määrä kasvaa jatkuvasti, on tietoturvasovellusten käyttö hieman laskenut viime vuodesta. Tutkimuksen mukaan tietoturvasovelluksia käytetään eniten vanhimmissa ikäryhmissä: 65–74-vuotiaiden (37 %), 55–64-vuotiaiden (35 %) sekä 45–54-vuotiaiden (34 %) joukossa. Virusten ja haittaohjelmien torjuntapalvelut ovat yleisimmin käytössä olevia palveluita.
”Perinteisesti tietokoneet on suojattu viruksilta ja haittaohjelmilta. Tietokoneiden suojaaminen verkkouhilta ei nykyaikana enää riitä, vaan tietoturvan pitäisi ulottua myös puhelimiin ja tabletteihin”, Kamtsan toteaa.
Tutkimuksen vastaajat kokevat suurimmiksi digitaalisen turvallisuuden uhkiksi identiteettivarkaudesta aiheutuvien haittojen selvittelyn, identiteettivarkaudesta aiheutuvan taloudellisen haitan sekä henkilötietojen menetyksen tietomurron yhteydessä. Samat uhkatekijät huolettivat tutkimukseen vastanneita myös viime vuonna.
Lähes kolmasosa (30 %) kaikista vastaajista kokee, ettei heillä ole riittävästi tietoa digitaalisilta uhilta suojautumiseen. Alle 35-vuotiaat puolestaan kokevat vanhempia ikäryhmiä useammin, että heillä on riittävästi tietoa digitaalisen turvallisuuden uhista.
Tietoturvapalveluista kiinnostusta herättävät erityisesti huijauspuheluiden tunnistuspalvelu ja tietovuotojen valvonta. Vastaajista 17 prosenttia ilmoittaa, ettei tiedä, millaisia tietoturvapalveluja tarvitsee eikä usko, että olemassa olevat ratkaisut voivat suojata kaikilta uhilta.
”Aivan jokaisen tulisi huolehtia tietoturvasta, mutta osa kokee, ettei tiedä miten suojautua verkkouhilta tai ei usko saavansa riittävää suojaa. Autamme asiakkaitamme huolehtimaan laitteistaan ja tiedoistaan tarjoamalla heille erittäin kattavaa tietoturvapalvelua, joka torjuu virukset, varmistaa yksityisen nettiselailun, hallitsee salasanat ja hälyttää välittömästi tietomurroista”, Kamtsan kertoo.
Tutustu kokonaisuudessaan DNA:n Digitaaliset elämäntavat -tutkimukseen täällä.
Lisätietoja kattavasta DNA Digiturva -tietoturvapalvelusta löytyy täältä.
Lisätietoja DNA:n tutkimuksista löytyy täältä.
DNA:n Digitaaliset elämäntavat -tutkimus
DNA:n ja Nepan yhteistyössä tuottama Digitaaliset elämäntavat -tutkimus tehtiin online-paneelissa 4.–12.5.2022. Sen tavoitteena on selvittää, miten suomalaiset käyttävät erilaisia digitaalisia palveluja sekä niiden käytön muutoksia. Vuosittain toteuttavaan tutkimukseen vastasi tuhat 16–74-vuotiasta suomalaista. Tutkimus on tehty vuodesta 2013 alkaen.
Lisätietoja:
Cedric Kamtsan, johtaja, mobiililiiketoiminta, DNA Oyj, puh. 044 906 2377, cedric.kamtsan@dna.fi
DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
DNA on yksi Suomen johtavista tietoliikenneyhtiöistä. Haluamme tehdä asiakkaidemme arjesta mutkattomampaa. Tarjoamme yhteydet, palvelut ja laitteet koteihin sekä töihin ja pidämme näin huolta yhteiskunnan digitalisaatiosta. DNA:n asiakkaat ovat mobiilidatan käyttömäärissä jatkuvasti maailman kärkijoukossa. DNA:lla on noin 3,6 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Yhtiö on palkittu lukuisia kertoja erinomaisena työantajana ja perheystävällisenä työpaikkana. Vuonna 2021 liikevaihtomme oli 956 miljoonaa euroa ja yhtiössä työskentelee noin 1600 henkilöä ympäri Suomea. DNA on osa Telenoria, joka on Pohjoismaiden johtava tietoliikenneyhtiö. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi, Facebookissa @DNA.fi ja LinkedInissä @DNA-Oyj.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta DNA Oyj
DNA:n joulukuun ja koko vuoden 2025 myydyimmät puhelimet, älykellot ja tietokoneet2.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Puhelinten, älykellojen ja tietokoneiden lisäksi jouluna oli kysyntää erityisesti puhelinten tarvikkeissa, älykotituotteissa sekä pelikonsoleissa. Apple oli vuoden suosituin älypuhelinvalmistaja niin kuluttajien kuin yritysasiakkaiden keskuudessa. Vuoden myydyin tietokone oli Acer Chromebook ja älykellojen suosituin oli puolestaan Xplora XGO2 -lasten kellopuhelin.
Tiedätkö mitä sometileillesi tai kryptovaluutoillesi tapahtuu kuolemasi jälkeen? Asiantuntija vinkkaa, mitä jokaisen pitäisi varmuudeksi tehdä19.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Digitaalisiin palveluihin kirjautuessa ei välttämättä tule miettineeksi, mitä omille tileille kuoleman jälkeen tapahtuu. Syytä olisi, sillä jätämme koko ajan isomman digitaalisen jäljen jälkeemme. Digitestamentilla tai digitaalisella tahdolla kerrotaan kuolinpesän hoitajille, mitä palveluja on ollut käytössä, ja mitä niille toivoo kuoleman jälkeen tehtävän. DNA:n asiantuntija valottaa, miksi jokaisen olisi syytä laatia yhteenveto käytössään olevista digipalveluista.
Do you know what will happen to your social media accounts or cryptocurrencies after your death? An expert advises what everyone should do just in case19.12.2025 08:30:00 EET | Press release
When logging into digital services, it may not occur to you what will happen to your accounts after your death. It should, as we are leaving an increasingly larger digital footprint behind us. A digital testament or digital will informs the estate administrators about which services have been used and what you wish to be done with them after your death. An expert from DNA explains why everyone should create a summary of the digital services they use.
DNA vahvistaa runkoverkkoaan Suomen ja Ruotsin välillä EU-rahoituksen tukemana – samalla yhteydet Länsi- ja Pohjois-Suomessa paranevat12.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
DNA toteuttaa vuosien 2026–2028 aikana kaksiosaisen runkoverkkojen maayhteyksien kehityshankkeen, joka parantaa kuituyhteyksiä erityisesti Suomen ja Ruotsin välillä. Hanke hyödyntää osin myös DNA:n nykyistä infrastruktuuria, mutta vahvistaa samalla alueellisia verkkoja Länsi- ja Pohjois-Suomessa. Projektiin investoidaan yhteensä 5,4 miljoonaa euroa, josta 1,62 miljoonaa katetaan EU-rahoituksen tuella.
DNA strengthens its core network between Finland and Sweden with EU funding – improving connections in Western and Northern Finland12.12.2025 08:30:00 EET | Press release
DNA is implementing a two-part development project for land connections in core networks between 2026 and 2028, aimed at enhancing fiber connections, particularly between Finland and Sweden. The project will also utilize some of DNA's existing infrastructure while strengthening regional networks in Western and Northern Finland. A total investment of 5.4 million euros will be made in the project, with 1.62 million euros covered by EU funding support.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme