DNA Oyj

Tutkimus: Suomalaiset turvautuvat mobiilisovellusten karttoihin ja hoitavat pankkiasiansa digitaalisesti, mutta tietoturvaa laiminlyö turhan moni

Jaa

Suomalaisten yleisimmin käyttämät mobiilisovellukset ovat pankkien maksupalvelut sekä erilaiset kartta- ja reittipalvelut. Asia selviää DNA:n tänä keväänä teettämästä Digitaaliset elämäntavat -tutkimuksesta. Lisääntyneistä tietoturvauhkista huolimatta tietoturvasovelluksia käyttää vain 30 prosenttia vastaajista, vaikka mobiililaitteiden turvaaminen on yhtä tärkeää kuin tietokoneen suojaaminen.

Suomalaiset turvautuvat mobiilisovellusten karttoihin ja hoitavat pankkiasiansa digitaalisesti, mutta tietoturvaa laiminlyö turhan moni
Suomalaiset turvautuvat mobiilisovellusten karttoihin ja hoitavat pankkiasiansa digitaalisesti, mutta tietoturvaa laiminlyö turhan moni

Suomalaisista 71 prosenttia käyttää pankkien maksusovelluksia. Ylipäätään pankkiasioiden hoito erilaisilla laitteilla on yleistä, sillä 73 prosenttia tutkimukseen vastanneista kertoi hoitavansa pankkiasioitaan usein digitaalisesti. Vastaajista 41 prosenttia kertoo käyttävänsä myös jotakin sovellusta vahvaan tunnistautumiseen, esimerkiksi mobiilivarmennetta.

”Tutkimuksen mukaan useita arkisia asioita hoidetaan vähintään joskus verkossa. Tämä koskee niin pankki-, vero-, terveys- ja vakuutusasioita kuin vaate- ja kenkäostoksiakin. Monia julkisia palveluja pääsee käyttämään vain vahvalla tunnistautumisella. Nykyisten tietoturvauhkien maailmassa on hyvä, että ihmiset eivät ole vain yhden tunnistautumiskeinon varassa. Jos esimerkiksi oma pankki on palvelunestohyökkäyksen alaisena, pääsee mobiilivarmenteella hoitamaan esimerkiksi Kelan tai verottajan kanssa asioita”, DNA:n mobiililiiketoiminnan johtaja Cedric Kamtsan kertoo.

Kartta- ja reittipalvelut olleet suosittuja viimeiset kaksi vuotta

Yhtä laajassa käytössä pankkisovellusten kanssa ovat kartta- ja reittipalvelut, joita myös käyttää 71 prosenttia vastaajista. Aktiivisia karttapalveluiden käyttäjiä ovat erityisesti 65–74-vuotiaat, heistä 84 prosenttia ilmoitti käyttävänsä näitä.

”Mielenkiintoista huomata, että kahtena edellisvuonna kartta- ja reittipalveluita käytti reilusti yli neljä viidesosaa vastaajista. Tässä näkyy ehkä kotimaan matkailun suosio pahimpina pandemiavuosina, kun on käyty itselle ennalta tuntemattomissa paikoissa”, Kamtsan sanoo.

Karttasovellusten lisäksi yli 65-vuotiaiden joukosta löytyvät aktiivisimmat liikkumis- ja terveyssovellusten käyttäjät. Heistä melkein puolet (49 %) ilmoitti käyttävänsä liikkumista tai terveyttä seuraavia sovelluksia. Sen sijaan viime vuosina yleistyneiden online-liikuntapalvelujen käyttäjät löytyvät nuoremmista ikäryhmistä. Tutkimuksen 16–24-vuotiaista vastaajista 67 prosenttia ja 25–34-vuotiaista 62 prosenttia kertoo käyttäneensä niitä viimeisen kahden vuoden aikana.

Tietoturva tulisi hoitaa kuntoon tietokoneiden lisäksi mobiililaitteisiin

Vaikka tietoturvauhkien määrä kasvaa jatkuvasti, on tietoturvasovellusten käyttö hieman laskenut viime vuodesta. Tutkimuksen mukaan tietoturvasovelluksia käytetään eniten vanhimmissa ikäryhmissä: 65–74-vuotiaiden (37 %), 55–64-vuotiaiden (35 %) sekä 45–54-vuotiaiden (34 %) joukossa. Virusten ja haittaohjelmien torjuntapalvelut ovat yleisimmin käytössä olevia palveluita.

”Perinteisesti tietokoneet on suojattu viruksilta ja haittaohjelmilta. Tietokoneiden suojaaminen verkkouhilta ei nykyaikana enää riitä, vaan tietoturvan pitäisi ulottua myös puhelimiin ja tabletteihin”, Kamtsan toteaa.

Tutkimuksen vastaajat kokevat suurimmiksi digitaalisen turvallisuuden uhkiksi identiteettivarkaudesta aiheutuvien haittojen selvittelyn, identiteettivarkaudesta aiheutuvan taloudellisen haitan sekä henkilötietojen menetyksen tietomurron yhteydessä. Samat uhkatekijät huolettivat tutkimukseen vastanneita myös viime vuonna.

Lähes kolmasosa (30 %) kaikista vastaajista kokee, ettei heillä ole riittävästi tietoa digitaalisilta uhilta suojautumiseen. Alle 35-vuotiaat puolestaan kokevat vanhempia ikäryhmiä useammin, että heillä on riittävästi tietoa digitaalisen turvallisuuden uhista.

Tietoturvapalveluista kiinnostusta herättävät erityisesti huijauspuheluiden tunnistuspalvelu ja tietovuotojen valvonta. Vastaajista 17 prosenttia ilmoittaa, ettei tiedä, millaisia tietoturvapalveluja tarvitsee eikä usko, että olemassa olevat ratkaisut voivat suojata kaikilta uhilta.

”Aivan jokaisen tulisi huolehtia tietoturvasta, mutta osa kokee, ettei tiedä miten suojautua verkkouhilta tai ei usko saavansa riittävää suojaa. Autamme asiakkaitamme huolehtimaan laitteistaan ja tiedoistaan tarjoamalla heille erittäin kattavaa tietoturvapalvelua, joka torjuu virukset, varmistaa yksityisen nettiselailun, hallitsee salasanat ja hälyttää välittömästi tietomurroista”, Kamtsan kertoo.

Tutustu kokonaisuudessaan DNA:n Digitaaliset elämäntavat -tutkimukseen täällä.

Lisätietoja kattavasta DNA Digiturva -tietoturvapalvelusta löytyy täältä.

Lisätietoja DNA:n tutkimuksista löytyy täältä.

DNA:n Digitaaliset elämäntavat -tutkimus

DNA:n ja Nepan yhteistyössä tuottama Digitaaliset elämäntavat -tutkimus tehtiin online-paneelissa 4.–12.5.2022. Sen tavoitteena on selvittää, miten suomalaiset käyttävät erilaisia digitaalisia palveluja sekä niiden käytön muutoksia. Vuosittain toteuttavaan tutkimukseen vastasi tuhat 16–74-vuotiasta suomalaista. Tutkimus on tehty vuodesta 2013 alkaen.


Lisätietoja:
Cedric Kamtsan, johtaja, mobiililiiketoiminta, DNA Oyj, puh. 044 906 2377, cedric.kamtsan@dna.fi 
DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi 

Avainsanat

Kuvat

Suomalaiset turvautuvat mobiilisovellusten karttoihin ja hoitavat pankkiasiansa digitaalisesti, mutta tietoturvaa laiminlyö turhan moni
Suomalaiset turvautuvat mobiilisovellusten karttoihin ja hoitavat pankkiasiansa digitaalisesti, mutta tietoturvaa laiminlyö turhan moni
Lataa
DNA:n mobiililiiketoiminnan johtaja Cedric Kamtsan
DNA:n mobiililiiketoiminnan johtaja Cedric Kamtsan
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

DNA Oyj
DNA Oyj
PL 10
01044 DNA

http://www.dna.fi

DNA on yksi Suomen johtavista tietoliikenneyhtiöistä. Haluamme tehdä asiakkaidemme arjesta mutkattomampaa. Tarjoamme yhteydet, palvelut ja laitteet koteihin sekä töihin ja pidämme näin huolta yhteiskunnan digitalisaatiosta. DNA:n asiakkaat ovat mobiilidatan käyttömäärissä jatkuvasti maailman kärkijoukossa. DNA:lla on noin 3,6 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Yhtiö on palkittu lukuisia kertoja erinomaisena työantajana ja perheystävällisenä työpaikkana. Vuonna 2021 liikevaihtomme oli 956 miljoonaa euroa ja yhtiössä työskentelee noin 1600 henkilöä ympäri Suomea. DNA on osa Telenoria, joka on Pohjoismaiden johtava tietoliikenneyhtiö.  Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi, Facebookissa @DNA.fi ja LinkedInissä @DNA-Oyj.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta DNA Oyj

Yhteisverkossa uusi 5G-taajuusalue käyttöön kesän aikana – paremmat yhteydet festareille, mökkireissuille ja matkoille29.6.2022 09:40:00 EEST | Tiedote

DNA:n ja Telian yhteisesti omistama Suomen Yhteisverkko Oy on rakentanut kattavaa 5G-verkkoa Saimaan alueelle. Uusi nopeampi verkko toimii jo muun muassa Juvalla, Parikkalassa, Punkaharjulla, Puumalassa, ja Sulkavalla. Työn myötä myös alueen 4G-yhteydet ovat parantuneet. Uusi nopeampi verkko helpottaa kesän viettoa alueella tuoden varmemmat yhteydet festareille, mökeille ja kesämatkailuun.

A storm front is approaching Finland, should we unplug everything? Expert explains when such precautions are an overreaction and when not28.6.2022 14:20:00 EEST | Press release

Heavy rains, lightning and thunderstorms are expected to hit the western and southern parts of Finland during Tuesday and Wednesday. Many were taught as children that in the event of thunder, electrical equipment, phones and modems must be unplugged, but are the old instructions still valid? Sami Aavikko, CEO of DNA Store, says that in rural areas, you should still follow the advice, although in urban areas the measure is mainly useful as something that strengthens your sense of security.

Ukkosrintama lähestyy Suomea, täytyykö töpselit ottaa irti seinästä? Asiantuntija kertoo, milloin varotoimenpide on ylireagointia ja milloin ei28.6.2022 14:20:00 EEST | Tiedote

Rankkasateiden, salamoiden ja ukkospuuskien ennakoidaan iskevän Suomen länsi- ja eteläosiin vielä tiistain ja keskiviikon aikana. Monelle on lapsena opetettu, että ukkosella sähkölaitteet ja puhelin tai modeemi täytyy ottaa seinästä irti, mutta pitävätkö vanhat ohjeet yhä paikkansa? DNA Kaupan toimitusjohtaja Sami Aavikko kertoo, että maaseudulla neuvosta kannattaa yhä ottaa vaarin, joskin kaupunkialueilla toimenpiteestä on hyötyä lähinnä turvallisuudentunteen vahvistajana.

DNA's and SOS Children's Village's popular fairy tale series continues23.6.2022 10:00:00 EEST | Press release

SOS Children’s Village and DNA publish two new fairy tales in their common fairy tale series. The new fairy tales are intended to draw attention to the facts that steady everyday life and being safely together with adults close to you is the greatest celebration for a child. The Satuillaan fairy tale series started as a cooperation between DNA and SOS Children's Village in 2019. The fairy tales are very popular: together they have now more than half a million listening sessions, and they still gain more than one thousand listening session monthly.

DNA:n ja SOS-Lapsikylän suosittu satusarja saa jatkoa23.6.2022 10:00:00 EEST | Tiedote

SOS-Lapsikylä ja DNA julkaisevat kaksi uutta satua yhteiseen Satuillaan-satujen sarjaansa. Uusilla saduilla halutaan osoittaa huomiota sille, että tasainen arki ja turvallinen yhdessäolo omien läheisten aikuisten kanssa on lapselle hienointa juhlaa. Satuillaan-satusarja syntyi DNA:n ja SOS-Lapsikylän yhteistyössä vuonna 2019. Saduilla on jo yli puoli miljoonaa kuuntelukertaa, ja niitä kuunnellaan edelleen tuhansia kertoja joka kuukausi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme