DNA Oyj

Tutkimus: Suomalaisia pelottaa verkossa etenkin nämä 3 asiaa – nuorten ja ikääntyneiden asenteessa tietoturvaan selvä ero

Jaa

DNA:n digitaaliset elämäntavat 2021 -tutkimuksessa esiin nousivat suomalaisten pelot erityisesti henkilötietojen menetyksestä ja identiteettivarkauksista. Samalla eri ikäisten verkkokäyttäjien välillä ilmeni huomattava asenteisiin liittyvä ero.

DNA:n vuosittain teettämän tuoreen Digitaaliset elämäntavat -tutkimuksen yhteydessä vastaajilta kysyttiin muun muassa erilaisista digitaaliseen turvallisuuteen liittyvistä teemoista. Suomalaiset pitävät henkilötietojen menetystä tietomurron yhteydessä merkittävimpänä verkkouhkana, mikä huoletti jopa 37 prosenttia tutkimukseen vastanneista. Toiseksi ja kolmanneksi sijoittuivat identiteettivarkauksiin liittyvät huolet – siitä seuraavat harmit, kuten aiheutuneiden haittojen selvittäminen ja korjaaminen, huolettivat 36 prosenttia vastaajista sekä taloudelliset haitat, jota piti uhkana 34 prosenttia.

“Pelot henkilötietojen menetyksestä ja identiteettivarkauksista nousevat esiin usein, sillä niihin liittyvät riskit ovat merkittäviä ja moniulotteisia. Pelko on nykyaikana aidosti aiheellista”, arvioi DNA:n mobiililiiketoiminnan johtaja Cedric Kamtsan.

”Jos verkkorikollinen pääsee pilaamaan henkilön maineen verkossa tai pahimmassa tapauksessa viemään koko verkkoidentiteetin, silloin puhutaan sosiaaliseen ympäristöön liittyvistä rikoksista. Kokonaan toinen puoli on se, että rikollinen pääsee käsiksi ympäristöön, jonne on tallennettu maksutietoja. Silloin esille nousevat myös erilaiset taloudelliset ulottuvuudet”, Kamtsan muistuttaa.

”Verkossa on hyvä olla varuillaan, mutta kun tiedostaa ja ymmärtää mahdolliset uhat, niin huolellisuudella ja varovaisuudella pääsee jo pitkälle. Kun tietoturva on kunnossa, verkkoa voi käyttää turvallisin mielin”, Kamtsan kuitenkin rauhoittelee.

Nuorten ja vanhojen asenteissa eroja

Tutkimuksen mukaan erityisesti nuoret kokevat omaavansa riittävät tiedot verkkoturvallisuuteen liittyvistä uhista, sillä 25–34-vuotiaista 72 % kertoi tietävänsä tarpeeksi erilaisista digitaalisen turvallisuuden sudenkuopista, kuten haittaohjelmista, hakkeroinnista tai datan katoamisesta. Vastaavasti sama osuus 55–64-vuotiailla oli ainoastaan 49 prosenttia.

“Tietoturvasovelluksia käytetään kuitenkin eniten vanhemman ikäryhmän joukossa”, Kamtsan valottaa. 

”Vaikuttaisi siltä, että vanhemmat ikäluokat turvautuvat useammin tietoturvasovellusten apuun, kun taas nuoremmat luottavat useammin omiin verkkotaitoihinsa. Virusten ja haittaohjelmien torjuntapalvelut ovat yleisimmin käytössä olevat palvelut ja kiinnostusta herättää myös esimerkiksi tietovuotojen valvontapalvelu.”

Joka kolmas toivoo lisäapua tietoturvan aiheuttamiin haasteisiin

Tutkimuksesta kävi myös ilmi, että noin kolmannes (33 %) vastaajista toivoi saavansa lisäapua tietoturvan aiheuttamiin kysymyksiin ja haasteisiin.

“Useimmiten tietoa askarruttaviin asioihin haetaan internetistä”, Kamtsan kertoo.

”Tutkimuksesta käy ilmi, että tietoa haetaan internetin lisäksi myös uutisista ja ystäviltä. Haluaisinkin muistuttaa, että myös viranomaisten puoleen voi ja kannattaa kääntyä, jos jokin tietoturvaan liittyvä asia askarruttaa. Esimerkiksi Traficom ja Kyberturvallisuuskeskus ovat luotettavia tiedonlähteitä. Myös DNA tarjoaa tietoa, sillä teemme paljon yhteistyötä eri viranomaistahojen kanssa voidaksemme auttaa ja palvella asiakkaitamme entistä paremmin”, Kamtsan muistuttaa.

Koronan vaikutus tutkimuksen taustalla

DNA on toteuttanut digitaaliset elämäntavat -tutkimuksen vuosittain vuodesta 2011 lähtien. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut tarkastella, miten suomalaiset käyttävät erilaisia digitaalisia palveluja ja miten digitaalisten palvelujen käyttö on muuttunut vuosien aikana. Tänä vuonna tutkimukseen vastasi yli 1000 henkilöä.

“Tuloksissa korostui koronavuoden vaikutus”, Kamtsan toteaa.

”Korona on siirtänyt niin asioita kuin ihmisiäkin verkkoon nopeassa ajassa. Samalla pandemia on korostanut digitalisaatioon liittyvää megatrendiä, jossa fyysisessä maailmassa asiointi vähenee ja verkkoasiointi kasvaa”, Kamtsan huomauttaa.

Suomalaisten 7 suurinta huolenaihetta verkossa:

  1. Henkilötietojen menetys tietomurron yhteydessä
  2. Identiteettivarkaudesta seuraavat haitat
  3. Identiteettivarkaudesta seuraava taloudellinen haitta
  4. Maksukorttitietojen vuoto verkko-ostamisen yhteydessä
  5. Arkaluontoisen tai tärkeän datan menettäminen/katoaminen
  6. Pankkitilin hakkerointi ja rahan varastaminen
  7. Virukset ja haittaohjelmat

Lisätietoja medialle:

Cedric Kamtsan, mobiililiiketoiminnan johtaja, DNA Oyj, puh. 044 906 2377, cedric.kamtsan@dna.fi

DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi

Avainsanat

Kuvat

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

DNA Oyj
DNA Oyj
PL 10
01044 DNA

http://www.dna.fi

DNA on yksi Suomen johtavista tietoliikenneyhtiöistä. Haluamme tehdä asiakkaidemme arjesta mutkattomampaa. Tarjoamme yhteydet, palvelut ja laitteet koteihin sekä töihin ja pidämme näin huolta yhteiskunnan digitalisaatiosta. DNA:n asiakkaat ovat mobiilidatan käyttömäärissä jatkuvasti maailman kärkijoukossa. DNA:lla on noin 3,6 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Yhtiö on palkittu lukuisia kertoja erinomaisena työantajana ja perheystävällisenä työpaikkana. Vuonna 2020 liikevaihtomme oli 934 miljoonaa euroa ja yhtiössä työskentelee noin 1600 henkilöä ympäri Suomea. DNA on osa Telenoria, joka on Pohjoismaiden johtava tietoliikenneyhtiö.  Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi, Facebookissa @DNA.fi ja LinkedInissä @DNA-Oyj.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta DNA Oyj

DNA tutki: digitalisaation merkitys yritystoiminnassa on kasvanut - lisäksi 72 % suomalaisista pitää työnantajaa digitaalisen yhdenvertaisuuden mahdollistajana24.6.2021 08:00:00 EEST | Tiedote

DNA:n tuoreista tutkimuksista Digitaalinen yhdenvertaisuus Suomessa ja Digitaalinen yhdenvertaisuus yrittäjille selviää, että yritykset ovat pandemian myötä ottaneet käyttöönsä uusia digitaalisia palveluita, ja että suomalaiset pitävät yrityksiä tärkeinä digitaalisen yhdenvertaisuuden mahdollistajina.

Survey: One in three people under the age of 25 has suffered from loneliness as society becomes more digitalised – Expert: “Not all young people have equal opportunities to participate in digital society”22.6.2021 09:00:00 EEST | Press release

DNA’s recent Digital Inclusion in Finland survey reveals that the digitalisation of society has caused feelings of loneliness for one in three people aged 15 to 24. The proportion of young people is considerable, as only around one in six in the entire population has experienced digital loneliness. According to an expert, not all Finns have the same opportunities to access digital society.

Tutkimus: Joka kolmas alle 25-vuotias on kärsinyt yksinäisyydestä yhteiskunnan digitalisoituessa – Asiantuntija: “Kaikilla nuorilla ei ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua digitaaliseen yhteiskuntaan”22.6.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

DNA:n tuoreesta Digitaalinen yhdenvertaisuus Suomessa -tutkimuksesta selviää, että yhteiskunnan digitalisoituminen on aiheuttanut yksinäisyyden tunnetta joka kolmannelle 15–24-vuotiaalle. Nuorten osuus on huomattava, sillä koko väestöstä digitaalista yksinäisyyttä on kokenut vain noin joka kuudes. Asiantuntijan mukaan kaikilla suomalaisilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia päästä kiinni digitaaliseen yhteiskuntaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme