Tutkimus: Suomalaisia pelottaa verkossa etenkin nämä 3 asiaa – nuorten ja ikääntyneiden asenteessa tietoturvaan selvä ero

DNA:n vuosittain teettämän tuoreen Digitaaliset elämäntavat -tutkimuksen yhteydessä vastaajilta kysyttiin muun muassa erilaisista digitaaliseen turvallisuuteen liittyvistä teemoista. Suomalaiset pitävät henkilötietojen menetystä tietomurron yhteydessä merkittävimpänä verkkouhkana, mikä huoletti jopa 37 prosenttia tutkimukseen vastanneista. Toiseksi ja kolmanneksi sijoittuivat identiteettivarkauksiin liittyvät huolet – siitä seuraavat harmit, kuten aiheutuneiden haittojen selvittäminen ja korjaaminen, huolettivat 36 prosenttia vastaajista sekä taloudelliset haitat, jota piti uhkana 34 prosenttia.

“Pelot henkilötietojen menetyksestä ja identiteettivarkauksista nousevat esiin usein, sillä niihin liittyvät riskit ovat merkittäviä ja moniulotteisia. Pelko on nykyaikana aidosti aiheellista”, arvioi DNA:n mobiililiiketoiminnan johtaja Cedric Kamtsan.

”Jos verkkorikollinen pääsee pilaamaan henkilön maineen verkossa tai pahimmassa tapauksessa viemään koko verkkoidentiteetin, silloin puhutaan sosiaaliseen ympäristöön liittyvistä rikoksista. Kokonaan toinen puoli on se, että rikollinen pääsee käsiksi ympäristöön, jonne on tallennettu maksutietoja. Silloin esille nousevat myös erilaiset taloudelliset ulottuvuudet”, Kamtsan muistuttaa.

”Verkossa on hyvä olla varuillaan, mutta kun tiedostaa ja ymmärtää mahdolliset uhat, niin huolellisuudella ja varovaisuudella pääsee jo pitkälle. Kun tietoturva on kunnossa, verkkoa voi käyttää turvallisin mielin”, Kamtsan kuitenkin rauhoittelee.

Nuorten ja vanhojen asenteissa eroja

Tutkimuksen mukaan erityisesti nuoret kokevat omaavansa riittävät tiedot verkkoturvallisuuteen liittyvistä uhista, sillä 25–34-vuotiaista 72 % kertoi tietävänsä tarpeeksi erilaisista digitaalisen turvallisuuden sudenkuopista, kuten haittaohjelmista, hakkeroinnista tai datan katoamisesta. Vastaavasti sama osuus 55–64-vuotiailla oli ainoastaan 49 prosenttia.

“Tietoturvasovelluksia käytetään kuitenkin eniten vanhemman ikäryhmän joukossa”, Kamtsan valottaa. 

”Vaikuttaisi siltä, että vanhemmat ikäluokat turvautuvat useammin tietoturvasovellusten apuun, kun taas nuoremmat luottavat useammin omiin verkkotaitoihinsa. Virusten ja haittaohjelmien torjuntapalvelut ovat yleisimmin käytössä olevat palvelut ja kiinnostusta herättää myös esimerkiksi tietovuotojen valvontapalvelu.”

Joka kolmas toivoo lisäapua tietoturvan aiheuttamiin haasteisiin

Tutkimuksesta kävi myös ilmi, että noin kolmannes (33 %) vastaajista toivoi saavansa lisäapua tietoturvan aiheuttamiin kysymyksiin ja haasteisiin.

“Useimmiten tietoa askarruttaviin asioihin haetaan internetistä”, Kamtsan kertoo.

”Tutkimuksesta käy ilmi, että tietoa haetaan internetin lisäksi myös uutisista ja ystäviltä. Haluaisinkin muistuttaa, että myös viranomaisten puoleen voi ja kannattaa kääntyä, jos jokin tietoturvaan liittyvä asia askarruttaa. Esimerkiksi Traficom ja Kyberturvallisuuskeskus ovat luotettavia tiedonlähteitä. Myös DNA tarjoaa tietoa, sillä teemme paljon yhteistyötä eri viranomaistahojen kanssa voidaksemme auttaa ja palvella asiakkaitamme entistä paremmin”, Kamtsan muistuttaa.

Koronan vaikutus tutkimuksen taustalla

DNA on toteuttanut digitaaliset elämäntavat -tutkimuksen vuosittain vuodesta 2011 lähtien. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut tarkastella, miten suomalaiset käyttävät erilaisia digitaalisia palveluja ja miten digitaalisten palvelujen käyttö on muuttunut vuosien aikana. Tänä vuonna tutkimukseen vastasi yli 1000 henkilöä.

“Tuloksissa korostui koronavuoden vaikutus”, Kamtsan toteaa.

”Korona on siirtänyt niin asioita kuin ihmisiäkin verkkoon nopeassa ajassa. Samalla pandemia on korostanut digitalisaatioon liittyvää megatrendiä, jossa fyysisessä maailmassa asiointi vähenee ja verkkoasiointi kasvaa”, Kamtsan huomauttaa.

Suomalaisten 7 suurinta huolenaihetta verkossa:

1. Henkilötietojen menetys tietomurron yhteydessä
2. Identiteettivarkaudesta seuraavat haitat
3. Identiteettivarkaudesta seuraava taloudellinen haitta
4. Maksukorttitietojen vuoto verkko-ostamisen yhteydessä
5. Arkaluontoisen tai tärkeän datan menettäminen/katoaminen
6. Pankkitilin hakkerointi ja rahan varastaminen
7. Virukset ja haittaohjelmat

Lisätietoja medialle:

Cedric Kamtsan, mobiililiiketoiminnan johtaja, DNA Oyj, puh. 044 906 2377, cedric.kamtsan@dna.fi

DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi