Tutkimus: Suomalaisia pelottaa verkossa etenkin nämä 3 asiaa – nuorten ja ikääntyneiden asenteessa tietoturvaan selvä ero
DNA:n vuosittain teettämän tuoreen Digitaaliset elämäntavat -tutkimuksen yhteydessä vastaajilta kysyttiin muun muassa erilaisista digitaaliseen turvallisuuteen liittyvistä teemoista. Suomalaiset pitävät henkilötietojen menetystä tietomurron yhteydessä merkittävimpänä verkkouhkana, mikä huoletti jopa 37 prosenttia tutkimukseen vastanneista. Toiseksi ja kolmanneksi sijoittuivat identiteettivarkauksiin liittyvät huolet – siitä seuraavat harmit, kuten aiheutuneiden haittojen selvittäminen ja korjaaminen, huolettivat 36 prosenttia vastaajista sekä taloudelliset haitat, jota piti uhkana 34 prosenttia.
“Pelot henkilötietojen menetyksestä ja identiteettivarkauksista nousevat esiin usein, sillä niihin liittyvät riskit ovat merkittäviä ja moniulotteisia. Pelko on nykyaikana aidosti aiheellista”, arvioi DNA:n mobiililiiketoiminnan johtaja Cedric Kamtsan.
”Jos verkkorikollinen pääsee pilaamaan henkilön maineen verkossa tai pahimmassa tapauksessa viemään koko verkkoidentiteetin, silloin puhutaan sosiaaliseen ympäristöön liittyvistä rikoksista. Kokonaan toinen puoli on se, että rikollinen pääsee käsiksi ympäristöön, jonne on tallennettu maksutietoja. Silloin esille nousevat myös erilaiset taloudelliset ulottuvuudet”, Kamtsan muistuttaa.
”Verkossa on hyvä olla varuillaan, mutta kun tiedostaa ja ymmärtää mahdolliset uhat, niin huolellisuudella ja varovaisuudella pääsee jo pitkälle. Kun tietoturva on kunnossa, verkkoa voi käyttää turvallisin mielin”, Kamtsan kuitenkin rauhoittelee.
Nuorten ja vanhojen asenteissa eroja
Tutkimuksen mukaan erityisesti nuoret kokevat omaavansa riittävät tiedot verkkoturvallisuuteen liittyvistä uhista, sillä 25–34-vuotiaista 72 % kertoi tietävänsä tarpeeksi erilaisista digitaalisen turvallisuuden sudenkuopista, kuten haittaohjelmista, hakkeroinnista tai datan katoamisesta. Vastaavasti sama osuus 55–64-vuotiailla oli ainoastaan 49 prosenttia.
“Tietoturvasovelluksia käytetään kuitenkin eniten vanhemman ikäryhmän joukossa”, Kamtsan valottaa.
”Vaikuttaisi siltä, että vanhemmat ikäluokat turvautuvat useammin tietoturvasovellusten apuun, kun taas nuoremmat luottavat useammin omiin verkkotaitoihinsa. Virusten ja haittaohjelmien torjuntapalvelut ovat yleisimmin käytössä olevat palvelut ja kiinnostusta herättää myös esimerkiksi tietovuotojen valvontapalvelu.”
Joka kolmas toivoo lisäapua tietoturvan aiheuttamiin haasteisiin
Tutkimuksesta kävi myös ilmi, että noin kolmannes (33 %) vastaajista toivoi saavansa lisäapua tietoturvan aiheuttamiin kysymyksiin ja haasteisiin.
“Useimmiten tietoa askarruttaviin asioihin haetaan internetistä”, Kamtsan kertoo.
”Tutkimuksesta käy ilmi, että tietoa haetaan internetin lisäksi myös uutisista ja ystäviltä. Haluaisinkin muistuttaa, että myös viranomaisten puoleen voi ja kannattaa kääntyä, jos jokin tietoturvaan liittyvä asia askarruttaa. Esimerkiksi Traficom ja Kyberturvallisuuskeskus ovat luotettavia tiedonlähteitä. Myös DNA tarjoaa tietoa, sillä teemme paljon yhteistyötä eri viranomaistahojen kanssa voidaksemme auttaa ja palvella asiakkaitamme entistä paremmin”, Kamtsan muistuttaa.
Koronan vaikutus tutkimuksen taustalla
DNA on toteuttanut digitaaliset elämäntavat -tutkimuksen vuosittain vuodesta 2011 lähtien. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut tarkastella, miten suomalaiset käyttävät erilaisia digitaalisia palveluja ja miten digitaalisten palvelujen käyttö on muuttunut vuosien aikana. Tänä vuonna tutkimukseen vastasi yli 1000 henkilöä.
“Tuloksissa korostui koronavuoden vaikutus”, Kamtsan toteaa.
”Korona on siirtänyt niin asioita kuin ihmisiäkin verkkoon nopeassa ajassa. Samalla pandemia on korostanut digitalisaatioon liittyvää megatrendiä, jossa fyysisessä maailmassa asiointi vähenee ja verkkoasiointi kasvaa”, Kamtsan huomauttaa.
Suomalaisten 7 suurinta huolenaihetta verkossa:
- Henkilötietojen menetys tietomurron yhteydessä
- Identiteettivarkaudesta seuraavat haitat
- Identiteettivarkaudesta seuraava taloudellinen haitta
- Maksukorttitietojen vuoto verkko-ostamisen yhteydessä
- Arkaluontoisen tai tärkeän datan menettäminen/katoaminen
- Pankkitilin hakkerointi ja rahan varastaminen
- Virukset ja haittaohjelmat
Lisätietoja medialle:
Cedric Kamtsan, mobiililiiketoiminnan johtaja, DNA Oyj, puh. 044 906 2377, cedric.kamtsan@dna.fi
DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi
Avainsanat
Kuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
DNA on yksi Suomen johtavista tietoliikenneyhtiöistä. Haluamme tehdä asiakkaidemme arjesta mutkattomampaa. Tarjoamme yhteydet, palvelut ja laitteet koteihin sekä töihin ja pidämme näin huolta yhteiskunnan digitalisaatiosta. DNA:n asiakkaat ovat mobiilidatan käyttömäärissä jatkuvasti maailman kärkijoukossa. DNA:lla on noin 3,6 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Yhtiö on palkittu lukuisia kertoja erinomaisena työantajana ja perheystävällisenä työpaikkana. Vuonna 2020 liikevaihtomme oli 934 miljoonaa euroa ja yhtiössä työskentelee noin 1600 henkilöä ympäri Suomea. DNA on osa Telenoria, joka on Pohjoismaiden johtava tietoliikenneyhtiö. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi, Facebookissa @DNA.fi ja LinkedInissä @DNA-Oyj.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta DNA Oyj
Tiedätkö mitä sometileillesi tai kryptovaluutoillesi tapahtuu kuolemasi jälkeen? Asiantuntija vinkkaa, mitä jokaisen pitäisi varmuudeksi tehdä19.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Digitaalisiin palveluihin kirjautuessa ei välttämättä tule miettineeksi, mitä omille tileille kuoleman jälkeen tapahtuu. Syytä olisi, sillä jätämme koko ajan isomman digitaalisen jäljen jälkeemme. Digitestamentilla tai digitaalisella tahdolla kerrotaan kuolinpesän hoitajille, mitä palveluja on ollut käytössä, ja mitä niille toivoo kuoleman jälkeen tehtävän. DNA:n asiantuntija valottaa, miksi jokaisen olisi syytä laatia yhteenveto käytössään olevista digipalveluista.
Do you know what will happen to your social media accounts or cryptocurrencies after your death? An expert advises what everyone should do just in case19.12.2025 08:30:00 EET | Press release
When logging into digital services, it may not occur to you what will happen to your accounts after your death. It should, as we are leaving an increasingly larger digital footprint behind us. A digital testament or digital will informs the estate administrators about which services have been used and what you wish to be done with them after your death. An expert from DNA explains why everyone should create a summary of the digital services they use.
DNA vahvistaa runkoverkkoaan Suomen ja Ruotsin välillä EU-rahoituksen tukemana – samalla yhteydet Länsi- ja Pohjois-Suomessa paranevat12.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
DNA toteuttaa vuosien 2026–2028 aikana kaksiosaisen runkoverkkojen maayhteyksien kehityshankkeen, joka parantaa kuituyhteyksiä erityisesti Suomen ja Ruotsin välillä. Hanke hyödyntää osin myös DNA:n nykyistä infrastruktuuria, mutta vahvistaa samalla alueellisia verkkoja Länsi- ja Pohjois-Suomessa. Projektiin investoidaan yhteensä 5,4 miljoonaa euroa, josta 1,62 miljoonaa katetaan EU-rahoituksen tuella.
DNA strengthens its core network between Finland and Sweden with EU funding – improving connections in Western and Northern Finland12.12.2025 08:30:00 EET | Press release
DNA is implementing a two-part development project for land connections in core networks between 2026 and 2028, aimed at enhancing fiber connections, particularly between Finland and Sweden. The project will also utilize some of DNA's existing infrastructure while strengthening regional networks in Western and Northern Finland. A total investment of 5.4 million euros will be made in the project, with 1.62 million euros covered by EU funding support.
Teknologiatrendit 2026 -raportti: Ajatuksen voimalla toimivia robottiraajoja ja zettatavu-luokan datamääriä11.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Aivojen ja tietokoneiden suora vuorovaikutus lisääntyy. Datamäärät kasvavat niin, että tiedon mittaamisesta zettatavuissa eli biljoonissa gigatavuissa tulee arkipäivää. Miten nämä globaalit kehitysaskeleet vaikuttavat meihin suomalaisiin?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme