Tutkimus: Suomalaisia pelottaa verkossa etenkin nämä 3 asiaa – nuorten ja ikääntyneiden asenteessa tietoturvaan selvä ero
6.5.2021 08:30:00 EEST | DNA Oyj | Tiedote
DNA:n vuosittain teettämän tuoreen Digitaaliset elämäntavat -tutkimuksen yhteydessä vastaajilta kysyttiin muun muassa erilaisista digitaaliseen turvallisuuteen liittyvistä teemoista. Suomalaiset pitävät henkilötietojen menetystä tietomurron yhteydessä merkittävimpänä verkkouhkana, mikä huoletti jopa 37 prosenttia tutkimukseen vastanneista. Toiseksi ja kolmanneksi sijoittuivat identiteettivarkauksiin liittyvät huolet – siitä seuraavat harmit, kuten aiheutuneiden haittojen selvittäminen ja korjaaminen, huolettivat 36 prosenttia vastaajista sekä taloudelliset haitat, jota piti uhkana 34 prosenttia.
“Pelot henkilötietojen menetyksestä ja identiteettivarkauksista nousevat esiin usein, sillä niihin liittyvät riskit ovat merkittäviä ja moniulotteisia. Pelko on nykyaikana aidosti aiheellista”, arvioi DNA:n mobiililiiketoiminnan johtaja Cedric Kamtsan.
”Jos verkkorikollinen pääsee pilaamaan henkilön maineen verkossa tai pahimmassa tapauksessa viemään koko verkkoidentiteetin, silloin puhutaan sosiaaliseen ympäristöön liittyvistä rikoksista. Kokonaan toinen puoli on se, että rikollinen pääsee käsiksi ympäristöön, jonne on tallennettu maksutietoja. Silloin esille nousevat myös erilaiset taloudelliset ulottuvuudet”, Kamtsan muistuttaa.
”Verkossa on hyvä olla varuillaan, mutta kun tiedostaa ja ymmärtää mahdolliset uhat, niin huolellisuudella ja varovaisuudella pääsee jo pitkälle. Kun tietoturva on kunnossa, verkkoa voi käyttää turvallisin mielin”, Kamtsan kuitenkin rauhoittelee.
Nuorten ja vanhojen asenteissa eroja
Tutkimuksen mukaan erityisesti nuoret kokevat omaavansa riittävät tiedot verkkoturvallisuuteen liittyvistä uhista, sillä 25–34-vuotiaista 72 % kertoi tietävänsä tarpeeksi erilaisista digitaalisen turvallisuuden sudenkuopista, kuten haittaohjelmista, hakkeroinnista tai datan katoamisesta. Vastaavasti sama osuus 55–64-vuotiailla oli ainoastaan 49 prosenttia.
“Tietoturvasovelluksia käytetään kuitenkin eniten vanhemman ikäryhmän joukossa”, Kamtsan valottaa.
”Vaikuttaisi siltä, että vanhemmat ikäluokat turvautuvat useammin tietoturvasovellusten apuun, kun taas nuoremmat luottavat useammin omiin verkkotaitoihinsa. Virusten ja haittaohjelmien torjuntapalvelut ovat yleisimmin käytössä olevat palvelut ja kiinnostusta herättää myös esimerkiksi tietovuotojen valvontapalvelu.”
Joka kolmas toivoo lisäapua tietoturvan aiheuttamiin haasteisiin
Tutkimuksesta kävi myös ilmi, että noin kolmannes (33 %) vastaajista toivoi saavansa lisäapua tietoturvan aiheuttamiin kysymyksiin ja haasteisiin.
“Useimmiten tietoa askarruttaviin asioihin haetaan internetistä”, Kamtsan kertoo.
”Tutkimuksesta käy ilmi, että tietoa haetaan internetin lisäksi myös uutisista ja ystäviltä. Haluaisinkin muistuttaa, että myös viranomaisten puoleen voi ja kannattaa kääntyä, jos jokin tietoturvaan liittyvä asia askarruttaa. Esimerkiksi Traficom ja Kyberturvallisuuskeskus ovat luotettavia tiedonlähteitä. Myös DNA tarjoaa tietoa, sillä teemme paljon yhteistyötä eri viranomaistahojen kanssa voidaksemme auttaa ja palvella asiakkaitamme entistä paremmin”, Kamtsan muistuttaa.
Koronan vaikutus tutkimuksen taustalla
DNA on toteuttanut digitaaliset elämäntavat -tutkimuksen vuosittain vuodesta 2011 lähtien. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut tarkastella, miten suomalaiset käyttävät erilaisia digitaalisia palveluja ja miten digitaalisten palvelujen käyttö on muuttunut vuosien aikana. Tänä vuonna tutkimukseen vastasi yli 1000 henkilöä.
“Tuloksissa korostui koronavuoden vaikutus”, Kamtsan toteaa.
”Korona on siirtänyt niin asioita kuin ihmisiäkin verkkoon nopeassa ajassa. Samalla pandemia on korostanut digitalisaatioon liittyvää megatrendiä, jossa fyysisessä maailmassa asiointi vähenee ja verkkoasiointi kasvaa”, Kamtsan huomauttaa.
Suomalaisten 7 suurinta huolenaihetta verkossa:
- Henkilötietojen menetys tietomurron yhteydessä
- Identiteettivarkaudesta seuraavat haitat
- Identiteettivarkaudesta seuraava taloudellinen haitta
- Maksukorttitietojen vuoto verkko-ostamisen yhteydessä
- Arkaluontoisen tai tärkeän datan menettäminen/katoaminen
- Pankkitilin hakkerointi ja rahan varastaminen
- Virukset ja haittaohjelmat
Lisätietoja medialle:
Cedric Kamtsan, mobiililiiketoiminnan johtaja, DNA Oyj, puh. 044 906 2377, cedric.kamtsan@dna.fi
DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi
Avainsanat
Kuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
DNA on yksi Suomen johtavista tietoliikenneyhtiöistä. Haluamme tehdä asiakkaidemme arjesta mutkattomampaa. Tarjoamme yhteydet, palvelut ja laitteet koteihin sekä töihin ja pidämme näin huolta yhteiskunnan digitalisaatiosta. DNA:n asiakkaat ovat mobiilidatan käyttömäärissä jatkuvasti maailman kärkijoukossa. DNA:lla on noin 3,6 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Yhtiö on palkittu lukuisia kertoja erinomaisena työantajana ja perheystävällisenä työpaikkana. Vuonna 2020 liikevaihtomme oli 934 miljoonaa euroa ja yhtiössä työskentelee noin 1600 henkilöä ympäri Suomea. DNA on osa Telenoria, joka on Pohjoismaiden johtava tietoliikenneyhtiö. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi, Facebookissa @DNA.fi ja LinkedInissä @DNA-Oyj.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta DNA Oyj
Puuskainen myrsky voi katkaista netin hetkessä – näin nopeasti operaattori reagoi häiriöihin12.6.2026 13:35:00 EEST | Tiedote
Perjantaille varoitetut myrskypuuskat voivat kaataa puita ja katkaista yhteyksiä eri puolilla Suomea. DNA:n valvomon asiantuntija paljastaa, mitä verkon kulisseissa tapahtuu häiriötilanteessa ja miten suomalaisten netti pidetään toiminnassa myös sään ääriolosuhteissa.
Gusty storm can cut internet connection in an instant – How quickly a network operator responds to disruptions12.6.2026 13:35:00 EEST | Press release
Storm gusts forecast for Friday may fell trees and disrupt connections across Finland. A specialist from DNA’s operations center reveals what happens behind the scenes during disruptions and how Finns’ internet is kept running even in extreme weather conditions.
Koululaistutkimus: Reilu kolmasosa vanhemmista valinnut lapsen ensipuhelimeksi kellopuhelimen – niiden suosiossa huima loikka vuodessa11.6.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
DNA:n Koululaistutkimukseen tänä vuonna osallistuneista 5–12-vuotiaiden lasten vanhemmista 36 prosenttia kertoi hankkineensa kellopuhelimen lapsensa ensipuhelimeksi. Viime vuonna näin vastasi 16 prosenttia. Lisäksi entistä useammalla 5–9-vuotiaalla lapsella ei ole minkäänlaista puhelinta henkilökohtaisessa käytössään. Asiantuntijan mukaan näin nopeita muutoksia nähdään harvoin.
School survey: Over a third of parents chose a smartwatch phone as their child’s first phone – popularity has surged in just one year11.6.2026 08:30:00 EEST | Press release
According to DNA’s School Survey, 36% of parents of children aged 5–12 reported that they had chosen a smartwatch phone as their child’s first phone this year. Last year, the figure was 16%. Additionally, an increasing number of children aged 5–9 do not have any personal phone at all. According to an expert, changes this rapid are rarely seen.
DNA selvitti: Tässä ovat Suomen puheliaimmat kunnat ja kaupungit9.6.2026 09:30:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset soittavat edelleen paljon mobiilipuheluita, mutta aktiivisuus vaihtelee merkittävästi erikokoisten kaupunkien ja kuntien välillä. DNA:n vuoden mittainen vertailu paljastaa, että puheliaimmat suomalaiset soitettujen minuuttimäärien perusteella asuvat pääosin pienillä paikkakunnilla. Asukaskohtaisessa tarkastelussa selvä ykkönen on Jämijärvi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme