Tutkimus: Suomalaisia pelottaa verkossa etenkin nämä 3 asiaa – nuorten ja ikääntyneiden asenteessa tietoturvaan selvä ero

DNA:n vuosittain teettämän tuoreen Digitaaliset elämäntavat -tutkimuksen yhteydessä vastaajilta kysyttiin muun muassa erilaisista digitaaliseen turvallisuuteen liittyvistä teemoista. Suomalaiset pitävät henkilötietojen menetystä tietomurron yhteydessä merkittävimpänä verkkouhkana, mikä huoletti jopa 37 prosenttia tutkimukseen vastanneista. Toiseksi ja kolmanneksi sijoittuivat identiteettivarkauksiin liittyvät huolet – siitä seuraavat harmit, kuten aiheutuneiden haittojen selvittäminen ja korjaaminen, huolettivat 36 prosenttia vastaajista sekä taloudelliset haitat, jota piti uhkana 34 prosenttia.
“Pelot henkilötietojen menetyksestä ja identiteettivarkauksista nousevat esiin usein, sillä niihin liittyvät riskit ovat merkittäviä ja moniulotteisia. Pelko on nykyaikana aidosti aiheellista”, arvioi DNA:n mobiililiiketoiminnan johtaja Cedric Kamtsan.
”Jos verkkorikollinen pääsee pilaamaan henkilön maineen verkossa tai pahimmassa tapauksessa viemään koko verkkoidentiteetin, silloin puhutaan sosiaaliseen ympäristöön liittyvistä rikoksista. Kokonaan toinen puoli on se, että rikollinen pääsee käsiksi ympäristöön, jonne on tallennettu maksutietoja. Silloin esille nousevat myös erilaiset taloudelliset ulottuvuudet”, Kamtsan muistuttaa.
”Verkossa on hyvä olla varuillaan, mutta kun tiedostaa ja ymmärtää mahdolliset uhat, niin huolellisuudella ja varovaisuudella pääsee jo pitkälle. Kun tietoturva on kunnossa, verkkoa voi käyttää turvallisin mielin”, Kamtsan kuitenkin rauhoittelee.
Nuorten ja vanhojen asenteissa eroja
Tutkimuksen mukaan erityisesti nuoret kokevat omaavansa riittävät tiedot verkkoturvallisuuteen liittyvistä uhista, sillä 25–34-vuotiaista 72 % kertoi tietävänsä tarpeeksi erilaisista digitaalisen turvallisuuden sudenkuopista, kuten haittaohjelmista, hakkeroinnista tai datan katoamisesta. Vastaavasti sama osuus 55–64-vuotiailla oli ainoastaan 49 prosenttia.
“Tietoturvasovelluksia käytetään kuitenkin eniten vanhemman ikäryhmän joukossa”, Kamtsan valottaa.
”Vaikuttaisi siltä, että vanhemmat ikäluokat turvautuvat useammin tietoturvasovellusten apuun, kun taas nuoremmat luottavat useammin omiin verkkotaitoihinsa. Virusten ja haittaohjelmien torjuntapalvelut ovat yleisimmin käytössä olevat palvelut ja kiinnostusta herättää myös esimerkiksi tietovuotojen valvontapalvelu.”
Joka kolmas toivoo lisäapua tietoturvan aiheuttamiin haasteisiin
Tutkimuksesta kävi myös ilmi, että noin kolmannes (33 %) vastaajista toivoi saavansa lisäapua tietoturvan aiheuttamiin kysymyksiin ja haasteisiin.
“Useimmiten tietoa askarruttaviin asioihin haetaan internetistä”, Kamtsan kertoo.
”Tutkimuksesta käy ilmi, että tietoa haetaan internetin lisäksi myös uutisista ja ystäviltä. Haluaisinkin muistuttaa, että myös viranomaisten puoleen voi ja kannattaa kääntyä, jos jokin tietoturvaan liittyvä asia askarruttaa. Esimerkiksi Traficom ja Kyberturvallisuuskeskus ovat luotettavia tiedonlähteitä. Myös DNA tarjoaa tietoa, sillä teemme paljon yhteistyötä eri viranomaistahojen kanssa voidaksemme auttaa ja palvella asiakkaitamme entistä paremmin”, Kamtsan muistuttaa.
Koronan vaikutus tutkimuksen taustalla
DNA on toteuttanut digitaaliset elämäntavat -tutkimuksen vuosittain vuodesta 2011 lähtien. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut tarkastella, miten suomalaiset käyttävät erilaisia digitaalisia palveluja ja miten digitaalisten palvelujen käyttö on muuttunut vuosien aikana. Tänä vuonna tutkimukseen vastasi yli 1000 henkilöä.
“Tuloksissa korostui koronavuoden vaikutus”, Kamtsan toteaa.
”Korona on siirtänyt niin asioita kuin ihmisiäkin verkkoon nopeassa ajassa. Samalla pandemia on korostanut digitalisaatioon liittyvää megatrendiä, jossa fyysisessä maailmassa asiointi vähenee ja verkkoasiointi kasvaa”, Kamtsan huomauttaa.
Suomalaisten 7 suurinta huolenaihetta verkossa:
- Henkilötietojen menetys tietomurron yhteydessä
- Identiteettivarkaudesta seuraavat haitat
- Identiteettivarkaudesta seuraava taloudellinen haitta
- Maksukorttitietojen vuoto verkko-ostamisen yhteydessä
- Arkaluontoisen tai tärkeän datan menettäminen/katoaminen
- Pankkitilin hakkerointi ja rahan varastaminen
- Virukset ja haittaohjelmat
Lisätietoja medialle:
Cedric Kamtsan, mobiililiiketoiminnan johtaja, DNA Oyj, puh. 044 906 2377, cedric.kamtsan@dna.fi
DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi
Avainsanat
Kuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
DNA on yksi Suomen johtavista tietoliikenneyhtiöistä. Haluamme tehdä asiakkaidemme arjesta mutkattomampaa. Tarjoamme yhteydet, palvelut ja laitteet koteihin sekä töihin ja pidämme näin huolta yhteiskunnan digitalisaatiosta. DNA:n asiakkaat ovat mobiilidatan käyttömäärissä jatkuvasti maailman kärkijoukossa. DNA:lla on noin 3,6 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Yhtiö on palkittu lukuisia kertoja erinomaisena työantajana ja perheystävällisenä työpaikkana. Vuonna 2020 liikevaihtomme oli 934 miljoonaa euroa ja yhtiössä työskentelee noin 1600 henkilöä ympäri Suomea. DNA on osa Telenoria, joka on Pohjoismaiden johtava tietoliikenneyhtiö. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi, Facebookissa @DNA.fi ja LinkedInissä @DNA-Oyj.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta DNA Oyj
Tutkimus: Moni pitää älylaitteiden omaa tietoturvaa riittävänä, vaikka se ei tarjoakaan riittävää suojaa2.7.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset kokevat tietoturvan entistä tärkeämmäksi ja kaikkia koskettavaksi asiaksi. Samalla yhä useampi jättää älylaitteensa suojaamatta tietoturvauhilta ja kokee tietoturvaratkaisut kalliiksi, selviää DNA:n teettämästä Digitaalinen elämä -kyselytutkimuksesta. Noin kolmasosa (35 %) suomalaisista luottaa siihen, että laitteiden oma tietoturva on riittävä. Asiantuntija pitää tätä huolestuttavana, sillä älylaitteiden tietoturva ei itsessään ole tarpeeksi kattava.
Survey: Many consider their smart devices' security sufficient, even though it does not provide adequate protection2.7.2025 08:30:00 EEST | Press release
Finns view cybersecurity as a topic that is increasingly important and universal. However, more individuals leave their smart devices unprotected against security threats, feeling that security solutions are too expensive, according to DNA’s Digital Life 2025 survey. Approximately one-third (35%) of Finns trust that their devices' built-in security is sufficient. This is concerning, as the security of smart devices alone is not comprehensive enough.
DNA:n kesäkuun 2025 myydyimmät puhelimet, älykellot ja tietokoneet1.7.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Apple vei kärkipaikan sekä DNA:n kuluttaja- että yritysasiakkaiden myydyimpien puhelinten listalla iPhone 16 Pro 5G -mallillaan. Applen iPhone 13 5G säilytti puolestaan ensimmäisen sijan käytettyjen puhelinten listalla. Kesäkuun myydyimpien älykellojen kärkisijat menivät lasten kellopuhelimille. Myydyimpien tuotteiden kärkeen kiilasi Xplora XGO2 -kellopuhelin, ja listan toiselle sijalle nousi ZTE K1 Pro -kellopuhelin. Toisen kvartaalin myydyimmän tietokoneen paikan otti Applen MacBook Air 13" M2.
Puhelimen katoamiseen kannattaa varautua jo ennakolta – tee ainakin nämä toimet uudelle puhelimelle27.6.2025 11:54:39 EEST | Tiedote
Välillä sattuu ja tapahtuu – puhelimille siis. Jos puhelin katoaa tai varastetaan, uuden laitteen saa tilalle, mutta sen sisältämien tietojen päätyminen vääriin käsiin voi aiheuttaa ongelmia. Onneksi tilanteeseen voi varautua ennakolta, jolloin vahingot jäävät pienemmiksi.
Be prepared in case your phone is lost – do at least these steps for your new phone27.6.2025 11:54:39 EEST | Press release
Accidents happen, and your phone is no exception. If a phone is lost or stolen, you can get a new replacement, but information stored in your phone ending up in the wrong hands can cause problems. Fortunately, you can take steps to minimise the damage caused by this in advance.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme