Danske Bank A/S, Suomen sivuliike

Tutkimus: Suomalaisopiskelijalle jää käteen lähes sama summa kuukaudessa kuin muilla pohjoismaalaisilla opiskelijoilla – rahasta murehtiminen silti kaksinkertaista

Jaa

Suomalaisopiskelijat luottavat talouteensa vähiten pohjoismaalaisista opiskelijoista, mutta erottuvat muista suomalaisista optimismillaan. Danske Bankin Taloudellinen mielenrauha -tutkimuksen mukaan pohjoismaalaisten opiskelijoiden arki on lähes yhtä niukkaa kaikissa maissa.

Suomalaisopiskelijat elävät oman arvionsa mukaan taloudellisesti ahtainta arkea pohjoismaalaisista opiskelijoista. Danske Bank vertaili Taloudellinen mielenrauha -tutkimuksen pohjalta pohjoismaalaisten opiskelijoiden käsitystä taloudestaan, arjestaan ja tulevaisuudestaan.

Suomalaisista opiskelijoista lähes 30 prosenttia kertoo huolehtivansa rahojen riittämisestä viikoittain. Yhtä korkea luku on vain Tanskassa.

”Suomessa murehtiminen on koko kansa huvia, sillä kaikki suomalaiset murehtivat rahan riittämisestä keskimäärin lähes yhtä usein kuin opiskelijat. Sama tulos näkyy luottamuksessa omaan talouteen, joka on suomalaisilla selvästi muita pohjoismaita heikompaa sekä opiskelijoilla että koko väestön tasolla”, sanoo Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist.

Suomalaisopiskelijat ovat taloutensa suhteen optimistisempia kuin koko väestö.

”Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa opiskelijat ovat optimistisempia kuin koko väestö keskimäärin. Muissa maissa ollaan yleisesti optimistisempia kuin Suomessa, mutta ruotsalaiset, norjalaiset ja tanskalaiset opiskelijat ovat pessimistisempiä kuin maansa muu väestö.”

Suomalaisopiskelijoiden pakollisten kulujen jälkeen käteen jäävä rahasumma ei eroa merkittävästi muista Pohjoismaista lukuun ottamatta Ruotsia, jossa opiskelijat arvioivat käteen jäävän summan selvästi suuremmaksi. Tutkimuksen mukaan eniten rahaa on käytettävissä ruotsalaisilla opiskelijoilla. Suomalaisopiskelijat elävät kuitenkin leveämmin muihin Pohjoismaihin verrattuna, kun opiskelijan käteen jäävä summa suhteutetaan kunkin maan kaikkiin kansalaisiin.

”Tulos ei ota huomioon, missä muodossa tulot tulevat. Osassa Pohjoismaissa opintotuki on lainapainotteisempaa kuin Suomessa.”

Opiskelijoilla kova tulevaisuudenusko

Jukka Appelqvistin mukaan opiskeluaika kannattaa nähdä sijoituksena tulevaan, sillä opinnot tarjoavat Suomessa edelleen korkeamman tulotason ja varmemman työpaikan. 

Suomalaisopiskelijoiden tulevaisuuden usko on lähes yhtä korkea kuin kärjessä olevilla mailla Tanskalla ja Ruotsilla. Suomalaisopiskelijoista 76 prosenttia uskoo, että oma taloustilanne on parempi viiden vuoden päästä kuin nyt. Heikoin luottamus on norjalaisilla opiskelijoilla, joista parempaan taloustilanteeseen uskoo kaksi kolmasosaa vastaajista.

Taloudellinen mielenrauha -tutkimuksessa kysyttiin pohjoismaalaisilta, mikä on heille isoin toteutettavissa oleva unelma tällä hetkellä. Kaikissa maissa koko väestön yleisin unelma on matkustelu, opiskelijoiden keskuudessa valmistuminen.

”Pohjoismaisten opiskelijoiden unelmat ovat realistisia, sillä valmistumisen jälkeen yleisimmät vastaukset olivat uusi työ ja matkustelu. Opiskelijoiden mahdollisuuksista lomaan keskusteltiin Suomessa paljon kesällä. Tähän suhteutettuna kiinnostavaa on, että lisää vapaa-aikaa kaipaa vain muutama prosentti opiskelijoista kaikissa Pohjoismaissa”, sanoo Appelqvist.

Tietoa tutkimuksesta

  • Danske Bank kysyi 3000 suomalaiselta, millä tasolla heidän taloudellinen mielenrauhansa on: millaisena oma taloudellinen tilanne ja sen tulevaisuus suomalaisille itselleen näyttäytyy.
  • Sama kyselytutkimus toteutettiin myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, mikä mahdollistaa mielenkiintoisen vertailun Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä.
    Suomalaisopiskelijoista 22 prosenttia suhtautuu talouteensa luottavaisesti. Tanskassa sama luku on 38 prosenttia, Ruotsissa 32 ja Norjassa 35 prosenttia.
  • Suomalaisopiskelijoista 29 prosenttia on huolissaan rahojensa riittävyydestä viikoittain. Tanskassa sama luku on 29 prosenttia, Ruotsissa 16 ja Norjassa 17 prosenttia.
  • Suomalaisopiskelijalla jää keskimäärin käteen kuukaudessa 475 euroa. Summa on 55 prosenttia koko väestön keskiarvosta. Tanskassa opiskelijoille keskimäärin jäävä summa suhteessa koko väestön summaan on 45 prosenttia, Ruotsissa 48 prosenttia ja Norjassa 46 prosenttia.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lehdistöpäällikkö Josi Tikkanen, Danske Bank, josi.tikkanen@danskebank.fi, 050 32 69 701

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Danske Bank A/S, Suomen sivuliike
Danske Bank A/S, Suomen sivuliike
Televisiokatu 1
00075 DANSKE BANK

010 546 0000https://danskebank.fi

Danske Bank on Suomen kolmanneksi suurin pankki, joka tarjoaa noin miljoonalle suomalaiselle kotitaloudelle, yritykselle ja instituutiolle palveluita laajan asiantuntemuksen sekä innovatiivisten digitaalisten ratkaisujen avulla. Danske Bank A/S, Suomen sivuliike on osa pohjoismaista Danske Bank -konsernia. www.danskebank.fi

Danske Bank on pohjoismainen yleispankki, jolla on vahvat alueelliset juuret ja tiivis yhteys ympäröivään maailmaan. Olemme yli 145 vuoden ajan auttaneet kotitalouksia ja yrityksiä saavuttamaan tavoitteensa. Tarjoamme henkilö-, yritys- ja instituutioasiakkaille pankkipalveluiden lisäksi henki- ja eläkevakuutuksia, varainhoitoa, kiinteistönvälitys- ja leasing-palveluita.

Haluamme tuottaa pitkäaikaista arvoa kaikille sidosryhmillemme - asiakkaillemme, sijoittajille sekä yhteisöille joiden osana toimimme – ja tavoitteemme on tulla tunnetuksi luotetuimpana taloudellisena kumppanina, joka auttaa tekemään taloudellisista päätöksistä ja arjen pankkiasioinnista helppoa.

Danske Bank -konsernin pääkonttori sijaitsee Kööpenhaminassa ja yhtiön osake on listattu Nasdaq Kööpenhaminassa. www.danskebank.com

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Danske Bank A/S, Suomen sivuliike

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme