Tutkimus: Uusi eläke-etuus kiinnostaa erityisesti yrittäjiä ja työttömiä
Tutkimuksen mukaan osittaisen vanhuuseläkkeen on vuoden 2018 kesäkuun loppuun mennessä ottanut arviolta vajaat 8 prosenttia siihen oikeutetuista suomalaisista. Lähes kaikki ovat ottaneet eläkkeen maksuun varhennettuna eli ennen vanhuuseläkeikää.
Varhennettu vanhuuseläke houkuttelee erityisesti kahta hyvin erilaista ryhmää, yrittäjiä ja työttömiä miehiä. Nämä ottavat varhennetun eläkkeen palkansaajia todennäköisemmin. Myös alemman korkea-asteen tutkinnon suorittaneet ja alemmat toimihenkilömiehet tarttuvat varhennettuun eläkkeeseen herkemmin kuin muut.
– Naisilla koulutustausta, palkansaaja-asema tai työttömyys ei vaikuta varhennetun eläkkeen ottamiseen. Sen sijaan yrittäjänaiset ottavat eläkettä samalla tavoin kuin miehetkin, ETK:n ekonomisti Satu Nivalainen kertoo.
Moni varhentaja jatkaa työuraansa
Varhennettu eläke otetaan yleisimmin 61-vuotiaana. Yli 70 prosenttia varhentajista ottaa eläkkeen tässä iässä.
Ne varhentajat, jotka olivat työssä osittaisen eläkkeen alkaessa, ovat pääasiassa jatkaneet työelämässä.
Miehet hakeutuvat varhennetulle eläkkeelle hieman naisia enemmän. Miehet ovat tyypillisesti tehneet pitkän työuran yksityisellä sektorilla.
Eläkkeen lykkääjät useammin korkeasti koulutettuja kuin varhentajat
Noin joka kymmenes osittaisista vanhuuseläkkeistä alkaa varsinaisen vanhuuseläkkeen alarajalla tai sen jälkeen, eli lykättynä. Tutkimustulokset osoittavat, että lykkääjien ryhmä keskittyy korkeasti koulutettuihin ja korkeassa sosioekonomisessa asemassa oleviin.
– Hyvässä työmarkkina-asemassa olevat jatkavat usein työuraansa muita pidempään. Lykkääjät ovat useammin naisia, harvemmin parisuhteessa ja asuvat matalamman työttömyyden alueella kuin varhentajat, ekonomisti Sanna Tenhunen sanoo.
Osittainen vanhuuseläke tarjoaa valinnanvapautta
ETK:n tutkijoiden mukaan osittainen vanhuuseläke tarjoaa aikaisempaa osa-aikaeläkettä tasaisemmin valinnanvapautta työuran loppuvaiheessa oleville, myös niille, joille osa-aikaeläke ei ollut mahdollinen.
– Osa-aikaeläke oli mahdollinen vain kokoaikatyössä oleville. Lisäksi se edellytti työtuntien vähentämistä ja asetti myös rajat ansioiden suuruudelle. Uudessa osittaisessa vanhuuseläkkeessä näitä rajoja ei ole. Ainoa raja on ikäraja ja tietenkin se, että työeläkettä on kertynyt, erikoistutkija Noora Järnefelt tiivistää.
Tutkimusaineisto sisältää 230 000 henkilön tiedot. Tutkimuksen kohteena ovat Suomessa asuvat henkilöt, jotka ovat syntyneet vuosina 1949-1957. Aineisto perustuu ETK:n rekisteritietoihin.
Osittainen vanhuuseläke pähkinänkuoressa
- antaa 61-vuotiaalle tai vanhemmalle mahdollisuuden ottaa kertyneestä eläkkeestä maksuun neljänneksen (25 %) tai puolet (50 %),
- tarkistetaan elinaikakertoimella,
- eläkettä vähennetään varhennettuna otettuna 0,4 prosentin kuukausittaisella varhennusvähennyksellä, joka jää pysyväksi,
- lykättynä otettuna eläkettä korotetaan 0,4 prosentin lykkäyskorotuksella,
- ei liity työaika- tai palkkaseurantaa. Voit olla työtön tai töissä ja nostaa eläkettä.
Julkaisu:
Lisätietoa tutkimuksesta:
Ekonomisti Satu Nivalainen, puh. 029 411 2151, satu.nivalainen(at)etk.fi
Ekonomisti Sanna Tenhunen, puh. 029 411 2492, sanna.tenhunen(at)etk.fi
Lisätietoa osittaisen vanhuuseläkkeen ehdoista ja hakemisesta Työeläke.fi-palvelusta
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Podcasten Eläkekomitea: Unga vill ha kortare arbetsdagar och en välfärdsstat – realism?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Hur förhåller sig den mytiska ungdomen och de sportiga pensionärerna till arbetslivet? Vem borde arbeta längre? Är den hotande arbetskraftsbristen ett hot eller en möjlighet för ungdomarna? Det diskuteras av direktör Mika Maliranta från forskningsinstitutet Labore, ungdomsforskaren Susanna Ågren från Tammerfors universitet och specialforskare Ilari Ilmakunnas från Pensionsskyddscentralen.
Eläkekomitea: Nuoret haluavat lyhyemmät työpäivät ja hyvinvointivaltion – realismia?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Miten myyttinen nuoriso ja sporttiset eläkeläiset suhtautuvat työelämään? Kenen työuria pitäisi pidentää? Onko Suomea uhkaava työvoimapula uhka vai mahdollisuus nuorille? Aiheesta keskustelemassa tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta, Tampereen yliopiston nuorisotutkija Susanna Ågren ja Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Ilari Ilmakunnas.
Medelpensionen steg till nästan 2 000 euro27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Finländarnas medelpension utvecklades positivt år 2023. Samtidigt ökade de totala pensionsutgifterna – pensioner betalades för nära 38 miljarder euro. I fjol fanns det 1,6 miljoner pensionstagare i Finland.
Keskieläke nousi lähes 2 000 euroon27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Suomalaisten keskieläke kehittyi vuonna 2023 myönteisesti. Samalla kokonaiseläkemenot kasvoivat – eläkkeitä maksettiin lähes 38 miljardia euroa. Maassa oli viime vuonna 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa.
Podcasten Eläkekomitea: Hur ska miljardanpassningen av pensionerna göras?20.3.2024 08:25:00 EET | Tiedote
Förhandlingarna om pensionsreformen är i gång. Vad beslutar man om och vem bär riskerna? Det diskuteras av direktör Mikko Kuusela från Finanssiala ry, forskningsdirektör Tuulia Hakola-Uusitalo från Statens ekonomiska forskningscentral och vd Mikko Kautto från Pensionsskyddscentralen. Konferencier är ekonomijournalisten Alma Onali.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme