Tutkimus: Valtaosa eläkeläisistä kokee toimeentulonsa jossain määrin helpoksi
Kaksi kolmesta eläkeläisestä kokee tavanomaisten menojen kattamisen jossain määrin helpoksi. Joka kymmenellä on kuitenkin vaikeampia toimeentulo-ongelmia, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) tuoreesta tutkimuksesta.
Tutkimuksen mukaan suurin osa eläkeläisistä arvioi viime vuonna taloudellisen tyytyväisyytensä joko keskinkertaiseksi tai korkeaksi. Toimeentulo-ongelmia kokevien eläkeläisten osuus on pienentynyt.
– Vuonna 2020 noin kolmannes eläkeläisistä koki tavanomaisissa menoissa jonkinasteisia vaikeuksia. Vuonna 2017 osuus oli miltei puolet. Samansuuntainen muutos havaittiin myös muiden tarkasteltujen asioiden kohdalla, ETK:n ekonomisti Kati Ahonen kertoo.
Kolmelle neljästä eläkeläisestä jää rahaa yli välttämättömien menojen jälkeen. Yhtä moni arvioi pystyvänsä suoriutumaan tuloillaan yllättävästä noin 1 200 euron laskusta.
– Tällaisia yllättäviä menoja voivat olla esimerkiksi auton korjausmaksut tai kodin korjaukseen liittyvät laskut, Ahonen laskee.
Joka kymmenes eläkeläinen kokee toimeentulonsa vaikeaksi
ETK:n erikoistutkija Liisa-Maria Palomäki kiinnittää huomiota niihin, joilla menee muita heikommin.
– Suuria vaikeuksia kokevien eläkeläisten osuus on pysynyt ennallaan vuoteen 2017 verrattuna. Vaikeuksia tai suuria vaikeuksia tavanomaisten menojen kattamisessa kokee edelleen noin joka kymmenes eläkeläinen.
Vaikeuksia tai suuria vaikeuksia kokevat erityisesti alle 65-vuotiaat, huonosta terveydestä kärsivät, pienituloiset sekä vuokralla ja yksin asuvat eläkeläiset.
Vastaavasti vähintään kahden hengen kotitalouksissa ja omistusasunnossa asuvilla, suurempituloisemmilla ja terveytensä paremmaksi kokevilla eläkeläisillä oli vähemmän vaikeuksia menojen kattamisessa.
Terveydenhoitomenot tyypillisin ongelma
Tyypillisin välttämätön menoerä, jossa eläkeläiset kokevat vaikeuksia, on terveydenhoitomenot. 8,5 prosenttia eläkeläisistä kertoo, että heillä on erittäin vaikeaa tai vaikeaa kattaa näitä menoja. 3,8 prosenttia eläkeläisistä on joutunut karsimaan usein terveydenhoitomenoista.
– Muutama prosentti eläkeläisistä oli joutunut turvautumaan taloudelliseen apuun läheisiltä, kirkon tai järjestöjen apuun, toimeentulotukeen tai pikavippeihin selviytyäkseen välttämättömyysmenoista, Liisa-Maria Palomäki arvioi.
ETK:n tutkimuksen aineisto kerättiin postikyselynä syys-marraskuussa 2020 ja syys-lokakuussa 2017. Vuoden 2020 kyselyyn vastasi 1 736 eläkeläistä, vuonna 2017 vastaajia oli 2 909.
Tutkimuksen osallistuneet suomalaiset olivat vastaushetkellä 55–85-vuotiaita, ja he saivat joko työkyvyttömyys- tai vanhuuseläkettä.
Julkaisu
Lisätiedot:
Ekonomisti Kati Ahonen, puh. 029 411 2539, etunimi.sukunimi(at)etk.fi
Erikoistutkija Liisa-Maria Palomäki, puh 029 411 2150, etunimi.sukunimi(at)etk.fi
Tutkimusosaston päällikkö Susan Kuivalainen, puh. 029 411 2184, etunimi.sukunimi (at)etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Fem gemensamma drag hos dem som lever länge som ålderspensionärer18.11.2021 06:15:00 EET | Tiedote
En gift, frisk, förvärvsarbetande kvinna med goda inkomster får sannolikt ålderspension under en längre tid än andra. Den högsta risken att dö har män som fått sjukpension före ålderspensionen och har låga inkomster, visar Pensionsskyddscentralens undersökning.
Nämä 5 asiaa yhdistävät pitkään vanhuuseläkettä nauttivia18.11.2021 06:15:00 EET | Tiedote
Avioliitossa elävä, terve, hyvätuloinen ja työssäkäyvä nainen nauttii vanhuuseläkettä todennäköisesti muita pidempään. Korkein riski menehtyä on työkyvyttömyyseläkkeeltä vanhuuseläkkeelle siirtyneellä matalatuloisella miehellä, käy ilmi Eläketurvakeskuksen tutkimuksesta.
Podcasten Eläkekomitea: Är plattformekonomins drängar donare eller företagare?15.11.2021 08:30:00 EET | Tiedote
På vems ansvar är det att betala för matbudets pensions- och socialförsäkring? Kringgår man arbetsgivarskyldigheter genom att maskera jobbet till företagsverksamhet? Linjerna för plattformsekonomin diskuteras av Wolts direktör för samhällsrelationer Olli Koski, jurist Suvi Vilches från Servicefacket och Pensionsskyddscentralens direktör för juridiska frågor Karoliina Kiuru.
Eläkekomitea-podcast: Onko alustatalouden renki duunari vai yrittäjä?15.11.2021 08:30:00 EET | Tiedote
Kenen vastuulla on maksaa ruokalähetin eläke- ja sosiaaliturva? Kierretäänkö työnantajan velvoitteita naamioimalla työtä yrittäjyydeksi? Alustatalouden linjanvedoista keskustelevat Woltin yhteiskuntasuhdejohtaja Olli Koski, Palvelualojen ammattiliiton lakimies Suvi Vilches ja Eläketurvakeskuksen lakiasioista vastaava johtaja Karoliina Kiuru.
Undersökning: Största delen av pensionärerna upplever att det är någorlunda lätt att klara sig ekonomiskt10.11.2021 06:15:00 EET | Tiedote
Två av tre pensionärer upplever att det är någorlunda lätt att täcka vanliga utgifter. Var tionde har dock svårare ekonomiska problem, visar Pensionsskyddscentralens (PSC) färska undersökning.
Internationell pensionsjämförelse: Finland fortfarande bland de tio bästa19.10.2021 07:01:00 EEST | Tiedote
Finlands pensionssystem rankades som sjunde i den internationella jämförelsen Mercer Global Pension Index. Finlands totalpoäng höjdes från i fjol, men placeringen sjönk med två steg i och med att Island och Norge gick förbi. Pensionsskyddet i Finland utsågs än en gång till världens tillförlitligaste och transparentaste.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme