Tutkimus: Valtaosa eläkeläisistä kokee toimeentulonsa jossain määrin helpoksi
Tutkimuksen mukaan suurin osa eläkeläisistä arvioi viime vuonna taloudellisen tyytyväisyytensä joko keskinkertaiseksi tai korkeaksi. Toimeentulo-ongelmia kokevien eläkeläisten osuus on pienentynyt.
– Vuonna 2020 noin kolmannes eläkeläisistä koki tavanomaisissa menoissa jonkinasteisia vaikeuksia. Vuonna 2017 osuus oli miltei puolet. Samansuuntainen muutos havaittiin myös muiden tarkasteltujen asioiden kohdalla, ETK:n ekonomisti Kati Ahonen kertoo.
Kolmelle neljästä eläkeläisestä jää rahaa yli välttämättömien menojen jälkeen. Yhtä moni arvioi pystyvänsä suoriutumaan tuloillaan yllättävästä noin 1 200 euron laskusta.
– Tällaisia yllättäviä menoja voivat olla esimerkiksi auton korjausmaksut tai kodin korjaukseen liittyvät laskut, Ahonen laskee.
Joka kymmenes eläkeläinen kokee toimeentulonsa vaikeaksi
ETK:n erikoistutkija Liisa-Maria Palomäki kiinnittää huomiota niihin, joilla menee muita heikommin.
– Suuria vaikeuksia kokevien eläkeläisten osuus on pysynyt ennallaan vuoteen 2017 verrattuna. Vaikeuksia tai suuria vaikeuksia tavanomaisten menojen kattamisessa kokee edelleen noin joka kymmenes eläkeläinen.
Vaikeuksia tai suuria vaikeuksia kokevat erityisesti alle 65-vuotiaat, huonosta terveydestä kärsivät, pienituloiset sekä vuokralla ja yksin asuvat eläkeläiset.
Vastaavasti vähintään kahden hengen kotitalouksissa ja omistusasunnossa asuvilla, suurempituloisemmilla ja terveytensä paremmaksi kokevilla eläkeläisillä oli vähemmän vaikeuksia menojen kattamisessa.
Terveydenhoitomenot tyypillisin ongelma
Tyypillisin välttämätön menoerä, jossa eläkeläiset kokevat vaikeuksia, on terveydenhoitomenot. 8,5 prosenttia eläkeläisistä kertoo, että heillä on erittäin vaikeaa tai vaikeaa kattaa näitä menoja. 3,8 prosenttia eläkeläisistä on joutunut karsimaan usein terveydenhoitomenoista.
– Muutama prosentti eläkeläisistä oli joutunut turvautumaan taloudelliseen apuun läheisiltä, kirkon tai järjestöjen apuun, toimeentulotukeen tai pikavippeihin selviytyäkseen välttämättömyysmenoista, Liisa-Maria Palomäki arvioi.
ETK:n tutkimuksen aineisto kerättiin postikyselynä syys-marraskuussa 2020 ja syys-lokakuussa 2017. Vuoden 2020 kyselyyn vastasi 1 736 eläkeläistä, vuonna 2017 vastaajia oli 2 909.
Tutkimuksen osallistuneet suomalaiset olivat vastaushetkellä 55–85-vuotiaita, ja he saivat joko työkyvyttömyys- tai vanhuuseläkettä.
Julkaisu
Lisätiedot:
Ekonomisti Kati Ahonen, puh. 029 411 2539, etunimi.sukunimi(at)etk.fi
Erikoistutkija Liisa-Maria Palomäki, puh 029 411 2150, etunimi.sukunimi(at)etk.fi
Tutkimusosaston päällikkö Susan Kuivalainen, puh. 029 411 2184, etunimi.sukunimi (at)etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Podcasten Eläkekomitea: Unga vill ha kortare arbetsdagar och en välfärdsstat – realism?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Hur förhåller sig den mytiska ungdomen och de sportiga pensionärerna till arbetslivet? Vem borde arbeta längre? Är den hotande arbetskraftsbristen ett hot eller en möjlighet för ungdomarna? Det diskuteras av direktör Mika Maliranta från forskningsinstitutet Labore, ungdomsforskaren Susanna Ågren från Tammerfors universitet och specialforskare Ilari Ilmakunnas från Pensionsskyddscentralen.
Eläkekomitea: Nuoret haluavat lyhyemmät työpäivät ja hyvinvointivaltion – realismia?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Miten myyttinen nuoriso ja sporttiset eläkeläiset suhtautuvat työelämään? Kenen työuria pitäisi pidentää? Onko Suomea uhkaava työvoimapula uhka vai mahdollisuus nuorille? Aiheesta keskustelemassa tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta, Tampereen yliopiston nuorisotutkija Susanna Ågren ja Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Ilari Ilmakunnas.
Medelpensionen steg till nästan 2 000 euro27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Finländarnas medelpension utvecklades positivt år 2023. Samtidigt ökade de totala pensionsutgifterna – pensioner betalades för nära 38 miljarder euro. I fjol fanns det 1,6 miljoner pensionstagare i Finland.
Keskieläke nousi lähes 2 000 euroon27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Suomalaisten keskieläke kehittyi vuonna 2023 myönteisesti. Samalla kokonaiseläkemenot kasvoivat – eläkkeitä maksettiin lähes 38 miljardia euroa. Maassa oli viime vuonna 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa.
Podcasten Eläkekomitea: Hur ska miljardanpassningen av pensionerna göras?20.3.2024 08:25:00 EET | Tiedote
Förhandlingarna om pensionsreformen är i gång. Vad beslutar man om och vem bär riskerna? Det diskuteras av direktör Mikko Kuusela från Finanssiala ry, forskningsdirektör Tuulia Hakola-Uusitalo från Statens ekonomiska forskningscentral och vd Mikko Kautto från Pensionsskyddscentralen. Konferencier är ekonomijournalisten Alma Onali.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme