A-klinikkasäätiö

Tutkimus: Vapaaehtoistoiminnassa on säilytettävä kolmannen sektorin ominaislaatu – samalla moni vapaaehtoinen toivoo polun avautumista työelämään

Jaa

Omaehtoiseen toimintaan osallistumalla kuntoutujat ja heidän omaisensa voivat vapautua aktiiviseen toimijuuteen itsensä ja viiteryhmänsä hyväksi. Ammattilaiset taas voivat hyödyntää osaamistaan vapaammin kuin palkkatyössä. Moni toivoo, että vapaaehtoistoiminta avaisi polun työelämään. Järjestöissä on tärkeää huomioida toimintaan osallistuvien taustat ja mahdollistaa tehtävien moninaisuus. Näin vertaistuen antaminen ja saaminen, yhteiskunnallinen vaikuttaminen sekä asiantuntijuuden ja ammattitaidon vahvistaminen tulevat mahdollisiksi.

Halu auttaa, vaikuttaa ja osoittaa solidaarisuutta yhdistävät päihde- ja mielenterveysjärjestöjen vapaaehtoistoimijoita. Lisäksi motiivit vaihtelevat elämäntilanteiden mukaan. Kuntoutujat, työttömät ja omaiset hakevat toiminnasta vertaisuuden kokemusta. Työssäkäyviä ja opiskelijoita motivoi osaamisen hyödyntäminen ja ammatillisten valmiuksien kehittäminen.
 
Tulokset selviävät Päivi Rissasen ja Sari Jurvansuun artikkelista, joka perustuu kahteen kyselyaineistoon. Mielenterveys- ja päihdeyhdistysten (n=187) johdolta kysyttiin, ketkä yhdistyksissä toimivat vapaaehtoisina. Vapaaehtoisilta (n=127) kerätyn kyselyaineiston pohjalta tarkasteltiin toimintaan liittyviä motiiveja ja jaettuja merkityksiä. 

On tärkeää mahdollistaa tehtävien monipuolisuus

Omaehtoiseen toimintaan osallistumalla kuntoutujat ja heidän omaisensa voivat vapautua aktiiviseen toimijuuteen itsensä ja viiteryhmänsä hyväksi. Ammattilaiset puolestaan voivat hyödyntää osaamistaan vapaammin kuin palkkatyössä. Moni toivoo, että vapaaehtoistoiminta avaisi polun työelämään.
 
Mielenterveys- ja päihdejärjestöissä on tärkeää huomioida toimintaan osallistuvien taustat ja mahdollistaa tehtävien moninaisuus. Näin vertaistuen antaminen ja saaminen, yhteiskunnallinen vaikuttaminen sekä asiantuntijuuden ja ammattitaidon vahvistaminen tulevat mahdollisiksi.
 
Vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä on säilytettävä kolmannen sektorin ominaislaatu, eli varmistettava osallistumisen matala kynnys, tasavertaisuus ja toiminnan vapaus.
 
MIPA-tutkimusohjelma
 
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma (MIPA) on A-klinikkasäätiön koordinoima ja STEA:n rahoittama kymmenen päihde- ja mielenterveysjärjestön sekä Diakonia-ammattikorkeakoulun hanke (www.a-klinikka.fi/mipa).
 
Ohjelmassa tutkitaan järjestöjen toiminnan profiileja, palvelujen ja toimintojen tavoittamien kansalaisten hyvinvointia sekä vapaaehtoisuutta, vertaisuutta ja kokemusasiantuntijuutta järjestöissä.
 
Rissanen, Päivi & Jurvansuu, Sari (2018): ”Haaveestani tehdä hyvää en ole luopunut”. Vapaaehtoistoimintaan liittyvät merkitykset mielenterveys- ja päihdejärjestöissä. Tietopuu: Tutkimussarja 2/2018.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

kehittäjä-sosiaalityöntekijä Päivi Rissanen, Mielenterveyden keskusliitto p. 050 4336 518

hankekoordinaattori, dosentti, tutkimuspäällikkö Jouni Tourunen, A-klinikkasäätiö p. 040 1368 058

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

A-klinikkasäätiö
A-klinikkasäätiö
Ratamestarinkatu 7 A, 6. krs
00520 Helsinki

tiedotus@a-klinikka.fihttp://www.a-klinikkasaatio.fi

A-klinikkasäätiö ehkäisee ja vähentää päihdehaittoja sekä muita sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta A-klinikkasäätiö

Tutkimus: Järjestöjen toiminnan avulla voidaan vahvistaa hyvinvointia21.12.2018 05:40:00 EETTiedote

Järjestöjen toimintaan osallistumisella on yhteys vertaisten ja kokemusasiantuntijoiden, matalan kynnyksen kohtaamispaikoissa ja päiväkeskuksissa kävijöiden sekä työllistettyjen ja kuntouttavassa työtoiminnassa olevien koherenssin tunteeseen. Vahva koherenssin tunne auttaa selviytymään kuormittavista tilanteista ja säilyttämään hyvinvoinnin. Siihen voidaan vaikuttaa läpi elämän. Hyvinvointikyselyyn vastasi 936 päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaan osallistunutta.

Etsivä tartuntatautityö tavoittaa erityisryhmiä, jotka muuten voivat jäädä hoitokontaktin ulkopuolelle12.12.2018 06:35:00 EETTiedote

Street-hankkeessa tavoitettiin satoja huumeita pistämällä käyttäviä henkilöitä. He suhtautuivat kadulla tehtävään testaukseen myönteisesti. Kohderyhmänä olivat nuoret ja nuoret aikuiset. On tärkeää tavoittaa tartunnan saaneet varhaisessa vaiheessa. HCV-maksatulehduksen hoitoaste on Suomessa kuitenkin alhainen muihin Euroopan maihin verrattuna. Tilannetta tukisi hoitohenkilökunnan aktiivinen ote HCV-infektion testaamisessa ja hoitamisessa.

Kysely: Vanhemmat ja kaverisuhteet vaikuttavat aikuistuvan nuoren päihteidenkäyttöön4.12.2018 06:51:48 EETTiedote

Täysi-ikäistyminen lisää niin alkoholia kuin kannabista käyttävien nuorten osuuden yli puolitoistakertaiseksi alaikäisiin verrattuna, selviää A-klinikkasäätiön 16–20-vuotiaille teettämästä väestökyselystä. Valtaosa nuorista ajattelee tulevaisuutta myönteisesti, mutta täysi-ikäistymisen myötä huolestuneisuus lisääntyy. Täysi-ikäisistä moni toivoo vanhempien yhä osoittavan kiinnostusta siihen, mitä heidän elämäänsä kuuluu.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme