A-klinikkasäätiö

Tutkimus: Vapaaehtoistoiminnassa on säilytettävä kolmannen sektorin ominaislaatu – samalla moni vapaaehtoinen toivoo polun avautumista työelämään

Jaa
Omaehtoiseen toimintaan osallistumalla kuntoutujat ja heidän omaisensa voivat vapautua aktiiviseen toimijuuteen itsensä ja viiteryhmänsä hyväksi. Ammattilaiset taas voivat hyödyntää osaamistaan vapaammin kuin palkkatyössä. Moni toivoo, että vapaaehtoistoiminta avaisi polun työelämään. Järjestöissä on tärkeää huomioida toimintaan osallistuvien taustat ja mahdollistaa tehtävien moninaisuus. Näin vertaistuen antaminen ja saaminen, yhteiskunnallinen vaikuttaminen sekä asiantuntijuuden ja ammattitaidon vahvistaminen tulevat mahdollisiksi.

Halu auttaa, vaikuttaa ja osoittaa solidaarisuutta yhdistävät päihde- ja mielenterveysjärjestöjen vapaaehtoistoimijoita. Lisäksi motiivit vaihtelevat elämäntilanteiden mukaan. Kuntoutujat, työttömät ja omaiset hakevat toiminnasta vertaisuuden kokemusta. Työssäkäyviä ja opiskelijoita motivoi osaamisen hyödyntäminen ja ammatillisten valmiuksien kehittäminen.
 
Tulokset selviävät Päivi Rissasen ja Sari Jurvansuun artikkelista, joka perustuu kahteen kyselyaineistoon. Mielenterveys- ja päihdeyhdistysten (n=187) johdolta kysyttiin, ketkä yhdistyksissä toimivat vapaaehtoisina. Vapaaehtoisilta (n=127) kerätyn kyselyaineiston pohjalta tarkasteltiin toimintaan liittyviä motiiveja ja jaettuja merkityksiä. 

On tärkeää mahdollistaa tehtävien monipuolisuus

Omaehtoiseen toimintaan osallistumalla kuntoutujat ja heidän omaisensa voivat vapautua aktiiviseen toimijuuteen itsensä ja viiteryhmänsä hyväksi. Ammattilaiset puolestaan voivat hyödyntää osaamistaan vapaammin kuin palkkatyössä. Moni toivoo, että vapaaehtoistoiminta avaisi polun työelämään.
 
Mielenterveys- ja päihdejärjestöissä on tärkeää huomioida toimintaan osallistuvien taustat ja mahdollistaa tehtävien moninaisuus. Näin vertaistuen antaminen ja saaminen, yhteiskunnallinen vaikuttaminen sekä asiantuntijuuden ja ammattitaidon vahvistaminen tulevat mahdollisiksi.
 
Vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä on säilytettävä kolmannen sektorin ominaislaatu, eli varmistettava osallistumisen matala kynnys, tasavertaisuus ja toiminnan vapaus.
 
MIPA-tutkimusohjelma
 
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma (MIPA) on A-klinikkasäätiön koordinoima ja STEA:n rahoittama kymmenen päihde- ja mielenterveysjärjestön sekä Diakonia-ammattikorkeakoulun hanke (www.a-klinikka.fi/mipa).
 
Ohjelmassa tutkitaan järjestöjen toiminnan profiileja, palvelujen ja toimintojen tavoittamien kansalaisten hyvinvointia sekä vapaaehtoisuutta, vertaisuutta ja kokemusasiantuntijuutta järjestöissä.
 
Rissanen, Päivi & Jurvansuu, Sari (2018): ”Haaveestani tehdä hyvää en ole luopunut”. Vapaaehtoistoimintaan liittyvät merkitykset mielenterveys- ja päihdejärjestöissä. Tietopuu: Tutkimussarja 2/2018.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

kehittäjä-sosiaalityöntekijä Päivi Rissanen, Mielenterveyden keskusliitto p. 050 4336 518

hankekoordinaattori, dosentti, tutkimuspäällikkö Jouni Tourunen, A-klinikkasäätiö p. 040 1368 058

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

A-klinikkasäätiö
Ratamestarinkatu 7 A
00520 Helsinki

tiedotus@a-klinikka.fihttp://www.a-klinikkasaatio.fi

A-klinikkasäätiö on addiktioiden asiantuntijaorganisaatio, jonka tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihde- ja riippuvuushaittoja. Rakennamme inhimillisempää yhteiskuntaa ja keskitymme toiminnassamme etenkin kohtaavaan työhön, verkkoauttamiseen ja addiktiotutkimukseen. A-klinikkakonserniin kuuluu säätiön omistama A-klinikka Oy, joka tuottaa päihde- ja mielenterveyspalveluja.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta A-klinikkasäätiö

Väitöstutkimus: pakomatka arjesta voi päättyä riippuvuuteen8.5.2025 09:44:01 EEST | Tiedote

A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja Hannu Jouhki väittelee 16.5. Tampereen yliopistossa aiheesta, joka lisää ymmärrystä riippuvuuksien kehittymisestä. Tutkimus osoittaa, että todellisuuspakoisuus eli eskapismi ei ole vain hetkellinen tunne, vaan se voi ennustaa addiktioiden syntymistä. Jouhkin mukaan riippuvuudet kumpuavat usein halusta paeta arkea, jonka paineet, suoritusvaatimukset ja jatkuva mitattavuus ovat karanneet hallinnasta.

Suomalaisista yli puolet rajoittaisi nettikasinoiden saatavuutta24.3.2025 00:01:00 EET | Tiedote

Valtaosa suomalaisista (64 %) vastustaa nettikasinoiden sääntelyn höllentämistä ja edellyttää peliyhtiöiltä vastuullisuutta. A-klinikkasäätiön tuoreen Addiktiokyselyn mukaan 84 % pitää tärkeänä, että rahapelien tarjoajat tiedottavat pelaamisen riskeistä. Samalla 87 % vaatii tiukkaa ikärajavalvontaa lasten ja nuorten suojelemiseksi. Tulokset nostavat esiin ennaltaehkäisyn tärkeyden, kun hallitus valmistelee rahapelijärjestelmän uudistusta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye