Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Tutkimus: Varhaislapsuuden kodin merkittävällä kosteusvauriolla yhteys keuhkojen paikalliseen tulehdustilaan

Jaa

Vakava kosteusvaurio kodin pääasiallisissa oleskelutiloissa voi lisätä lapsilla keuhkojen paikallista, astmaan liitettyä tulehdusta vielä vuosien päästä. Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uudesta tutkimuksesta, joka julkaistiin Pediatric Allergy and Immunology -tiedejulkaisussa.

Aiemmissa tutkimuksissa on toistuvasti havaittu, että kodin merkittävä kosteusvaurio voi lisätä lasten riskiä sairastua astmaan. Nyt havaittiin ensimmäisen kerran yhteys myös astmaan liittyvään keuhkojen paikalliseen tulehdukseen. Tulos vahvistaa aiempaa tietoa kosteusvaurioiden ja astman välisestä yhteydestä. 

”Tutkimuksen mukaan pienten lasten altistuminen merkittävälle kosteusvauriolle kotona voi johtaa vielä kuuden vuoden iässä havaittavaan paikalliseen tulehdustilaan eli kohonneeseen ulospuhalluksen typpioksidipitoisuuteen. Riski oli sitä suurempi, mitä vakavammasta kosteusvaurioista oli kyse. Kosteusvaurion ei kuitenkaan havaittu vaikuttavan keuhkojen toimintaan, mitä mitattiin ulospuhalluksen keuhkokapasiteettimittauksilla”, kertoo professori Juha Pekkanen

Astman riskitekijöitä on satoja

Astma on monimuotoinen keuhkoputkien limakalvojen tulehdussairaus. Astmaa sairastavat saavat helpommin hengitystieoireita monenlaisista altisteista, myös epäpuhtaasta sisäilmasta. Sadat tekijät sekä ympäristössämme että perimässämme lisäävät astmaan sairastumisen riskiä. Kosteusvauriot eivät ole erityisen voimakas astman riskitekijä. Kosteusvauriosta aiheutuva lisäriski on kuitenkin mahdollista välttää, kun huolehtii rakennusten ja sisäympäristöjen kunnosta. 

”Merkittävät kosteusvauriot on syytä korjata asianmukaisesti. Tämä on erityisen tärkeää kotien asuintiloissa, koska niissä oleskellaan suurin osa ajasta jopa vuosien ajan”, toteaa johtava tutkija Anne Karvonen.

Tutkimukseen osallistui 322 suomalaista lasta, jotka asuivat Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen alueilla. Tutkimusinsinööri teki jokaisen lapsen kotiin kosteusvauriokuntoarvion lapsen ollessa noin viiden kuukauden ikäinen. Lasten kasvua ja kehitystä seurattiin kyselytutkimuksilla ja tutkimuskäynnillä kuuden vuoden iässä. 

Tutkimus on osa LUKAS-syntymäkohorttiaineistoa, jonka tavoitteena on selvittää elinympäristön mikrobialtistuksen suojaavia tai haitallisia vaikutuksia lasten astman ja allergisten sairauksien kehittymisessä.


Lisätietoja

Tischer C, Karvonen AM, Kirjavainen PV, Flexeder, C, Roponen M, Hyvärinen A, Renz H, Frey U, Fuchs O, Pekkanen J. Early age exposure to moisture and mould is related to FeNO at the age of 6 years. Pediatric Allergy and Immunology 2021. PMID: 33894090 DOI: 10.1111/pai.13526

Ympäristöterveys

Juha Pekkanen
tutkimusprofessori
THL ja Helsingin yliopisto
p. 040 508 1077
etunimi.sukunimi@helsinki.fi

Anne Karvonen
johtava tutkija
THL
p. 029 524 6325
etunimi.sukunimi@thl.fi

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Alustavat tutkimustulokset kahdella eri koronarokotteella rokottamisesta rohkaisevia9.6.2021 09:04:59 EEST | Tiedote

Alustavien tutkimustietojen mukaan eri koronarokotevalmisteiden käyttäminen ensimmäisellä ja toisella rokotuskerralla tuottaa elimistössä tehokkaan puolustusvasteen koronavirusinfektiota vastaan. Adenovirusvektorirokotteen ja mRNA-rokotteen antaminen samalle henkilölle ei saadun tiedon valossa myöskään anna aihetta turvallisuushuoliin. Saksassa, Espanjassa ja Britanniassa tehdyissä tutkimuksissa tarkasteltiin, miten mRNA-rokotteen antaminen aiemmin AstraZenecan adenovirusvektorirokotteen saaneelle vaikuttaa rokotuksen synnyttämään puolustusvasteeseen ja rokotuksen turvallisuuteen. Tutkimusten tulokset ovat alustavia, eivätkä ne ole vielä käyneet läpi tieteellistä vertaisarviointia. Tuloksena oli, että kahdella eri rokotevalmisteella voidaan saada aikaan vähintään yhtä hyvä puolustusvaste kuin antamalla molemmilla rokotuskerroilla adenovirusvektorirokotetta. Kahta eri rokotetta saaneilla vasta-aineiden määrä oli korkea. Myös niin kutsuttu soluvälitteinen immuniteetti, joka pidentää suoj

Koronarajoitukset vähensivät merkittävästi myös muita hengitystieinfektioita viime vuonna – listeriatartuntoja sen sijaan ennätysmäärä9.6.2021 06:00:00 EEST | Tiedote

Vuosi 2020 oli hengitysteiden kautta tarttuvien infektoiden osalta hyvin poikkeuksellinen. Lähes kaikki hengitystievirusten ja -bakteerien aiheuttamat infektiot vähenivät viime vuonna merkittävästi maaliskuun puolivälistä alkaen. Esimerkiksi influenssakaudella 2019–2020 influenssa A -löydöksiä ilmoitettiin tartuntatautirekisteriin reilut 10 200, mikä on noin 8 000 tapausta vähemmän kuin edellisellä kaudella. Myös esimerkiksi pneumokokin aiheuttamien vakavien yleisinfektioiden määrä väheni alle puoleen edellisvuodesta. Tiedot käyvät ilmi THL:n tartuntatautirekisterin tiedoista. ”Maaliskuussa 2020 otettiin käyttöön koronapandemiaan liittyvät matkustusrajoitukset, etätyöskentely ja -opiskelu, hygieniaohjeet, turvavälit ja myöhemmin myös kasvomaskit. Niillä on ollut vaikutusta myös muiden hengitystieinfektioiden esiintyvyyteen”, sanoo THL:n ylilääkäri Tuula Hannila-Handelberg. Ainoa poikkeus ovat rinovirusinfektiot, joita todettiin lähes yhtä paljon kuin vuonna 2019. Samankaltaisia havaint

Kaksi koronarokoteannosta saaneille uusia neuvoja maskin käytöstä ja turvaväleistä – rokottamattomia ja riskiryhmiä yhä tärkeää suojata3.6.2021 16:43:20 EEST | Tiedote

Täysin rokotetut ihmiset voivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvion mukaan tietyissä yhteyksissä tavata muita ihmisiä kotioloissa varsin turvallisesti myös ilman maskia tai turvavälejä. Suositus käyttää maskeja muun muassa julkisilla paikoilla ja julkisessa liikenteessä on kuitenkin yhä voimassa ja se koskee yhtä lailla rokotettuja kuin rokottamattomiakin. Täysin rokotetulla tarkoitetaan ihmistä, joka on saanut koko rokotussarjan eli Suomessa käytettävillä koronarokotteilla kaksi rokoteannosta. Edellytyksenä on, että toisen annoksen saamisesta on kulunut vähintään viikko, jotta rokotuksen suojateho on ehtinyt kehittyä riittävän vahvaksi. Neuvot koskevat myös ihmisiä, jotka ovat sairastaneet laboratoriotestillä todetun koronainfektion ja ovat saaneet vähintään yhden koronarokoteannoksen. Tällöin rokoteannoksen saamisesta on pitänyt kulua vähintään viikko. Täysin rokotettuna sinun on varsin turvallista tavata muita ihmisiä ilman maskia tai turvavälejä, kun: Tapaat yksityisis

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme