Museovirasto

Tutkimus: Yhdeksän kymmenestä pitää kulttuuriperinnön säilyttämistä tärkeänä – Onko Instagram tulevaa kulttuuriperintöä?

Jaa

Valtaosa vastaajista pitää kulttuuriperinnön säilyttämistä tärkeänä, kertoo tuore Kulttuuriperintöbarometri 2021. Barometri avaa näkemyksiä siitä, mitä kulttuuriperintö ja kulttuuriympäristöt ovat nyt ja tulevaisuudessa sekä miten niihin tulisi panostaa. Toista kertaa toteutettu Kulttuuriperintöbarometri on kansalaiskysely, jonka toteuttivat Museovirasto, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä ympäristöministeriö.

Ravintola Kaisaniemessä järjestetyissä Helsinki Priden ohjelmaan kuuluneissa lavatansseissa pyörähdeltiin parketilla kesäkuussa 2012. Kuva: Melissa Hanhirova, Museovirasto
Ravintola Kaisaniemessä järjestetyissä Helsinki Priden ohjelmaan kuuluneissa lavatansseissa pyörähdeltiin parketilla kesäkuussa 2012. Kuva: Melissa Hanhirova, Museovirasto

Tuoreessa barometrissa kysyttiin ensimmäistä kertaa tulevaisuuden kulttuuriperinnöstä. Vastaukset heijastelevat myös sitä, mitä arvostetaan nykyisin: monimuotoista ja puhdasta luontoa sekä rakennettuja ympäristöjä, joiden arvostus kytkeytyy esimerkiksi niiden ikään tai korkeatasoiseen arkkitehtuuriin. Mainintoja saivat muun muassa Saimaa, puutaloalueet ja lähiöt.

Ihmiset olisivat valmiita nostamaan kulttuuriperinnöksi myös internetin ja somen kaltaista viestintäteknologiaa sekä ilmastonmuutoksen torjunnan teknologisia ratkaisuja maalämmöstä tuulivoimaloihin. Myös pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan liitettävät asiat, kuten koulujärjestelmä, terveydenhoito ja tasa-arvo, ovat osalle vastaajista tulevaisuuden kulttuuriperintöä.

Kulttuuriperintöä pidetään tärkeänä erityisesti vanhemmissa ikäluokissa. Yli 65-vuotiaista 85 prosenttia pitää asiaa joko erittäin tai melko tärkeänä, kun vastaava luku alle 30-vuotiailla on 54 prosenttia. Nuorimpien vastaajien joukossa nähdään hienoista kiinnostuksen kasvua sitten edellisen barometrin. Vastaajien asuinpaikalla ei ollut kovin merkittävää vaikutusta siihen, kuinka tärkeänä kulttuuriperintöä pidetään.

Yhä useampi haluaa tietää lisää kulttuuriperinnöstä

Kulttuuriperintöä pidetään varsin yksimielisesti yhteisöllisenä, ihmisiä yhdistävänä ja itseä kiinnostavana asiana. Lähes kaksi kolmesta pitää kulttuuriperintöä tärkeänä osana perheen ja suvun menneisyyttä. Aikaisempaa useampi haluaisi tietää enemmän kulttuuriperinnöstä. Yli kolmannes haluaisi itse olla nykyistä enemmän mukana vaikuttamassa siihen, mitä kulttuuriperintöä suojellaan, ja hieman alle kolmannes siihen, mitä kulttuuriperinnöllä tarkoitetaan ja mitä se on.

”Kulttuuriperintö on hyvän yhteiskunnan myönteinen voimavara, joka on elävää ja ympäröi meitä kaikkia. Museovirasto haluaa innostaa yhä useampaa kokemaan kulttuuriperinnön omakseen ja osallistumaan siitä huolehtimiseen. Mielestämme kulttuuriperinnön merkitysten lisääntyminen ihmisten arjessa on sen parasta vaalimista”, sanoo Museoviraston pääjohtaja Tiina Merisalo.

Barometrin mukaan hieman alle puolet, 46 prosenttia, näkee kulttuuriperinnön osana omaa arkeaan. Osallistuminen ja ajan käyttäminen kulttuuriperinnöstä huolehtimiseen ovat menettäneet hieman suosiotaan.

Kulttuuriperintö tuo tuloja ja kiinnostaa matkailijoita

Yli puolet vastaajista arvioi kulttuuriperinnön tuovan lisää tuloja omalle kotipaikkakunnalle (nousu 11 prosenttiyksikköä), ja lähes puolet pitää kulttuuriperintöä merkittävänä eri elinkeinojen menestymiselle. Valtaosa vastaajista (79 %) arvioi kulttuuriperinnön lisäävän kotimaanmatkailua.

Mahdollisia syitä tuloksille voi etsiä pandemian myötä kasvaneesta kiinnostuksesta lähi- ja kotimaan matkailua kohtaan. Lähimatkailun suosioon vaikuttaa myös kasvava tietoisuus ilmastonmuutoksesta ja vastuullisesta matkailusta. Luontokohteiden ohella kulttuuriperintö ja kulttuuriympäristöt näyttävät nousevan matkailuvalteiksi. Suomalaisten halukkuus käyttää aikaa ja rahaa juuri kulttuuriperintömatkailuun on noussut selvästi: nousua on 10 prosenttiyksikköä verrattuna vuoteen 2017. Peräti 80 prosenttia haluaa nähdä kulttuuriperintöä matkustaessaan.

Suuren suosion myötä suosituimmat luontokohteet ovat olleet kovalla rasituksella. Huoli kohteiden kestävyydestä näkyy myös Kulttuuriperintöbarometrin tuloksissa: entistä useampi on sitä mieltä, että kulttuuriperintökohteita tulee suojella liikakäytöltä (nousu 6 prosenttiyksikköä).

Kulttuuriperintö lisää asuinalueiden viihtyisyyttä

Kulttuuribarometrissa selvitettiin ensi kertaa kulttuuriperinnön merkitystä asumiselle: Valtaosa (76 %) näkee kulttuuriperinnön lisäävän asuinalueen viihtyisyyttä ja arvoa. Kaksi kolmesta näkee kulttuuriperinnön olevan tärkeää myös alueiden maineelle.

Havainto saa tukea kansainvälisistä tutkimuksista, joissa on todettu ihmisten olevan valmiita maksamaan enemmän asunnoistaan, mikäli ne sijaitsevat kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa rakennuksessa tai historiallisella alueella.

Kulttuuriperinnöstä huolehtiminen edistää kestävää kehitystä

Kulttuuriperintö nähdään vahvasti osana kestävää yhteiskuntaa. Lähes kaksi kolmannesta on sitä mieltä, että kulttuuriperinnöstä huolehtiminen edistää kestävää kehitystä. Aihetta käsiteltiin kyselyssä laajasti niin taloudellisen kestävyyden kuin ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin näkökulmasta. Kulttuuriperinnön säilyttäminen ja hoito auttavat 38 prosentin mielestä hidastamaan ilmastonmuutosta. Merkittävä osa suomalaisista (69 %) uskoo, että kulttuuriperintö edistää ihmisten hyvinvointia. Vuoteen 2017 verrattuna nousua on seitsemän prosenttiyksikköä.

Kulttuuriperintöbarometri kertoo kulttuuriperinnön arvostuksesta

Kulttuuriperintöbarometri on säännöllisin väliajoin toteutettava kansalaiskysely, jossa selvitetään ihmisten näkemyksiä kulttuuriperinnöstä ja kulttuuriympäristöstä. Barometri kuvaa asenteissa tapahtuvia muutoksia. Se tarjoaa tietoa päätöksenteon pohjaksi ja tutkimukseen.

Kulttuuriperintöbarometri toteutettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2017. Maanantaina 13.12. julkaistavassa vuoden 2021 barometrissa vahvistettiin osallisuuden, kulttuurimatkailun ja kestävää kehityksen teemoja. Barometria laajennettiin tänä vuonna kysymyksin tulevaisuuden kulttuuriperinnöstä.

Barometrin teemoja ovat esimerkiksi kulttuuriperinnön yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys, osallisuus ja vastuut, kulttuuriperintöön panostamisen tavat, sekä kulttuuriperinnön ja -ympäristön käsitteet, koettu tärkeys sekä säilyttämisen merkitys.

Kantar TNS toteutti kyselyn elokuussa 2021 Museoviraston, opetus- ja kulttuuriministeriön ja ympäristöministeriön tilauksesta. Kyselyyn osallistui yhteensä 2 031 henkilöä. Haastateltu joukko edusti Manner-Suomen yli 18-vuotiasta väestöä.

Kulttuuriperintöbarometrin tulokset julkistetaan Lucian päivänä 13.12.2021 kaikille avoimessa webinaarissa. Tilaisuudessa kuullaan myös tuoreet kuulumiset valmisteilla olevasta Suomen ensimmäisestä kulttuuriperintöstrategiasta.

Webinaari: https://www.museovirasto.fi/fi/ajankohtaista/kulttuuriperintobarometri-2021-julkistetaan

Kulttuuriperintöbarometri, pressikuvat, vuoden 2017 barometri Museoviraston verkkosivulla: https://www.museovirasto.fi/fi/palvelut-ja-ohjeet/julkaisut/kulttuuriperintobarometri

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätiedot

kehittämisjohtaja Ulla Salmela,Museovirasto, ulla.salmela@museovirasto.fi, puh. 0295 33 6251

kulttuuriasiainneuvos Mirva Mattila, opetus- ja kulttuuriministeriö, mirva.mattila@gov.fi, puh. 0295 33 0269 

suunnittelija Hanna Hämäläinen, ympäristöministeriö, hanna.p.hamalainen@gov.fi, puh. 0295 250 095

Kuvat

Ravintola Kaisaniemessä järjestetyissä Helsinki Priden ohjelmaan kuuluneissa lavatansseissa pyörähdeltiin parketilla kesäkuussa 2012. Kuva: Melissa Hanhirova, Museovirasto
Ravintola Kaisaniemessä järjestetyissä Helsinki Priden ohjelmaan kuuluneissa lavatansseissa pyörähdeltiin parketilla kesäkuussa 2012. Kuva: Melissa Hanhirova, Museovirasto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Museovirasto
Museovirasto
Sturenkatu 2a
00510 HELSINKI

https://www.museovirasto.fi

Museovirasto

Museovirasto on kulttuuriperinnön asiantuntija, palvelujen tuottaja ja toimialansa kehittäjä. Museovirasto pitää huolta monimuotoisen kulttuuriperinnön säilymisestä sekä edistää sen saavutettavuutta ja avointa käyttöä. Museovirasto on opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimiva viranomainen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Museovirasto

Suomenlinnan vedenalaisten arkeologisten kaivausten esittely torstaina 4.8. klo 9–112.8.2022 10:22:09 EEST | Kutsu

Elokuun alussa Museoviraston meriarkeologit sukeltavat esille Suomenlinnan, Helsingin ja Itämeren alueen historiaa. Torstaina 4.8.2022 Museovirasto ja Suomen meriarkeologinen seura esittelevät Suomenlinnan puulaivan hylkyjen vedenalaisia tutkimuksia median edustajille. Kutsumme toimittajia vierailemaan tutkimusaluksella ja tutustumaan meriarkeologiseen toimintaan tulevana torstaina Suomenlinnaan.

Museotilastot vuodelta 2021 julkaistu – koronan vaikutus näkyy edelleen22.6.2022 11:24:49 EEST | Tiedote

Museovirasto on julkaissut Suomen ammatillisesti hoidettujen museoiden toimintaa, henkilöstöä ja taloutta koskevat tilastotiedot vuodelta 2021. Tilastohaku ja tilastotaulukot vuosilta 2007–2021 ovat käytettävissä ja ladattavissa Museotilasto.fi-verkkopalvelussa. Syksyn aikana sivustolla julkaistaan myös aineiston pohjalta tehtyjä Tilastokortteja, joissa lukuja tarkastellaan tarkemmin.

Metallinetsijät löysivät hopeakätkön Mynämäeltä – mukana harvinaisia viikinkikuningas Harald Sinihampaan kolikoita21.6.2022 10:18:02 EEST | Tiedote

Varsinaissuomalaiset metallinetsinnän harrastajat löysivät toukokuun 2022 alkupuolella mynämäkeläisestä pellosta viikinkiaikaisen hopeakätkön. Museoviraston kaivauksissa sisällöksi paljastui hopearahoja ja hopeakorujen paloja. Mukana on 12 viikinkikuningas Harald Sinihampaan lyöttämää kolikkoa, joita on aiemmin löytynyt Suomesta vain pari. Poikkeuksellista on myös, että kätkön tausta pystytään päättelemään: esineet on tuotu Mynämäelle Puolasta.

Suomi esittää Kalevalalle Euroopan kulttuuriperintötunnusta14.6.2022 12:07:03 EEST | Tiedote

Opetus- ja kulttuuriministeriö on Museoviraston esityksestä valinnut Kalevalan Suomen seuraavaksi Euroopan kulttuuriperintötunnuksen (European Heritage Label) hakijaksi. Kalevalaseuran ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran yhdessä useiden muiden tahojen kanssa hakema tunnus korostaa Kalevalan merkitystä elävänä, ylirajaisena perintönä. Kalevala ilmentää aatevirtausten vuoropuhelua ja tuo esille sellaisia teemoja, kuten sanan- ja ilmaisunvapautta. Hakemus lähetetään Euroopan komissiolle maaliskuussa 2023, ja tuloksia odotetaan alkuvuonna 2024. Suomen ensimmäisen Euroopan kulttuuriperintötunnuksen sai huhtikuussa 2022 Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampus ja tasa-arvoinen koulutus.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme