Etätöitä teki noin 1,15 miljoonaa suomalaista (48 % työllisistä). He tekivät keskimäärin noin 70 etätyöpäivää viime maalis-joulukuussa, käy ilmi Yrittäjien Kantarilla teettämästä Työelämägallupista. Kyselyyn vastasi 1061 työelämässä olevaa.

15 prosenttia työllisistä haluaisi tehdä jatkossa etätöitä koko ajan ja 36 prosenttia osan viikosta. 21 prosenttia haluaisi tehdä etätöitä, mutta ei voi. Niistä, jotka ovat jo tehneet etätöitä, 81 prosenttia haluaisi tehdä niitä myös jatkossa. Eniten kannatusta on yhdistelmämallilla: välillä etänä, välillä työpaikalla.

- Tulevaisuuden työelämän suosikki on hybridityö: työtä tehdään vaihdellen työpaikalla, kotona tai vapaa-ajan asunnossa. Tämä on hyvä malli myös monelle työnantajalle, Pentikäinen summaa.

- On kiinnostavaa, että etätöitä halutaan tehdä sitä enemmän, mitä isommasta työyhteisöstä on kysymys. Erityisen paljon etätyöhaluja on valtiolla ja järjestöissä. Näissä on usein työtehtäviä, joita voi hyvin hoitaa etänä.

Viidennes haluaisi tehdä monipaikkatyötä vapaa-ajan asunnossaan.

- Tämä on suuri mahdollisuus mökkipaikkakunnille luoda uutta työtä ja hyvinvointia, Pentikäinen huomauttaa.

Työmatka-aikaa säästyi lähes tunti päivässä

Työmatka-aikaa säästyi etätyöntekijöillä keskimäärin noin 50 minuuttia vuorokaudessa, mikä tarkoittaa kansantalouden tasolla noin 2,75 miljoonaa vuorokautta.

- Tämä on merkittävä ajansäästö, ja antaa monelle mahdollisuuksia käyttää aikaansa muihin asioihin, vaikka perheen kanssa, opiskeluun tai liikuntaan. Tällä voi olla suuri vaikutus hyvinvointiin, Pentikäinen toteaa.

Etätyössä enemmän plussaa kuin miinusta

- Monipaikkatyön saldo koetaan kiistatta positiiviseksi: työn itsenäisyys on kasvanut, työtyytyväisyys on lisääntynyt, oman työn hallinta on kasvanut, tuottavuus on parantunut ja kiire on vähentynyt. Nämä ovat suuria asioita. Toki on myös kielteisiä kokemuksia.

Tulokset ovat monelta osin hieman heikentyneet edellisestä, elokuussa tehdystä kyselystä.

- Jatkuva etätyö myös väsyttää ja on kaipuuta työyhteisöön. Kokemukset monipaikkatyöstä ovat kuitenkin selvästi positiivisella laidalla, Pentikäinen vertaa tuloksia.

- Etätyö näyttää vähentävän työajan merkitystä sekä vaikeuttavan työ- ja vapaa-ajan erottamista. Se on myös kasvattanut johdon ja esimiesten merkitystä sekä lisännyt sitoutumista työnantajaan. Nämä korostuvat naisilla.

Jopa 72 prosenttia kokee, että työnantajan suhtautuminen on ollut myönteistä.

- On erinomaista, että työnantajat suhtautuvat etätyömahdollisuuksiin myönteisesti.

Nuoret tarvitsevat tukea etätyössä

Nuorilla näyttää olevan eniten ongelmia etätyöajan työ- ja perhearjessa. Heillä myös työn itsenäisyyden kokemus on eniten lisääntynyt. Samalla tuottavuuskokemukset ovat muita heikommat ja sitoutuminen työnantajaan on vähentynyt eniten.

- Tämä on ymmärrettävää. Nuorille työntekijöille pitää antaa riittävästi tukea, Pentikäinen sanoo.

Etätyöllä on myös varjonsa. Se on vähentänyt liiketoimintaa ja asiakasvirtoja alueilla, joilta etätyöntekijät ovat siirtyneet pois.

- Korona vei turistiasiakkaita ja monipaikkatyö vie muita asiakkaita. Tällä on kohtalokkaita vaikutuksia monen liiketoimintaan. Tämä näkyy mm. Helsingin keskustassa, jonka asiakasvirtoja monipaikkatyön kasvu on vähentänyt, Pentikäinen sanoo. 

Näin kysyttiin

- Työelämägallupin toteutti Kantar TNS Oy Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. Vastaajia oli 1061.

- Aineisto edustaa kohderyhmän työelämässä mukana olevia suomalaisia.

- Tutkimusaineisto on väestöedustava vastaajien sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.

- Tutkimuksen kohderyhmä poimittu valtakunnallisesta Forum -nettipaneelista.

- Tulosten luottamusväli on kokonaistuloksen osalta +- 3,1 %-yksikköä 50 prosentin tulostasolla.

- Kysely tehtiin 30.12.2020–6.1.2021