Tutkimus: Yli 70 % vastaajista haluaa valtioiden rajoittavan teknologiayritysten oikeutta käyttäjätietoihin
Amnestyn kyselyssä kartoitettiin ihmisten asenteita suuria teknologiayrityksiä kohtaan ja kokemuksia yksityisyydestä verkossa. Kyselyyn vastasi liki 10 000 ihmistä yhdeksästä maasta: Norjasta, Brasiliasta, Intiasta, Saksasta, Etelä-Afrikasta, Tanskasta, Egyptistä, Ranskasta ja Yhdysvalloista. Tutkimuksen Amnesty Internationalille toteutti YouGov.
Jopa 71 prosenttia kyselyyn vastanneista oli huolissaan siitä, mitä tietoja yritykset keräävät käyttäjistään ja miten näitä tietoja käytetään. Heistä 62 prosenttia pelkää yksityisyytensä tulevan loukatuksi ja 59 prosenttia pelkää menettävänsä tietojensa hallinnan. Huolestuneista noin kolmannes pelkää, että viranomaiset voivat käyttää dataa yksittäisten ihmisten valvontaan.
“Kyselyn tulokset ovat karut ja johdonmukaiset. Suurin osa ihmisistä on huolissaan siitä, millainen valta teknologiayrityksillä on heidän arjessaan. Nyt he toivovat, että hallitukset puuttuisivat niiden toimintaan”, sanoo Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson.
Liiketoimintamallia pidetään ongelmallisena
Keskeisimpien teknologiayritysten, kuten Googlen ja Facebookin, palvelut perustuvat algoritmeille, jotka käsittelevät valtavia määriä ihmisiltä kerättyä dataa. Algoritmit muodostavat datasta yksityiskohtaisia profiileja, joiden avulla voidaan esimerkiksi ennustaa ihmisten käyttäytymistä. Tämä tieto on erityisen arvokasta muun muassa mainostajille, jotka maksavat teknologiajäteille mainoksien mikrotargetoinnista.
Peräti 77 prosenttia Amnestyn kyselyyn vastanneista piti liiketoimintamallia ongelmallisena. Osa vastanneista koki liiketoiminnan loukkaavan yksityisyyttä ja pelkäsi altistuvansa tietämättään poliittiselle mainonnalle.
Poliittiset mainokset huolettavat Yhdysvalloissa
Yhdysvalloissa käydään presidentinvaalit vuonna 2020. Kampanjoinnin käydessä kuumana 75 prosenttia Amnestyn kyselyyn vastanneista yhdysvaltalaisista piti ongelmallisena sitä, että teknologiayritykset myyvät käyttäjistään tekemiään profiileja eteenpäin poliittisille mainostajille.
Pelkästään tietoisuus siitä, että käyttäjien toimintaa seurataan, on saanut 37 prosenttia kaikista kyselyyn vastanneista välttelemään tiettyjä verkkosivuja tai hakukonehakuja.
“Jos jo tietoisuus käyttäytymisen seuraamisesta vaikuttaa tällä tavalla, kysymys kuuluu: Voiko ihminen olla enää oma itsensä verkossa?” Frank Johansson toteaa.
Kyselyn tulokset tukevat Amnestyn hiljattain julkaistun Surveillance Giants -raportin johtopäätöksiä. Raportti käsitteli Googlen ja Facebookin liiketoimintamalleja, jotka loukkaavat oikeutta yksityisyyteen sekä mielipiteen-, ajatuksen- ja ilmaisunvapauteen. Ne uhkaavat myös tasa-arvon toteutumista ja edistävät syrjintää.
Valtioilla on velvollisuus suojella ihmisiä yritysten tekemiltä ihmisoikeusloukkauksilta. Siksi Amnesty vaatii käyttäjätietojen keräämiseen liittyvän lainsäädännön uudistamista välittömästi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Iina LindemanTiedottaja
Puh:+358 40 833 1532iina.lindeman@amnesty.fiLiitteet
Tietoja julkaisijasta
Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö. Me teemme ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkimme vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja kampanjoimme niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Toimintamme perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Amnesty International
Amnesty ja Human Rights Watch: Etiopian Länsi-Tigrayssa on meneillään etninen puhdistus – alueelle vaaditaan välitöntä humanitaarista apua6.4.2022 02:00:00 EEST | Tiedote
Etiopian Länsi-Tigrayssa vuodesta 2020 lähtien sotineet osapuolet ovat syyllistyneet laajamittaisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Siviilien teloitukset, massapidätykset, ryöstöt ja pakkosiirrot täyttävät sotarikosten tunnusmerkistön ja ovat rikoksia ihmisyyttä vastaan, toteavat Amnesty International ja Human Rights Watch tänään julkaistussa raportissaan.
Amnestyn vuosiraportti: Venäjän sotatoimet pohjaavat järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin – Suomelle moitteita perusturvasta ja translaista29.3.2022 01:01:00 EEST | Tiedote
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus, jolle on luotu pohja järjestelmällisillä ihmisoikeusloukkauksilla. Amnesty Internationalin vuosiraportti avaa, kuinka ihmisoikeuspuolustajien, riippumattoman median ja kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen on luonut otollisen maaperän sotatoimille.
Sotaa paenneiden auttaminen on vapaaehtoisten harteilla Puolassa – viranomaisten passiivisuus altistaa paenneet väkivallalle ja ihmiskaupalle24.3.2022 09:44:44 EET | Tiedote
Tilanne Ukrainan ja Puolan rajalla on kaoottinen ja vaarallinen. Se altistaa sotaa paenneet ihmiset kärsimyksen jatkumiselle. Amnestyn tutkijat tarkkailivat olosuhteita rajalla kymmenen päivän ajan ja haastattelivat Ukrainasta paenneita ihmisiä.
Mielenilmaus vaatii fossiiliriippuvuuden katkaisua4.3.2022 14:05:44 EET | Tiedote
Lauantaina 5.3.2022 eduskuntatalon edustalle kokoontuva mielenilmaus muistuttaa pääministeri Sanna Marinin hallitukselle, että Ukrainan sota ja kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin tuore raportti osoittavat yhteiskuntamme fossiiliriippuvuuden tuhoisuuden. Mielenosoittajat vaativat hallitusta lunastamaan lupauksensa fossiilivapaasta hyvinvointiyhteiskunnasta.
Synkkä selvitys lääkeyhtiöiden toiminnasta: “Jos haluamme pandemian päättyvän, suunnan on muututtava”14.2.2022 09:26:41 EET | Tiedote
Lääkeyhtiöt valmistivat 10 miljardia koronarokoteannosta vuonna 2021. Määrällä olisi päästy vaivatta Maailman terveysjärjestön (WHO) tavoittelemaan 40 prosentin globaaliin rokotekattavuuteen. Silti vain neljä prosenttia matalan tulotason maiden asukkaista oli saanut kaksi rokotetta koronaa vastaan vuoden loppuun mennessä.