Tutkimusmatkailijoiden jalanjäljillä muinaisessa Lähi-idässä
Lähi-itä on alue, jonne tutkimusmatkailijat ovat kautta aikain suunnanneet etsimään läntisen kulttuurin menneisyyttä. Muinainen Lähi-itä on monien yhteiskunnan kehityssuuntien ja innovaatioiden syntysija.
Kansallismuseossa 19.5.2022 avautuvaan näyttelyyn on ensimmäistä kertaa koottu yhteen suomalaisiin museokokoelmiin kuuluvia Lähi-idän arkeologisia esineitä. Kokoelmat on alun perin kerätty eurooppalaisen tutkimuksen näkökulmasta, joten esineet kertovat paitsi alkuperäisen alueensa historiasta, myös siitä, miten Lähi-itä on nähty Euroopassa.
Lähi-idän tutkimusta ensiaskeleista näihin päiviin
Näyttely esittelee Lähi-idän tutkimusta sen ensimmäisistä askeleista alkaen. Aluetta tutkittiin runsaasti 1800-luvulla. Taustalla olivat länsimaiden kolonialistiset pyrkimykset valloittaa itselleen uusia alueita luonnonvaroineen ja kulttuureineen, museoiden kehittyminen ja arkeologian ammattimaistuminen. Tutkimusta hallitsivat ranskalaiset ja brittiläiset tutkimusmatkailijat, mutta muut eurooppalaiset – suomalaiset mukaan lukien – seurasivat perässä.
”Lähi-itä on ollut kautta aikojen tutkimusmatkailijoille loputtoman kiinnostuksen kohde, sillä me eurooppalaiset etsimme omia juuriamme sieltä”, muinaisen Lähi-idän tutkimuksen professori Saana Svärd sanoo.
Näyttelyssä tutustutaan tutkimusmatkailijoihin, joiden työ on luonut vakaan pohjan muinaisen Lähi-idän tutkimukselle Suomessa. Ahvenanmaalainen Georg August Wallin (1811–1852) teki Euroopasta levinneen Egypti-innostuksen, egyptomanian, myötä kaikkiaan kolme tutkimusmatkaa Lähi-idän alueelle 1840-luvulla. Kiinnostus Egyptiä kohtaan näkyy Suomessa myös museokokoelmissa: Museoviraston kokoelmissa sekä museoissa ympäri maan on satoja egyptiläisiä esineitä. Suomen alueelta Lähi-itään, nykyisen Irakin alueella sijaitsevaan Niniveen, suuntasi nuolenpääkirjoitusta tutkinut pohjanmaalainen Karl Fredrik Eneberg (1841–1876) jo vuonna 1876.
Antropologi Hilma Granqvist (1890–1972) lähti 1920-luvulla Palestiinaan tutkimaan Raamatussa kuvattua naisten elämää väitöskirjaansa varten. Vietettyään alueella jonkun aikaa hän ymmärsi, etteivät alueen nykyiset asukkaat edustaneet raamatullista menneisyyttä, vaan naisten elämää piti tutkia laajemmin heidän omista lähtökohdistaan käsin. Granqvistin kehittämästä tavasta tutkia vierasta kulttuuria elämällä sen arkea ja osallistumalla paikallisten elämään tuli myöhemmin antropologisen tutkimuksen perusmenetelmiä, joita kutsutaan osallistuvaksi havainnoinniksi.
Suomalainen muinaisen Lähi-idän tutkimus on viimeisen 50 vuoden aikana saanut runsaasti kansainvälistä tieteellistä arvostusta niin assyriologian, arkeologian, papyrologian kuin Raamatun tutkimuksen aloilla. Tutkimustyötä tehdään yliopistojen lisäksi Suomen Lähi-idän instituutissa.
Näyttelyssä käsitellään myös muinaisesta Lähi-idästä peräisin olevia yhteiskunnallisia kehityssuuntia ja innovaatioita, kuten varhaisimmat kirjoitus- ja rahajärjestelmät. Matematiikan ja tähtitieteen tutkimuksella oli tuhansia vuosia pitkät perinteet Babyloniassa, ja sieltä on peräisin tunnin jakaminen 60 minuuttiin sekä ympyrän jakaminen 360 asteeseen.
Hauras yhteinen kulttuuriperintömme
Museotoiminta ja arkeologia kehittyivät 1800-luvulla tieteinä, jotka kuitenkin toimivat puhtaasti länsimaisesta näkökulmasta. Eurooppalaiset tutkijat tekivät suuria kaivauksia Egyptissä ja nykyisen Irakin alueen palatsikohteissa, muun muassa Ninivessä ja Nimrudissa, joista löydettiin suuria arkistoja nuolenpääkirjoituksia.
Tutkimusmatkoja muinaiseen Lähi-itään -näyttely tuo esille myös alueen kulttuuriperintöön kohdistuvia riskejä. Kuten muuallakin maailmassa, rakentamisella ja maankäytöllä on suuri vaikutus kulttuuriperintökohteiden säilymiseen. Sodat ja konfliktit tuhoavat kulttuuriperintökohteita sekä museokokoelmissa eri puolilla maailmaa säilytettäviä kulttuuriesineitä. Lisäksi Lähi-idän arkeologiset löydöt ovat haluttuja antiikkimarkkinoilla. Kiinnostus arkeologisia esineitä kohtaan lisää ryöstökaivauksia ja esineiden laitonta maastavientiä, vaikka niiden maastavientiä on säädelty jo egyptomanian ajoista, 1800-luvulta asti.
”Toimet kulttuuriesineisiin kohdistuvia laittomuuksia vastaan ovat tärkeää kansainvälistä yhteistyötä ja linkittyvät osaltaan laajempaan rikollisuuden torjuntaan. UNESCOn kulttuuriperintösopimukset, Euroopan Unionin säädökset, paikallinen lainsäädäntö ja kansainvälinen viranomaisyhteistyö ovat keskeisiä työkaluja kulttuuriomaisuuden säilymisen turvaamiseksi maailmanlaajuisesti”, Suomen kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila sanoo.
Näyttelyyn on ensimmäistä kertaa koottu yhteen suomalaisiin museokokoelmiin kuuluvia Lähi-idän arkeologisia esineitä Suomen kansallismuseosta ja Museoviraston arkeologisista kokoelmista, Gallen-Kallelan museosta, Raahen museosta, Lappeenrannan museoista, Lahden museoista, Yliopistomuseosta ja Kansalliskirjastosta. Näyttelyn reilusta sadasta esineestä kahdeksan on lainassa Medelhavsmuseetin kokoelmista Ruotsista.
Näyttelyn yleisöohjelmaa on suunniteltu yhteistyössä Helsingin yliopiston museologian opiskelijoiden kanssa. Se sisältää opastusten ja omatoimimateriaalin lisäksi opastettuja kävelykierroksia kaupungille. Niissä Helsinkiä tarkastellaan muun muassa muinaisesta Egyptistä inspiroituneen arkkitehtuurin näkökulmasta. Yhteistyössä kansainvälisen Making Home Abroad -hankkeen kanssa museon toisen kerroksen Ateljeessa järjestetään elokuun alussa viikon kestävä Kotona kulttuurissa -näyttely, joka lähtee kiertämään kulttuurikeskuksiin eri puolelle Suomea. Lisätiedot yleisöohjelmasta verkosta: https://www.kansallismuseo.fi/fi/tapahtumat/yleisoohjelma-tutkimusmatkoja-muinaiseen-lahi-itaan
Suomen kansallismuseo on toteuttanut näyttelyn yhteistyössä Helsingin yliopiston Muinaisen Lähi-idän imperiumit -huippuyksikön ja Keski-Suomen museon kanssa. Näyttely on esillä Kansallismuseossa 4.9.2022 asti, jonka jälkeen se nähdään Keski-Suomen museossa 15.10.2022–1.1.2023.
Lisää näyttelystä: https://www.kansallismuseo.fi/fi/naeyttelyt/tulossa-tutkimusmatkoja-muinaiseen-lahi-itaan
KUTSUMME median edustajat tutustumaan näyttelyyn ennakkoon tiistaina 17.5. ja keskiviikkona 18.5. Varaa aika klo 10–15 välille ja tapaa tekijöitä, tutkijoita, tieteilijöitä! Sovi vierailusta ja haastatteluista: sanna.paakkanen@kansallismuseo.fi
KANSALLISMUSEO
Mannerheimintie 34, Helsinki
Museo on avoinna päivittäin klo 11–18
www.kansallismuseoo.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
viestintäasiantuntija Sanna Paakkanen, sanna.paakkanen@kansallismuseo.fi, puh. 0295 33 6200
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Suomen kansallismuseoMannerheimintie 34
00100 HELSINKI
p. 0295 33 6000, kansallismuseo@kansallismuseo.fihttps://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/etusivu
Suomen kansallismuseo
Suomen kansallismuseo on valtakunnallinen kulttuurihistorian museo, joka ylläpitää ja kehittää kulttuurihistorian kokoelmiaan, edistää kulttuuriperinnön tutkimusta ja käyttöä, sekä tarjoaa näyttely- ja yleisöpalveluja museokohteissaan ympäri maan: Kansallismuseo, Seurasaaren ulkomuseo, Tamminiemi, Suomen merimuseo, Langinkoski, Hvitträsk, Louhisaari, Vankila, Hämeen linna ja Olavinlinna. Yhteiskunnallisena keskustelijana ja alan kansainvälisenä vaikuttajana toimiva Suomen kansallismuseo on osa opetus- ja kulttuuriministeriön alaista Museovirastoa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen kansallismuseo
Hämeen linnaan luodaan pohjolan humiseva metsä – uusi näyttely kertoo metsiemme kuninkaallisista9.6.2023 11:47:24 EEST | Tiedote
Hämeen linnassa avautuvan Metsien kuninkaalliset -näyttelyn pääosaan nousevat pohjolan humisevat metsät ja niiden kiistattomat valtiaat: karhu, susi, hirvi ja ilves. Jo vuosisatojen ajan tämä nelikko on ollut tarinoiden, uskomusten, mytologian ja heraldiikan aiheina. Jokaisella näistä on myös oma aikojen kuluessa rakentunut merkityksensä. Näyttelyyn on saatu ensimmäistä kertaa esille yksi Suomen merkittävimmistä esihistoriallisista löydöistä, toukokuussa Kuusamosta löytynyt hirvenpääkirves. Lisäksi nähdään taiteilija Jenni Tieahon veistoksia ja Ossi Saarisen eläinvalokuvia. Näyttely on avoinna 16.6.2023–28.1.2024. Medialle näyttely esitellään 15.6. klo 11.30. Ilmoittauduthan etukäteen viestintäasiantuntija Katariina Käyhkölle, puh. 0295 336 145, katariina.kayhko@kansallismuseo.fi.
Contemporary ceramics exhibition finds a romantic setting in Hvitträsk2.6.2023 08:22:00 EEST | Press release
The Atelier Life exhibition, opening in June, will bring the contemporary ceramics of the Arabia Art Department Society to Hvitträsk’s unique milieu. The artists of the Arabia Art Department Society, which celebrates its 20-year anniversary this year, all have their own unique ways of approaching clay as a material. The works of art included in the exhibition showcase the many possibilities of clay and its burned form. The exhibition is open from 9 June to 30 September 2023. Media representatives are invited to the exhibition opening ceremony on Thursday 8 June 2023 at 17.00. Please register with Communications Officer Katariina Käyhkö, tel. +358 295 336 145, katariina.kayhko@kansallismuseo.fi.
Arabias Konstavdelningsförenings nutidskeramik hittar sin plats på utställningen som ordnas i den nationalromantiska miljön på Hvitträsk2.6.2023 08:21:00 EEST | Tiedote
På Hvitträsk öppnas i juni utställningen Ateljéliv, som presenterar Arabias Konstavdelningsförenings nutidskeramik i den unika miljön. Föreningen firar i år sitt 20-årsjubileum och alla dess konstnärer har sitt unika sätt att närma sig leran. Verken på utställningen presenterar de många möjligheter som leran och dess brända form ger. Utställningen är öppen 9.6–30.9. Medierna är välkomna till vernissagen torsdagen den 8 juni kl. 17. Vänligen anmäl dig på förhand till kommunikationsexpert Katariina Käyhkö, tfn 0295 336 145, katariina.kayhko@kansallismuseo.fi.
Arabian Taideosastoyhdistyksen nykykeramiikka löytää paikkansa Hvitträskin kansallisromanttiseen ympäristöön luodussa näyttelyssä2.6.2023 08:20:00 EEST | Tiedote
Kesäkuussa Hvitträskissä avautuva näyttely Ateljee-elämää tuo Arabian Taideosastoyhdistyksen nykykeramiikan osaksi Hvitträskin ainutlaatuista ympäristöä. Tänä vuonna 20-vuotisjuhlaansa viettävän Arabian Taideosastoyhdistyksen taiteilijoilla on jokaisella oma uniikki tapansa lähestyä savea. Näyttelyn teokset ilmentävät saven ja sen poltetun muodon monia mahdollisuuksia. Näyttely on avoinna 9.6.–30.9. Median edustajat ovat tervetulleita näyttelyn avajaisiin torstaina 8. kesäkuuta klo 17. Ilmoittautumiset viestintäasiantuntija Katariina Käyhkölle, puh. 0295 336 145, katariina.kayhko@kansallismuseo.fi.
Kansallismuseossa avautuu näyttely kunnianosoituksena ukrainalaiselle käsityö- ja kirjontataidolle16.5.2023 07:00:00 EEST | Tiedote
Kansallismuseon kesän pop up -näyttely Vyshyvanka ja ukrainalaisen käsityön voima esittelee Suomen kansallismuseon kokoelmissa olevia nykyisen Ukrainan alueelta tulevia tekstiilejä ja vaatteita. Esillä 18.5.–15.10.2023 oleva pop up -näyttely avautuu Vyshyvanka-päivänä ja kansainvälisenä museopäivänä torstaina 18.5. Museon Keskihallissa on avajaisviikonlopun esillä vyshyvanka-paitainstallaatio.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme