Suomen kansallismuseo

Tutkimusmatkailijoiden jalanjäljillä muinaisessa Lähi-idässä

Jaa

Nykyinen Lähi-itä on maailman vanhimpien ja suurimpien historiallisten imperiumien syntyaluetta. Kansallismuseossa nähdään kesällä yhteistyössä Helsingin yliopiston Muinaisen Lähi-idän imperiumit -huippuyksikön ja Keski-Suomen museon kanssa tuotettu näyttely Tutkimusmatkoja muinaiseen Lähi-itään. Näyttely kertoo, miten suomalaistutkijat ovat 1800-luvulta tähän päivään saakka matkanneet tutustumaan ja tutkimaan näitä tuhansien vuosien takaisia sivilisaatioita.

Savisylinteri uusbabylonilaiselta kaudelta 605–562 eaa. kuuluu Museoviraston arkeologisten kokoelmien esineisiin. Savisylinterit olivat rituaaliesineitä, jotka haudattiin maahan temppelin, palatsin tai linnoituksen perustuksiin. Ne oli tarkoitettu tulevien hallitsijoiden ja jumalten luettaviksi.  
Tämä savisylinteri on kuningas Nebukadnessar II:n ajalta. Nuolenpääkirjoitus sylinterin ympärillä kertoo Lugal-Maradin temppelin rakennustöistä Maradin kaupungissa Babyloniassa. Muinainen Marad on sijainnut Tell Wannat es-Sadumissa, nykyisessä Irakissa.
Assyriologi ja diplomaatti Harri Holma osti savisylinterin tunnetulta antiikkikauppias Ibrahim Elias Géjoulta Pariisissa vuonna 1913. Esineen tarkempi alkuperä on tuntematon. Kuva Matti Kilponen, Museovirasto
Savisylinteri uusbabylonilaiselta kaudelta 605–562 eaa. kuuluu Museoviraston arkeologisten kokoelmien esineisiin. Savisylinterit olivat rituaaliesineitä, jotka haudattiin maahan temppelin, palatsin tai linnoituksen perustuksiin. Ne oli tarkoitettu tulevien hallitsijoiden ja jumalten luettaviksi. Tämä savisylinteri on kuningas Nebukadnessar II:n ajalta. Nuolenpääkirjoitus sylinterin ympärillä kertoo Lugal-Maradin temppelin rakennustöistä Maradin kaupungissa Babyloniassa. Muinainen Marad on sijainnut Tell Wannat es-Sadumissa, nykyisessä Irakissa. Assyriologi ja diplomaatti Harri Holma osti savisylinterin tunnetulta antiikkikauppias Ibrahim Elias Géjoulta Pariisissa vuonna 1913. Esineen tarkempi alkuperä on tuntematon. Kuva Matti Kilponen, Museovirasto

Lähi-itä on alue, jonne tutkimusmatkailijat ovat kautta aikain suunnanneet etsimään läntisen kulttuurin menneisyyttä. Muinainen Lähi-itä on monien yhteiskunnan kehityssuuntien ja innovaatioiden syntysija.

Kansallismuseossa 19.5.2022 avautuvaan näyttelyyn on ensimmäistä kertaa koottu yhteen suomalaisiin museokokoelmiin kuuluvia Lähi-idän arkeologisia esineitä. Kokoelmat on alun perin kerätty eurooppalaisen tutkimuksen näkökulmasta, joten esineet kertovat paitsi alkuperäisen alueensa historiasta, myös siitä, miten Lähi-itä on nähty Euroopassa.

Lähi-idän tutkimusta ensiaskeleista näihin päiviin

Näyttely esittelee Lähi-idän tutkimusta sen ensimmäisistä askeleista alkaen. Aluetta tutkittiin runsaasti 1800-luvulla. Taustalla olivat länsimaiden kolonialistiset pyrkimykset valloittaa itselleen uusia alueita luonnonvaroineen ja kulttuureineen, museoiden kehittyminen ja arkeologian ammattimaistuminen. Tutkimusta hallitsivat ranskalaiset ja brittiläiset tutkimusmatkailijat, mutta muut eurooppalaiset – suomalaiset mukaan lukien – seurasivat perässä.

”Lähi-itä on ollut kautta aikojen tutkimusmatkailijoille loputtoman kiinnostuksen kohde, sillä me eurooppalaiset etsimme omia juuriamme sieltä”, muinaisen Lähi-idän tutkimuksen professori Saana Svärd sanoo.

Näyttelyssä tutustutaan tutkimusmatkailijoihin, joiden työ on luonut vakaan pohjan muinaisen Lähi-idän tutkimukselle Suomessa. Ahvenanmaalainen Georg August Wallin (1811–1852) teki Euroopasta levinneen Egypti-innostuksen, egyptomanian, myötä kaikkiaan kolme tutkimusmatkaa Lähi-idän alueelle 1840-luvulla. Kiinnostus Egyptiä kohtaan näkyy Suomessa myös museokokoelmissa: Museoviraston kokoelmissa sekä museoissa ympäri maan on satoja egyptiläisiä esineitä. Suomen alueelta Lähi-itään, nykyisen Irakin alueella sijaitsevaan Niniveen, suuntasi nuolenpääkirjoitusta tutkinut pohjanmaalainen Karl Fredrik Eneberg (1841–1876) jo vuonna 1876.

Antropologi Hilma Granqvist (1890–1972) lähti 1920-luvulla Palestiinaan tutkimaan Raamatussa kuvattua naisten elämää väitöskirjaansa varten. Vietettyään alueella jonkun aikaa hän ymmärsi, etteivät alueen nykyiset asukkaat edustaneet raamatullista menneisyyttä, vaan naisten elämää piti tutkia laajemmin heidän omista lähtökohdistaan käsin. Granqvistin kehittämästä tavasta tutkia vierasta kulttuuria elämällä sen arkea ja osallistumalla paikallisten elämään tuli myöhemmin antropologisen tutkimuksen perusmenetelmiä, joita kutsutaan osallistuvaksi havainnoinniksi.

Suomalainen muinaisen Lähi-idän tutkimus on viimeisen 50 vuoden aikana saanut runsaasti kansainvälistä tieteellistä arvostusta niin assyriologian, arkeologian, papyrologian kuin Raamatun tutkimuksen aloilla. Tutkimustyötä tehdään yliopistojen lisäksi Suomen Lähi-idän instituutissa.

Näyttelyssä käsitellään myös muinaisesta Lähi-idästä peräisin olevia yhteiskunnallisia kehityssuuntia ja innovaatioita, kuten varhaisimmat kirjoitus- ja rahajärjestelmät. Matematiikan ja tähtitieteen tutkimuksella oli tuhansia vuosia pitkät perinteet Babyloniassa, ja sieltä on peräisin tunnin jakaminen 60 minuuttiin sekä ympyrän jakaminen 360 asteeseen.

Hauras yhteinen kulttuuriperintömme

Museotoiminta ja arkeologia kehittyivät 1800-luvulla tieteinä, jotka kuitenkin toimivat puhtaasti länsimaisesta näkökulmasta. Eurooppalaiset tutkijat tekivät suuria kaivauksia Egyptissä ja nykyisen Irakin alueen palatsikohteissa, muun muassa Ninivessä ja Nimrudissa, joista löydettiin suuria arkistoja nuolenpääkirjoituksia.

Tutkimusmatkoja muinaiseen Lähi-itään -näyttely tuo esille myös alueen kulttuuriperintöön kohdistuvia riskejä. Kuten muuallakin maailmassa, rakentamisella ja maankäytöllä on suuri vaikutus kulttuuriperintökohteiden säilymiseen. Sodat ja konfliktit tuhoavat kulttuuriperintökohteita sekä museokokoelmissa eri puolilla maailmaa säilytettäviä kulttuuriesineitä. Lisäksi Lähi-idän arkeologiset löydöt ovat haluttuja antiikkimarkkinoilla. Kiinnostus arkeologisia esineitä kohtaan lisää ryöstökaivauksia ja esineiden laitonta maastavientiä, vaikka niiden maastavientiä on säädelty jo egyptomanian ajoista, 1800-luvulta asti.

”Toimet kulttuuriesineisiin kohdistuvia laittomuuksia vastaan ovat tärkeää kansainvälistä yhteistyötä ja linkittyvät osaltaan laajempaan rikollisuuden torjuntaan. UNESCOn kulttuuriperintösopimukset, Euroopan Unionin säädökset, paikallinen lainsäädäntö ja kansainvälinen viranomaisyhteistyö ovat keskeisiä työkaluja kulttuuriomaisuuden säilymisen turvaamiseksi maailmanlaajuisesti”, Suomen kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila sanoo.

Näyttelyyn on ensimmäistä kertaa koottu yhteen suomalaisiin museokokoelmiin kuuluvia Lähi-idän arkeologisia esineitä Suomen kansallismuseosta ja Museoviraston arkeologisista kokoelmista, Gallen-Kallelan museosta, Raahen museosta, Lappeenrannan museoista, Lahden museoista, Yliopistomuseosta ja Kansalliskirjastosta. Näyttelyn reilusta sadasta esineestä kahdeksan on lainassa Medelhavsmuseetin kokoelmista Ruotsista.

Näyttelyn yleisöohjelmaa on suunniteltu yhteistyössä Helsingin yliopiston museologian opiskelijoiden kanssa. Se sisältää opastusten ja omatoimimateriaalin lisäksi opastettuja kävelykierroksia kaupungille. Niissä Helsinkiä tarkastellaan muun muassa muinaisesta Egyptistä inspiroituneen arkkitehtuurin näkökulmasta. Yhteistyössä kansainvälisen Making Home Abroad -hankkeen kanssa museon toisen kerroksen Ateljeessa järjestetään elokuun alussa viikon kestävä Kotona kulttuurissa -näyttely, joka lähtee kiertämään kulttuurikeskuksiin eri puolelle Suomea. Lisätiedot yleisöohjelmasta verkosta: https://www.kansallismuseo.fi/fi/tapahtumat/yleisoohjelma-tutkimusmatkoja-muinaiseen-lahi-itaan

Suomen kansallismuseo on toteuttanut näyttelyn yhteistyössä Helsingin yliopiston Muinaisen Lähi-idän imperiumit -huippuyksikön ja Keski-Suomen museon kanssa. Näyttely on esillä Kansallismuseossa 4.9.2022 asti, jonka jälkeen se nähdään Keski-Suomen museossa 15.10.2022–1.1.2023.

Lisää näyttelystä: https://www.kansallismuseo.fi/fi/naeyttelyt/tulossa-tutkimusmatkoja-muinaiseen-lahi-itaan

KUTSUMME median edustajat tutustumaan näyttelyyn ennakkoon tiistaina 17.5. ja keskiviikkona 18.5. Varaa aika klo 10–15 välille ja tapaa tekijöitä, tutkijoita, tieteilijöitä! Sovi vierailusta ja haastatteluista: sanna.paakkanen@kansallismuseo.fi

Mediakuvat

KANSALLISMUSEO
Mannerheimintie 34, Helsinki
Museo on avoinna päivittäin klo 11–18
www.kansallismuseoo.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

viestintäasiantuntija Sanna Paakkanen, sanna.paakkanen@kansallismuseo.fi, puh. 0295 33 6200

Kuvat

Savisylinteri uusbabylonilaiselta kaudelta 605–562 eaa. kuuluu Museoviraston arkeologisten kokoelmien esineisiin. Savisylinterit olivat rituaaliesineitä, jotka haudattiin maahan temppelin, palatsin tai linnoituksen perustuksiin. Ne oli tarkoitettu tulevien hallitsijoiden ja jumalten luettaviksi.  
Tämä savisylinteri on kuningas Nebukadnessar II:n ajalta. Nuolenpääkirjoitus sylinterin ympärillä kertoo Lugal-Maradin temppelin rakennustöistä Maradin kaupungissa Babyloniassa. Muinainen Marad on sijainnut Tell Wannat es-Sadumissa, nykyisessä Irakissa.
Assyriologi ja diplomaatti Harri Holma osti savisylinterin tunnetulta antiikkikauppias Ibrahim Elias Géjoulta Pariisissa vuonna 1913. Esineen tarkempi alkuperä on tuntematon. Kuva Matti Kilponen, Museovirasto
Savisylinteri uusbabylonilaiselta kaudelta 605–562 eaa. kuuluu Museoviraston arkeologisten kokoelmien esineisiin. Savisylinterit olivat rituaaliesineitä, jotka haudattiin maahan temppelin, palatsin tai linnoituksen perustuksiin. Ne oli tarkoitettu tulevien hallitsijoiden ja jumalten luettaviksi. Tämä savisylinteri on kuningas Nebukadnessar II:n ajalta. Nuolenpääkirjoitus sylinterin ympärillä kertoo Lugal-Maradin temppelin rakennustöistä Maradin kaupungissa Babyloniassa. Muinainen Marad on sijainnut Tell Wannat es-Sadumissa, nykyisessä Irakissa. Assyriologi ja diplomaatti Harri Holma osti savisylinterin tunnetulta antiikkikauppias Ibrahim Elias Géjoulta Pariisissa vuonna 1913. Esineen tarkempi alkuperä on tuntematon. Kuva Matti Kilponen, Museovirasto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Suomen kansallismuseo

Suomen kansallismuseo on valtakunnallinen kulttuurihistorian museo, joka ylläpitää ja kehittää kulttuurihistorian kokoelmiaan, edistää kulttuuriperinnön tutkimusta ja käyttöä, sekä tarjoaa näyttely- ja yleisöpalveluja museokohteissaan ympäri maan: Kansallismuseo, Seurasaaren ulkomuseo, Tamminiemi, Suomen merimuseo, Langinkoski, Hvitträsk, Louhisaari, Vankila, Hämeen linna ja Olavinlinna. Yhteiskunnallisena keskustelijana ja alan kansainvälisenä vaikuttajana toimiva Suomen kansallismuseo on osa opetus- ja kulttuuriministeriön alaista Museovirastoa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen kansallismuseo

Kansallismuseon uusi näyttely avaa tuntoja suomalaisesta vauraudesta yhdeksän päähenkilön kautta13.4.2022 07:00:00 EEST | Tiedote

Kansallismuseossa 22.4.2022 avautuva Vaurauden filosofia -näyttely on kuvien, äänen ja tekstien kokonaisinstallaatio, joka käsittelee nykytaiteen keinoin suomalaista taloudellista vaurautta. Valokuvataiteilija Jaakko Heikkilä on tutustunut yhdeksään suomalaiseen henkilöön sekä heidän ajatuksiinsa merkittävästä taloudellisesta vauraudestaan ja elämästä yleensä. Aihetta on lähestytty Suomessa nykytaiteen keinoin hyvin vähän. Heikkilän henkilökuvien rinnalla näyttelyssä on esillä myös historiallisia muotokuvaminiatyyrejä Suomen kansallismuseon kokoelmista.

Vuoden 2021 kävijämäärät Suomen kansallismuseon kohteissa edellisvuoden tasolla – Kotimaan matkailijat paikkasivat kansainvälisten matkailijoiden puuttumisen22.12.2021 08:00:00 EET | Tiedote

Kotimaan matkailun suosion kasvaminen piristi jo toista vuotta pandemiasulkujen ja -rajoitusten keskellä toiminutta Suomen kansallismuseon kymmentä museo- ja nähtävyyskohdetta. Valopilkuiksi nousivat vuoden kävijäennätys Vankilassa, kesän ennätykset Hämeen linnassa ja Olavinlinnassa sekä Kansallismuseon perusnäyttelyuudistuksen valmistuminen. Vaihtuvista näyttelyistä Nick Ervinckin veistokset Hämeen linnassa ja Sami Parkkisen valokuvanäyttely Isä ja poika Kansallismuseossa keräsivät positiivista palautetta. Vuosi huipentui 2200 esineen saamelaiskokoelman palauttamiseen Saamelaismuseo Siidalle ja repatriaatiota kunnioittavan näyttelyn avautumiseen Kansallismuseossa. Suomen kansallismuseon avoinna pitämissä kymmenessä museokohteessa vieraili vuonna 2021 yhteensä 418 086 kävijää.

Kansallismuseon Kotiinpaluu-näyttelyn yleisöohjelmassa keskustelua, tekijäopastuksia ja elokuvafestivaali1.12.2021 14:40:02 EET | Tiedote

Yhteistyössä saamelaisyhteisön toimijoiden kanssa tehdyn Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu -näyttelyn ohjelmistokin syntyi yhteisölähtöisesti näyttelytyöryhmän kanssa. Työryhmä koostuu Saamelaismuseo Siidan ja Suomen kansallismuseon työtekijöistä sekä saamelaisyhteisön edustajista. Suomen kansallismuseon Siidalle tekemään saamelaiskokoelman repatriaatio- eli palautusprosessiin kuuluva näyttely on Kansallismuseossa 27.2.2022 asti.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme