Jyväskylän yliopisto

Tutkimusta, opetusta ja kesämökkitunnelmaa jo 40 vuoden ajan Konneveden tutkimusasemalla!

Jaa
Ei vain myyriä, raakkuja, lintuja ja ihmisiä, vaan paljon muutakin mahtuu Konneveden tutkimusaseman 40 vuoden taipaleelle. Aseman lupsakkaassa ilmapiirissä tehdään kansainvälistä huippututkimusta eliöiden luonnollisessa ympäristössä ja nautitaan kuuluisasta Konneveden hengestä. Nyt Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla on aihetta juhlaan, sillä se juhlii 40-vuotisjuhlavuottaan 3.5.2023.
Konneveden tutkimusasema toimii biologian alan opetuksen tukikohtana.
Konneveden tutkimusasema toimii biologian alan opetuksen tukikohtana.

Konneveden tutkimusasema täyttää tänä keväällä 40 vuotta ja juhlii tätä rajapyykkiä yhdessä vuosien saatossa toimintaan osallistuneiden kesken. Varsinainen juhla järjestetään 3.5.2023 klo 13-15 Konneveden tutkimusasemalla. Ohjelmaan sisältyy ajankohtaisia puheenvuoroja tutkimuksesta, eri tutkimusalojen syntyvaiheista ja matkan varren kommelluksista sekä epävirallisempaa yhdessäoloa. Juhlassa puhuvat mm. Jyväskylän yliopiston vararehtori Henrik Kunttu, Luonnonvarakeskuksen professori Ilpo Kojola, Jyväskylän yliopiston professori Suvi Ruuskanen, aseman entinen johtaja professori Hannu Ylönen, Konneveden kunnanjohtaja Mika Pasanen ja matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani Mikko Mönkkönen. Juhlapuheet kattavat aiheita aseman historian kommelluksista Suomen susikannan tulevaisuuteen. 

- Yli kolmannes vuosisataa sitten tutkimusaseman upouudet rakennukset näkivät päivänvalon ja tutkimus sekä monimuotoinen toiminta Konneveden rannalla sai alkunsa. Nyt on aika nostaa malja aseman pitkälle uralle tutkimuksen ja opetuksen tukikohtana ja käytännön harjoittelupaikkana ja muistella hetki Konneveden tutkimusaseman monivaiheista historiaa, iloitsee Jyväskylän yliopiston professori Jouni Taskinen, joka toimii Konneveden tutkimusaseman johtajana.

Tutkimusta luonnonmukaisessa ympäristössä

Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen Konneveden tutkimusasema toimii kansainvälisesti korkeatasoisena biologisen tutkimuksen tukikohtana ja on kuuluisa kokeellisesta evoluutio- ja käyttäytymisekologian alan sekä vesistötieteiden tutkimuksestaan niin nisäkkäillä, linnuilla, selkärangattomilla kuin kaloilla. Viime vuosina Konneveden tutkimusasema on tullut erityisen kuuluisaksi jokihelmisimpukoiden eli raakkujen suojelusta. Uhanalaisten raakkujen kuntoutusprojekti alkoi vuonna 2016 ja on jatkunut menestyksekkäänä siitä asti.

- Asemalla tehdään raakkujen lisäksi myös muuta merkittävää tutkimusta kuten esimerkiksi akatemiaprofessori Otso Ovaskaisen maailmanlaajuinen biodiversiteettitutkimuksen ERC Synergy projekti ja Suvi Ruuskasen Emil Aaltosen säätiön ja Suomen Akatemian rahoittama suolistomikrobiomiprojekti. Tutkimusasemalla on ollut iso merkitys peräti kolmen tutkimuksen huippuyksikön saamiseen bio- ja ympäristötieteen laitokselle. Paljon tilaa vaativia töitä, kuten lintu- ja perhoskokeita sekä laajoja lohikaloilla että myyrillä tehtäviä tutkimuksia ei voi tehdä muualla, selventää Taskinen.

Merkittävässä asema globaalien haasteiden ratkaisemisessa

Konneveden tutkimusasema on maamme yliopistollisen tutkimusasemien kuopus. Tutkimusasema vihittiin käyttöön vuonna 1983 ja on toiminut siitä asti kirkkaan ja lähes arktisen Konnevesi –järven ja sen laskujoen, Siikakosken, välisellä niemekkeellä. Konneveden tutkimusasema perustettiin opetuksen tarpeista ja on kasvanut ja kehittänyt toimintaansa neljänkymmenen vuoden aikana. 1980-luvulla opetustoiminta kehittyi ja moderni ekologinen tutkimus alkoi. 1990-luvulla ekologinen tutkimus nousi johtavaksi tieteenalaksi ja 2000-luvulla toiminta kansainvälistyi ja perusopetus, tohtorikoulutus sekä tutkimus löysivät nykyisen muotonsa Konneveden kampuksella.

- Konneveden tutkimusasema mahdollistaa kenttäkokeiden tekemisen eliöiden luonnollisessa ympäristössä, mitä ei ole mahdollista toteuttaa kaupunkikampuksella. Tulevaisuudessa se on vielä tärkeämmässä asemassa, kun etsitään ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja biodiversiteettikriisin torjumiseen, kertoo Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani Mikko Mönkkönen.

Kuuluisa Konneveden hengestään

Konneveden tutkimusasema on tärkeä Jyväskylän yliopistolle ja merkittävä osa koko Suomen yliopistollisten tutkimusasemien ainutlaatuista, kansallisomaisuuteen verrattavaa verkostoa. Sen yksi menestyksen tekijä on sen sijainti vain tunnin matkan päässä Jyväskylän yliopistosta. Arvokas voimavara on myös henkilöstö ja hyvä yhteishenki.

- Sijainti on mahdollistanut omalle yliopistollemme tehokkaat puitteet tutkimukselle, opetukselle, kokous- ja kongressitoiminnalle sekä muulle yliopistomme toiminnalle ilman pitkien matkojen rasitusta. Pieni mutta tehokas henkilökuntamme palvelee vieraitamme tehokkuudella ja vieraanvaraisuudella. Niin tutkimuksen kuin opetuksenkin tekeminen on vaivatonta, kun majoitustilat ja ruokahuolto pelaa moitteettomasti. Tämä on sitä kuuluisaa ”Konneveden henkeä”, jota erityisesti ihmettelevät aseman ulkomaalaiset vieraat, naurahtaa Taskinen.

Yliopiston yksikkö keskellä rauhallista luontoa

Sen lisäksi, että opiskelijat ja tutkivat pääsevät maastoon heti ovesta ulos astuttuaan, tarjoaa asema erinomaisen väylän yhteisöllisyyden syntymiseen. Tärkeä osa tutkimusaseman toimintaa on myös kongressit, seminaarit sekä kokoukset sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Kesällä tutkijoita vierailee asemalla useista yliopistoista, mikä synnyttää hedelmällisiä keskusteluja, uusia yhteistyökuvioita ja ajastusten vaihtoa.

- Sosiaalinen puoli korostuu, kun vietetään yhdessä sekä päivät että illat. Tämä mahdollistaa yhteisen kanssakäymisen, joka ei synny muutoin yhtä helposti. Myös esimerkiksi uusien opiskelijoiden ryhmäyttäminen onnistuu helposti täällä asemalla, kertoo Taskinen.

Läheinen kontakti Konneveden yhteisöön

Tutkimusasema on myös paikallisesti merkittävä ja yhteisöllisuuden rakentaja pienellä paikkakunnalla. Esimerkiksi Piolookisen luontoilta erilaisine oheistapahtumineen saattaa Konneveden tutkimusaseman toimintaa paikallisten asukkaiden ja vierailijoiden tietoisuuteen sekä täydentää paikkakunnan kulttuuritarjontaa. Konneveden ja lähialueiden koulut tekevät säännöllisesti opintovierailuja asemalle.

- Keski-Suomessa on kaksi yliopistokuntaa, joista toinen on Jyväskylä. Tutkimusaseman ja Konneveden yhteistyö on vuosikymmenien aikana ollut monipuolista, rakentamishankkeiden tukemista, yhteistapahtumia ja rohkeitakin tulevaisuussuunnitelmia. Tutkimusaseman kansainvälisyys näkyy positiivisena vipinänä Konnevedellä. Paikkakuntalaiset ovat tottuneet erikoisiin metsien samoilijoihin. Parhaillaan valmistellaan yhteistyötä Konneveden lukiolaisten matemaattisten opintojen osalta. Lukiolaiset voivat suorittaa 18 op suorituksen tutkimusasemalla ja valmistautua tuleviin yliopisto-opintoihin, kertoo kunnanjohtaja Mika Pasanen.

Myös toimittajat ovat tervetulleita osallistumaan Konneveden tutkimusaseman juhlaan keskiviikkona 3.5.2023 klo 13-15. Mahdollista on esimerkiksi haastatella tutkijoita. Lisätietoa ja ilmoittautumiset professori Jouni Taskiselle (040 355 8094, jouni.k.taskinen@jyu.fi)

Yhteyshenkilöt

Prof. Jouni Taskinen, +358 40 355 8094, jouni.k.taskinen@jyu.fi
Konneveden tutkimusasema: www.jyu.fi/konnevesi

Kuvat

Konneveden tutkimusasema toimii biologian alan opetuksen tukikohtana.
Konneveden tutkimusasema toimii biologian alan opetuksen tukikohtana.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitöstutkimus: Yritysten kiertotaloussiirtymää jarruttavat ristiriidat taloudellisen ja ympäristöön liittyvän arvonluonnin välillä - ristiriidoissa piilee myös muutosvoimaa6.11.2025 09:33:59 EET | Tiedote

KTM Noora Piila tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun yritysten ympäristöjohtamisen väitöskirjassaan kiertotalousmaturiteetin eri vaiheissa olevien suomalaisyritysten pyrkimyksiä ja haasteita kiertotaloussiirtymään liittyen. Tulosten valossa yritysten toimenpiteet jäävät pienipiirteisiksi johtuen taloudellisen ja ympäristöön liittyvän arvonluonnin välillä koetuista ristiriidoista, eli paradokseista. Näissä paradokseissa piilee kuitenkin myös positiivista muutosvoimaa, jonka valjastaminen yrityksissä edellyttää yhteiskunnan tukea ja vahvaa sidosryhmäyhteistyötä.

Digitaalisia ratkaisuja iäkkäiden kuntoutukseen ja terveydenhuoltoon - Timo Hinrichs liikuntalääketieteen professoriksi6.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote

Lääkäri Timo Hinrichs aloitti 1.10.2025 Jyväskylän yliopiston liikunta- ja urheilulääketieteen professorina, vahvistaen alan tutkimusta ja koulutusta. Hinrichs tutkii liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden merkitystä terveyden ylläpitämisessä, kuntoutuksen tukemisessa ja elämänlaadun edistämisessä. Hänen tutkimuksensa keskiössä on digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen ja käyttöönotto iäkkäiden liikkuvuuden ja terveyden tukemisessa.

Väitöstutkimus: ikääntyneet oppivat digitaitoja parhaiten vertaisiltaan, ei kiireessä läheisten opastamana6.11.2025 06:59:00 EET | Tiedote

FM Viivi Korpela tarkastelee yhteiskuntapolitiikan väitöskirjassaan ikääntyneiden digiosallisuutta, arjen digitaitojen oppimista ja Keski-Suomen hyvinvointialueen digipalveluita. Tulosten mukaan läheisten antama digituki ei aina johda oppimiseen, kun taas vertaisohjauksessa taidot ja osallisuuden tunne vahvistuvat. Lisäksi tutkimus osoittaa, että Keski-Suomen hyvinvointialueen digipalvelut jäävät usein irrallisiksi ikääntyneiden käyttäjien arjesta. Tutkimus haastaa pohtimaan, kenen ehdoilla digitaalista yhteiskuntaa rakennetaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye