Tutkimusta, opetusta ja kesämökkitunnelmaa jo 40 vuoden ajan Konneveden tutkimusasemalla!
28.4.2023 07:00:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Konneveden tutkimusasema täyttää tänä keväällä 40 vuotta ja juhlii tätä rajapyykkiä yhdessä vuosien saatossa toimintaan osallistuneiden kesken. Varsinainen juhla järjestetään 3.5.2023 klo 13-15 Konneveden tutkimusasemalla. Ohjelmaan sisältyy ajankohtaisia puheenvuoroja tutkimuksesta, eri tutkimusalojen syntyvaiheista ja matkan varren kommelluksista sekä epävirallisempaa yhdessäoloa. Juhlassa puhuvat mm. Jyväskylän yliopiston vararehtori Henrik Kunttu, Luonnonvarakeskuksen professori Ilpo Kojola, Jyväskylän yliopiston professori Suvi Ruuskanen, aseman entinen johtaja professori Hannu Ylönen, Konneveden kunnanjohtaja Mika Pasanen ja matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani Mikko Mönkkönen. Juhlapuheet kattavat aiheita aseman historian kommelluksista Suomen susikannan tulevaisuuteen.
- Yli kolmannes vuosisataa sitten tutkimusaseman upouudet rakennukset näkivät päivänvalon ja tutkimus sekä monimuotoinen toiminta Konneveden rannalla sai alkunsa. Nyt on aika nostaa malja aseman pitkälle uralle tutkimuksen ja opetuksen tukikohtana ja käytännön harjoittelupaikkana ja muistella hetki Konneveden tutkimusaseman monivaiheista historiaa, iloitsee Jyväskylän yliopiston professori Jouni Taskinen, joka toimii Konneveden tutkimusaseman johtajana.
Tutkimusta luonnonmukaisessa ympäristössä
Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen Konneveden tutkimusasema toimii kansainvälisesti korkeatasoisena biologisen tutkimuksen tukikohtana ja on kuuluisa kokeellisesta evoluutio- ja käyttäytymisekologian alan sekä vesistötieteiden tutkimuksestaan niin nisäkkäillä, linnuilla, selkärangattomilla kuin kaloilla. Viime vuosina Konneveden tutkimusasema on tullut erityisen kuuluisaksi jokihelmisimpukoiden eli raakkujen suojelusta. Uhanalaisten raakkujen kuntoutusprojekti alkoi vuonna 2016 ja on jatkunut menestyksekkäänä siitä asti.
- Asemalla tehdään raakkujen lisäksi myös muuta merkittävää tutkimusta kuten esimerkiksi akatemiaprofessori Otso Ovaskaisen maailmanlaajuinen biodiversiteettitutkimuksen ERC Synergy projekti ja Suvi Ruuskasen Emil Aaltosen säätiön ja Suomen Akatemian rahoittama suolistomikrobiomiprojekti. Tutkimusasemalla on ollut iso merkitys peräti kolmen tutkimuksen huippuyksikön saamiseen bio- ja ympäristötieteen laitokselle. Paljon tilaa vaativia töitä, kuten lintu- ja perhoskokeita sekä laajoja lohikaloilla että myyrillä tehtäviä tutkimuksia ei voi tehdä muualla, selventää Taskinen.
Merkittävässä asema globaalien haasteiden ratkaisemisessa
Konneveden tutkimusasema on maamme yliopistollisen tutkimusasemien kuopus. Tutkimusasema vihittiin käyttöön vuonna 1983 ja on toiminut siitä asti kirkkaan ja lähes arktisen Konnevesi –järven ja sen laskujoen, Siikakosken, välisellä niemekkeellä. Konneveden tutkimusasema perustettiin opetuksen tarpeista ja on kasvanut ja kehittänyt toimintaansa neljänkymmenen vuoden aikana. 1980-luvulla opetustoiminta kehittyi ja moderni ekologinen tutkimus alkoi. 1990-luvulla ekologinen tutkimus nousi johtavaksi tieteenalaksi ja 2000-luvulla toiminta kansainvälistyi ja perusopetus, tohtorikoulutus sekä tutkimus löysivät nykyisen muotonsa Konneveden kampuksella.
- Konneveden tutkimusasema mahdollistaa kenttäkokeiden tekemisen eliöiden luonnollisessa ympäristössä, mitä ei ole mahdollista toteuttaa kaupunkikampuksella. Tulevaisuudessa se on vielä tärkeämmässä asemassa, kun etsitään ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja biodiversiteettikriisin torjumiseen, kertoo Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani Mikko Mönkkönen.
Kuuluisa Konneveden hengestään
Konneveden tutkimusasema on tärkeä Jyväskylän yliopistolle ja merkittävä osa koko Suomen yliopistollisten tutkimusasemien ainutlaatuista, kansallisomaisuuteen verrattavaa verkostoa. Sen yksi menestyksen tekijä on sen sijainti vain tunnin matkan päässä Jyväskylän yliopistosta. Arvokas voimavara on myös henkilöstö ja hyvä yhteishenki.
- Sijainti on mahdollistanut omalle yliopistollemme tehokkaat puitteet tutkimukselle, opetukselle, kokous- ja kongressitoiminnalle sekä muulle yliopistomme toiminnalle ilman pitkien matkojen rasitusta. Pieni mutta tehokas henkilökuntamme palvelee vieraitamme tehokkuudella ja vieraanvaraisuudella. Niin tutkimuksen kuin opetuksenkin tekeminen on vaivatonta, kun majoitustilat ja ruokahuolto pelaa moitteettomasti. Tämä on sitä kuuluisaa ”Konneveden henkeä”, jota erityisesti ihmettelevät aseman ulkomaalaiset vieraat, naurahtaa Taskinen.
Yliopiston yksikkö keskellä rauhallista luontoa
Sen lisäksi, että opiskelijat ja tutkivat pääsevät maastoon heti ovesta ulos astuttuaan, tarjoaa asema erinomaisen väylän yhteisöllisyyden syntymiseen. Tärkeä osa tutkimusaseman toimintaa on myös kongressit, seminaarit sekä kokoukset sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Kesällä tutkijoita vierailee asemalla useista yliopistoista, mikä synnyttää hedelmällisiä keskusteluja, uusia yhteistyökuvioita ja ajastusten vaihtoa.
- Sosiaalinen puoli korostuu, kun vietetään yhdessä sekä päivät että illat. Tämä mahdollistaa yhteisen kanssakäymisen, joka ei synny muutoin yhtä helposti. Myös esimerkiksi uusien opiskelijoiden ryhmäyttäminen onnistuu helposti täällä asemalla, kertoo Taskinen.
Läheinen kontakti Konneveden yhteisöön
Tutkimusasema on myös paikallisesti merkittävä ja yhteisöllisuuden rakentaja pienellä paikkakunnalla. Esimerkiksi Piolookisen luontoilta erilaisine oheistapahtumineen saattaa Konneveden tutkimusaseman toimintaa paikallisten asukkaiden ja vierailijoiden tietoisuuteen sekä täydentää paikkakunnan kulttuuritarjontaa. Konneveden ja lähialueiden koulut tekevät säännöllisesti opintovierailuja asemalle.
- Keski-Suomessa on kaksi yliopistokuntaa, joista toinen on Jyväskylä. Tutkimusaseman ja Konneveden yhteistyö on vuosikymmenien aikana ollut monipuolista, rakentamishankkeiden tukemista, yhteistapahtumia ja rohkeitakin tulevaisuussuunnitelmia. Tutkimusaseman kansainvälisyys näkyy positiivisena vipinänä Konnevedellä. Paikkakuntalaiset ovat tottuneet erikoisiin metsien samoilijoihin. Parhaillaan valmistellaan yhteistyötä Konneveden lukiolaisten matemaattisten opintojen osalta. Lukiolaiset voivat suorittaa 18 op suorituksen tutkimusasemalla ja valmistautua tuleviin yliopisto-opintoihin, kertoo kunnanjohtaja Mika Pasanen.
Myös toimittajat ovat tervetulleita osallistumaan Konneveden tutkimusaseman juhlaan keskiviikkona 3.5.2023 klo 13-15. Mahdollista on esimerkiksi haastatella tutkijoita. Lisätietoa ja ilmoittautumiset professori Jouni Taskiselle (040 355 8094, jouni.k.taskinen@jyu.fi)
Yhteyshenkilöt
Prof. Jouni Taskinen, +358 40 355 8094, jouni.k.taskinen@jyu.fi
Konneveden tutkimusasema: www.jyu.fi/konnevesi
Elina LeskinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Taiteellinen koulutus muokkaa aivoja – tutkimus osoittaa valon ja lämpimien värien herkkyyden vahvistuvan6.2.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuvataidealan tausta muokkaa aivojen tapaa käsitellä värejä. Kuvataidetaustan omaavilla ihmisillä mitattiin tutkimuksessa voimakkaampia hermostollisia reaktioita kirkkaisiin väreihin ja myös muita ihmisiä myönteisemmät reaktiot lämpimiin värisävyihin. Väitöstutkija Liting Songin mukaan taiteilijoiden aivot tulkitsevat ja kokevat värejä eri lailla kuin muiden ihmisten.
Miksi pelko leviää vääriin tilanteisiin? Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia erotteluoppimiseen ja pelon yleistymiseen (Lehtonen)6.2.2026 09:50:03 EET | Tiedote
Pelko on elintärkeä tunne, mutta toisinaan pelon tunne voi yleistyä tilanteisiin, joissa vaaraa ei ole. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tuo lisätietoa siitä, miten aivot erottavat uhkaavat ja turvalliset kokemukset, ja miksi tässä prosessissa voi olla eroja sukupuolten välillä.
Tutkimus: Toimittajat tasapainoilevat kansalaisjournalismin, digitaalisten alustojen ja poliittisen paineen välissä5.2.2026 10:40:54 EET | Tiedote
MA Edwin Nfor tarkastelee väitöskirjassaan, miten ammattijournalistit toimivat ympäristössä, jossa kansalaisjournalismi, digitaaliset alustat ja poliittinen kontrolli kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Tutkimus keskittyy Kamerunin anglofoniseen separatistikriisiin ja analysoi, miten journalistit raportoivat kriisistä nopean digitaalisen murroksen, uusien mediavälineiden ja -toimijoiden sekä jatkuvan paineen keskellä.
Miten liikunta vaikuttaa kehossamme? Uusi professori Riikka Kivelä tutkii vaikutuksia solu- ja molekyylitasolla5.2.2026 10:19:55 EET | Tiedote
Uusi liikunta- ja terveystieteen professori Riikka Kivelä tutkii liikunnan terveysvaikutuksia solu- ja molekyylitasolla. Parempi ymmärrys näistä mekanismeista auttaa kehittämään esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien ehkäisyä ja hoitoa. Kivelä on aloittanut professorina Jyväskylän yliopistossa 1.1.2026.
Simulaatiot ja kokeet kohtaavat: koneoppiminen ennustaa kulta-nanoklusterien rakenteita ja dynamiikkaa5.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ennustivat kulta-nanoklusterien käyttäytymistä korkeissa lämpötiloissa koneoppimiseen perustuvien simulaatioiden avulla. Tieto on tärkeää nanomateriaalien suunnittelussa, jotta niiden ominaisuuksia voidaan muokata esimerkiksi katalyysiin ja muihin teknologisiin sovelluksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
