Tutun maitohappobakteerin uusi kanta pystyy lisääntymään myös maidossa – saattaa tarjota tehokkaampaa apua vauvojen suolisto-ongelmiin
Maitohappobakteeri Lacticaseibacillus rhamnosus GG eli LGG on maailman tutkituin probiootti. Ominaisuuksiltaan se ei kuitenkaan ole täydellinen, sillä se ei pysty hyödyntämään laktoosia tai hajottamaan maitoproteiini kaseiinia. Tämän vuoksi se ei esimerkiksi lisäänny maidossa, ja sitä joudutaan erikseen lisäämään valmiisiin probioottisiin maitotuotteisiin.
L. rhamnosus GG:tä onkin geenitekniikan keinoin yritetty saada kotiutumaan maitoon paremmin. Näin muokattuja bakteereja ei kuitenkaan ole tiukkojen rajoitusten vuoksi voitu käyttää ihmisravinnossa.
Helsingin yliopistossa tehdyn läpimurron avulla LGG-probioottiin on nyt kokonaan ilman geneettistä muokkausta saatu ominaisuuksia, joiden avulla se viihtyy ja lisääntyy myös maidossa.
Menetelmänä on konjugaatio, eli eräille bakteeriryhmille luontainen keino välittää ominaisuuksiaan toiselle bakteerille. Konjugaatiossa bakteeri tekee ensin kopion plasmidistaan, joka on DNA:sta koostuva rengas bakteerin sisällä. Seuraavaksi bakteeri siirtää plasmidin lähikontaktissa viereiselle bakteerille. Bakteereille hyödyllisiä ominaisuuksia sisältävät plasmidit voivat levitä bakteeriyhteisöissä nopeastikin.
Lacticaseibacillus rhamnosus GG:n tapauksessa laktoosin ja kaseiinin käyttökykyä välittävä plasmidi oli peräisiin samassa paikassa kasvatetun Lactococcus lactis -bakteerin eräästä kannasta.
– LGG:n uusi kanta ei ole geneettisesti muunneltu, joten sitä ja sitä sisältäviä tuotteita voi syödä ilman mitään lisälupamenettelyjä, toteaa tutkimuksen johtaja, mikrobiologian professori Per Saris Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta.
Uutta LGG-kantaa voidaan käyttää alkupisteenä kehitettäessä uusia maitotuotteita, joissa probiootin pitoisuus nousee korkeaksi jo tuotteen valmistamisen yhteydessä. Probioottia ei siis tarvitse erikseen lisätä lopputuotteeseen.
Lisäksi uudella LGG-kannalla voisi olla paremmat mahdollisuudet kasvaa esimerkiksi vauvan suolistossa, jossa se voisi hyödyntää äidinmaidon laktoosia ja kaseiinia ja tuottaa maitohappoa alkuperäistä kantaa enemmän.
– Maitohappo laskee suoliston pinnan pH:ta, mikä heikentää monien, vauvojen terveyttä uhkaavien, gramnegatiivisten patogeenisten bakteerien – esimerkiksi E. coli, Salmonella ja Shigella – elinmahdollisuuksia. Muutenkin uusi LGG-kanta mahdollisesti runsaslukuisempana saattaisi suojata vauvoja vielä paremmin kuin vanha. LGG:nhän on aiemmin osoitettu vähentävän esimerkiksi vauvojen maitorupiongelmia ja parantavan suolistomikrobiomin toipumista antibioottihoidosta.
Tutkijat neuvottelevat parhaillaan keksinnön jatkohyödyntämisestä.
Tutkimusryhmä Antimicrobials, probiotics and fermented food
Artikkeli:
Nazar Hussain, Ran Li, Timo M. Takala, Muhammad Tariq, Arsalan H. Zaidi, Per E. J. Saris. Generation of Lactose- and Protease-Positive Probiotic Lacticaseibacillus rhamnosus GG by Conjugation with Lactococcus lactis NCDO 712. Applied and Environmental Microbiology Feb 2021, 87 (6) e02957-20; DOI: 10.1128/AEM.02957-20
Yhteyshenkilöt
professori Per Saris, per.saris@helsinki.fi, puh. 02941 59369
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki, @AgriForHelsinki
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kadotus vai toivo? Kolminaisuus pelastaa kaikki15.12.2025 11:25:44 EET | Tiedote
Eri uskonnoissa ja kristinuskon sisällä on hyvin monenlaisia käsityksiä ihmiskunnan lopullisesta kohtalosta. Tutkija, pastori Petri Tikan väitöstutkimus hakee vastausta kysymykseen kolminaisuusopista.
Ikääntyneiden ulkomailla syntyneiden syöpäkuolleisuus Suomessa syntyneitä matalampaa11.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Suomessa asuvien ikääntyneiden maahanmuuttajien syöpäkuolleisuus on kokonaisuutena alhaisempi kuin Suomessa syntyneiden samanikäisten. Tietyissä syövissä kuolleisuus on kuitenkin korkeampaa.
Laajin tutkimus suomalaisnuorten ilmastoahdistuksesta: toivon ylläpitäminen avainasemassa11.12.2025 08:02:00 EET | Tiedote
Pelkkä ympäristövastuullinen käyttäytyminen voi lisätä nuoren ilmastoahdistusta, sillä ilmastonmuutosta ei voi yhden ihmisen voimin ratkaista. Sen sijaan nuorten toivoa ja uskoa yhteisöjen kykyyn toimia tulisi vahvistaa.
Koronarokotteet suojasivat erityisesti vaikealta koronataudilta11.12.2025 07:14:12 EET | Tiedote
Koronarokotteet tehosivat kaikissa ikäryhmissä ja vähensivät merkittävästi sairaalahoitoon ja tehohoitoon joutumista.
Ilmakuvista voidaan tekoälyn avulla saada tarkkaa tietoa metsien monimuotoisuudesta10.12.2025 09:40:07 EET | Tiedote
Metsien monimuotoisuudelle tärkeät haapapuut ja pystyyn kuolleet kelot voidaan tunnistaa luotettavasti avoimesta ilmakuva-aineistosta Helsingin ja Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden kehittämillä menetelmillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme