TYÖ2030-ohjelman MEADOW-tutkimus selvitti: Miten työnantajat suhtautuvat etätyöhön pandemian jälkeen?

Työelämä mullistui pandemian aikana nopeammin kuin moni osasi kuvitellakaan. Yksi suurimmista muutoksista on ollut etätyön yleistyminen. Noin puolet suomalaisista palkansaajista on tehnyt etätyötä vähintään jossain vaiheessa koronapandemiaa. MEADOW-tutkimus selvitti, miten työnantajat ovat suhtautuneet etätyöhön siirtymiseen ja millaisia pohdintoja työpaikoilla käydään tulevaisuuden tavoista tehdä työtä.

Suurin osa korona-ajan etätyötä koskevista tutkimuksista on keskittynyt palkansaajiin, eikä työnantajien suhtautumisesta etätyöhön ole paljonkaan tutkimustietoa. MEADOW-tutkimus tuottaa uutta tietoa työnantajien suhtautumisesta etätyöhön. Moni työnantaja pohtii parhaillaan, missä määrin etätyötä on perusteltua tehdä myös koronapandemian jälkeen ja miten etätyöstä tulisi jatkossa päättää. Tutkimuksen mukaan enemmistö työnantajista olisi valmiita antamaan enemmän päätäntävaltaa jatkossa tiimeille tai yksittäisille työntekijöille. Tutkimusraportti tarjoaa tietoa etätyön laajuudesta, työnantajien etätyöhön liittyvistä käsityksistä ja siitä, miten etätyötä voisi jatkossa tehdä. Raportti on ensimmäinen osa useamman raportin sarjaa suomalaisen työelämän muutoksesta, joka tullaan julkaisemaan vuosien 2022 ja 2023 aikana.

Organisaation toimialan ja koon suhteen eroja

Tutkimus selvitti vähintään 10 henkeä työllistäviltä organisaatioilta ”kuinka suuri osuus henkilöstöstä tekee arviosi mukaan etätyötä tällä hetkellä vähintään viikoittain?”. Organisaatioista hieman vajaa kolmannes (31 %) ilmoitti, ettei etätyötä tehdä lainkaan, reilu kolmannes (37 %), että etätyötä tekee viikoittain alle kolmannes henkilöstöstä ja noin kolmannes (33 %), että etätyötä tekee vähintään kolmannes henkilöstöstä.

Etätyön tekeminen jakaa voimakkaasti organisaatioita. Suurissa organisaatioissa etätyötä on tehty hieman enemmän kuin pienemmissä organisaatioissa. Alle 50 henkeä työllistävissä organisaatioissa 39 prosenttia ilmoittaa, ettei kukaan ole tehnyt etätyötä, kun taas keskisuurista, eli 50–249 henkilöä työllistävistä, näin ilmoittaa noin joka kymmenes (11 %) ja suurista eli yli 250 henkilön organisaatioista vain muutama prosentti (3 %). Pienten organisaatioiden joukossa on runsaasti rakentamisen, tukku- tai vähittäiskaupan, majoitus- ja ravitsemustoiminnan sekä liikenteen ja viestinnän organisaatioita, joissa etätyön tekeminen on muita toimialoja vähäisempää. Etätyötä on tehty erityisesti niillä toimialoilla, joissa se työn luonteen vuoksi on mahdollista kuten ohjelmistoalalla, valtiolla sekä rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistöalalla.

Etätyöhön siirryttiin vauhdilla – luottamuksen kulttuuri taustalla

Siirtymä etätyöhön tapahtui Suomessa kansainvälisesti verrattuna nopeasti. Nopeaa muutosta selittävät monien suomalaisorganisaatioiden jo aiempi kokemus etätyöstä, organisaatioiden ja niiden henkilöstön hyvät digitaaliset valmiudet sekä luottamukseen pohjautuva organisaatiokulttuuri. Lisäksi suomalaiset noudattivat tunnollisesti kansallista etätyösuositusta.

MEADOW-tutkimuksen mukaan etätyötä on hyödynnetty sitä enemmän, mitä suurempi osuus henkilöstöstä käyttää vastaajan mukaan työssään tietokonetta, tablettia, älypuhelinta tai muuta päätelaitetta päivittäisten työtehtäviensä hoitamiseen. Korona-ajan etätyön laajuus on ollut myös selvässä yhteydessä organisaation yleiseen digitaaliseen kehittyneisyyteen. Korona-aika muutti etätyöhön liittyviä ajattelutapoja myönteisemmiksi, kun töiden huomattiin sujuvan ja etätyötä tekevien toimivan luottamuksen arvoisesti.

Työnteon tavat sovitaan tiimeissä

Monessa organisaatiossa mietitään jälleen, missä työtä tulisi jatkossa tehdä ja kuka päättää työnteon käytännöistä. Päähavainto MEADOW-tutkimuksessa on, että mitä enemmän etätyötä on tehty korona-aikana, sitä enemmän organisaatiossa ollaan valmiita sallimaan etätyötä myös jatkossa. Tulokset kertovat myös siitä, että etätyöstä päättäminen tulee lähemmäs työntekijöitä niissä tehtävissä, joissa se työn luonteen puolesta on mahdollista. Suhtautumisessa etätyöstä päättämiseen on kuitenkin eroja niin organisaation koon, toimialojen kuin digitaalisen kehittyneisyyden mukaan. Pienimmät eli alle 50 henkilöä työllistävät organisaatiot harkitsevat isompia organisaatioita useammin sallivansa etätyön jatkossa ainoastaan satunnaisesti. Pienet organisaatiot ovat usein isompia riippuvaisempia tietyistä avainhenkilöistään ja näiden paikallaolosta ja tästä syystä pidättyväisempiä suhteessaan etätyöhön.

Työnantajat tyytyväisiä etätyökokeiluun

Tulokset tarjoavat kiinnostavan näkymän siihen, missä vähintään 10 hengen kokoisissa yrityksissä ja organisaatioissa työtä jatkossa tehdään. Tulosten mukaan työnantajat ovat olleet keskimäärin tyytyväisiä etätyökokeiluun, sillä suurin osa etätyötä koronapandemian aikaan käyttäneistä on valmis sallimaan sen myös jatkossa ja siirtämään päätäntävaltaa tiimeille tai yksittäisille työntekijöille. Valmius delegoida päätöksentekoa kertoo kasvaneesta luottamuksesta työnantajan ja työntekijöiden välillä. Se kertoo myös siitä, että etätyöhön siirtyminen on suomalaisessa työelämässä toteutunut onnistuneesti. Etätyö ei ole heikentänyt johdon ja henkilöstön välistä luottamuspääomaa, vaan on ennemmin vahvistanut sitä.

Tulosten perusteella yksi koronapandemian merkittävin seuraus näkyy työnantajien suhtautumisessa etätyön sopimisen tapoihin. Etätyöstä sovittiin aiemmin tyypillisesti organisaatiotasolla ja se oli mahdollista vain rajallisesti. Tällä hetkellä yhä useammat työnantajat olisivat valmiita siirtämään päätöksenteon tiimeille tai työntekijöille.

Lisätietoja MEADOW-tutkimuksesta

• Kirsikka Selander, Erikoistutkija, Työterveyslaitos,
  kirsikka.selander@ttl.fi, p. +358304743065

• Tuomo Alasoini, Tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, 
  tuomo.alasoini@ttl.fi, p. +358304742577

Tutustu tutkimukseen

• TYÖ2030 - Työelämän tilannekuva - MEADOW-tutkimus (ttl.fi)