Työeläkesijoittajien vertailu kertoo isoista tuottovaihteluista
Ensimmäistä kertaa toteutetussa Eläketurvakeskuksen (ETK) sijoitustuottovertailussa on mukana 23 työeläkesijoittajaa. Vertailu kattaa Suomen suurimmat työeläkelaitokset, lisäksi mukana on suuria toimijoita Pohjois-Euroopasta ja -Amerikasta.
Työeläkesijoittajat on jaettu riskinottomahdollisuuksien mukaan kahteen ryhmään: vakavaraisuuslainsääntelystä vapaat toimijat ja vakavaraisuussääntelyn piiriin kuuluvat toimijat. Reaalituottoja vertailtiin yhden, viiden ja kymmenen vuoden tarkastelujaksoilla vuosina 2008–2017.
Ruotsalaiset hyötyivät osakemarkkinoidensa kehityksestä
Suomalaisten työeläkeyhtiöiden sijoitustoimintaa ohjaa vakavaraisuuslainsäädäntö. Se määrittelee sijoittamisessa sallitun riskitason ja siten myös reunaehtoja saataville tuotoille.
Viime vuonna suomalaiset työeläkeyhtiöt ylsivät hyviin reaalituottoihin. Viiden vuoden tarkastelujaksolla tuotot alkavat kuitenkin jäädä ryhmän ulkomaisista toimijoista.
Kymmenen vuoden (2008–2017) ajanjaksolla työeläkeyhtiöistä vain Elo (3,5 %) yltää yli kolmen prosentin reaalituottoon. Samaan aikaan luonteva vertailukohde, ruotsalaiset työmarkkinaeläkeyhtiöt (AMF Pension ja Alecta) saivat molemmat sijoituksilleen 5,5 prosentin reaalituoton.
– Osakepainossa ei ole merkittävää eroa, mutta ruotsalaisilla on korkea sijoitusten kotimaisuusaste. Voi olla, että Ruotsin osakemarkkinoiden hyvä kehitys ja kruunun heikkeneminen heijastuvat lukuihin, kertoo yhteyspäällikkö Mika Vidlund ETK:sta.
Tanskan ATP paras 10 vuoden ajanjaksolla
Koko vertailun suurimmat reaalituotot (8,4 %) kymmenen vuoden ajanjaksolla keräsi tanskalainen ATP. Maan suurin työeläkerahasto eroaa merkittävästi vertailun muista toimijoista korkosijoituksia (74 %) painottavalla allokaatiolla.
Salkku toimi erityisen hyvin vuoden 2008 finanssikriisissä, viime vuosina tuotot ovat olleet merkittävästi heikompia.
– ATP ei sukeltanut finanssikriisissä toisin kuin muut vertailun toimijat, joilla on suurempi osakepaino. Toisaalta viime vuonna ATP:llä oli koko vertailujoukon matalin tuotto, kertoo Vidlund.
Norja hyötyi valuuttakurssista
Vertailun toisen ryhmän muodostavat puskurirahastot, joiden sijoitustoimintaa ei rajoita vakavaraisuussääntely. Käytännössä korkeampia tuottoja voi tavoitella suuremmalla ja riskillisemmällä osakepainotuksella. Toimijoiden välillä on kuitenkin maa- ja instituutiokohtaisia eroja rajoituksissa.
Kymmenen vuoden tarkastelujaksolla yli kuuden prosentin reaalituottoon ylsivät Norjan kansainvälinen eläkerahasto (SPU) (6,8 %), Canada Pension Plan Investment Board (CPPIB) (6,5 %) ja Ruotsin vanhuuseläkejärjestelmän AP4-puskurirahasto (6,3 %).
Kaikki kolme hakevat tuottoja vahvalla osakepainotuksella, mutta eivät silti yltäneet korkosijoituksia painottaneen ATP:n tuottoihin.
Suomalaisista työeläkesijoittajista puskurirahastoiksi lasketaan julkisen sektorin eläkkeitä hoitava Keva, Valtion eläkerahasto (VER) ja Kirkon eläkerahasto (KER).
Rahastot yltävät tasavahvoihin kolmen ja puolen prosentin tuottoihin, mutta jäävät terävimmästä kärjestä.
– Ulkomaisilla puskurirahastoilla on selkeästi suomalaisia korkeampi osakepaino. Osakkeet ovat olleet hyvä sijoituskohde erityisesti viimeisen viiden vuoden ajan. Norjan huipputuottoja selittää myös kruunun kurssin heikentyminen, kertoo erityisasiantuntija Antti Mielonen ETK:sta.
Työeläkesijoittajat toimivat erilaisissa toimintaympäristöissä
Sijoitustuottovertailun reunaehdot
- Vertailujakson lähtövuosi ja pituus vaikuttavat tulokseen
- Vuosittaiset tuottovaihtelut ovat suuria
- Pidemmänkin aikavälin keskituotot riippuvat valitusta ajankohdasta - Valuutta-alue ja -kurssin vaihtelut tuovat eroja tuloksiin
- Tuotot ilmaistu kansallisessa valuutassa eli samassa, jossa eläkkeet maksetaan
- Reaalituotto antaa vertailukelpoisemman kuvan poistamalla inflaation - Vakavaraisuussääntely ja muu sijoitustoiminnan riskiä rajoittava säätely asettaa reunaehdot sijoitustoiminnalle
Kaikki nämä asiat vaikuttavat vertailun lopputulokseen
Työeläkejärjestelmän sijoitustoiminta (Etk.fi)
Lisätietoja:
Yhteyspäällikkö Mika Vidlund, ETK, puh. 029 411 2614, mika.vidlund(at)etk.fi
Erityisasiantuntija Antti Mielonen, ETK, puh. 029 411 2472, antti.mielonen(at)etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Podcasten Eläkekomitea: Unga vill ha kortare arbetsdagar och en välfärdsstat – realism?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Hur förhåller sig den mytiska ungdomen och de sportiga pensionärerna till arbetslivet? Vem borde arbeta längre? Är den hotande arbetskraftsbristen ett hot eller en möjlighet för ungdomarna? Det diskuteras av direktör Mika Maliranta från forskningsinstitutet Labore, ungdomsforskaren Susanna Ågren från Tammerfors universitet och specialforskare Ilari Ilmakunnas från Pensionsskyddscentralen.
Eläkekomitea: Nuoret haluavat lyhyemmät työpäivät ja hyvinvointivaltion – realismia?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Miten myyttinen nuoriso ja sporttiset eläkeläiset suhtautuvat työelämään? Kenen työuria pitäisi pidentää? Onko Suomea uhkaava työvoimapula uhka vai mahdollisuus nuorille? Aiheesta keskustelemassa tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta, Tampereen yliopiston nuorisotutkija Susanna Ågren ja Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Ilari Ilmakunnas.
Medelpensionen steg till nästan 2 000 euro27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Finländarnas medelpension utvecklades positivt år 2023. Samtidigt ökade de totala pensionsutgifterna – pensioner betalades för nära 38 miljarder euro. I fjol fanns det 1,6 miljoner pensionstagare i Finland.
Keskieläke nousi lähes 2 000 euroon27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Suomalaisten keskieläke kehittyi vuonna 2023 myönteisesti. Samalla kokonaiseläkemenot kasvoivat – eläkkeitä maksettiin lähes 38 miljardia euroa. Maassa oli viime vuonna 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa.
Podcasten Eläkekomitea: Hur ska miljardanpassningen av pensionerna göras?20.3.2024 08:25:00 EET | Tiedote
Förhandlingarna om pensionsreformen är i gång. Vad beslutar man om och vem bär riskerna? Det diskuteras av direktör Mikko Kuusela från Finanssiala ry, forskningsdirektör Tuulia Hakola-Uusitalo från Statens ekonomiska forskningscentral och vd Mikko Kautto från Pensionsskyddscentralen. Konferencier är ekonomijournalisten Alma Onali.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme