Työeläkesijoittajien vertailu kertoo isoista tuottovaihteluista
29.11.2018 07:30:00 EET | Eläketurvakeskus (ETK) | Tiedote
Ensimmäistä kertaa toteutetussa Eläketurvakeskuksen (ETK) sijoitustuottovertailussa on mukana 23 työeläkesijoittajaa. Vertailu kattaa Suomen suurimmat työeläkelaitokset, lisäksi mukana on suuria toimijoita Pohjois-Euroopasta ja -Amerikasta.
Työeläkesijoittajat on jaettu riskinottomahdollisuuksien mukaan kahteen ryhmään: vakavaraisuuslainsääntelystä vapaat toimijat ja vakavaraisuussääntelyn piiriin kuuluvat toimijat. Reaalituottoja vertailtiin yhden, viiden ja kymmenen vuoden tarkastelujaksoilla vuosina 2008–2017.
Ruotsalaiset hyötyivät osakemarkkinoidensa kehityksestä
Suomalaisten työeläkeyhtiöiden sijoitustoimintaa ohjaa vakavaraisuuslainsäädäntö. Se määrittelee sijoittamisessa sallitun riskitason ja siten myös reunaehtoja saataville tuotoille.
Viime vuonna suomalaiset työeläkeyhtiöt ylsivät hyviin reaalituottoihin. Viiden vuoden tarkastelujaksolla tuotot alkavat kuitenkin jäädä ryhmän ulkomaisista toimijoista.
Kymmenen vuoden (2008–2017) ajanjaksolla työeläkeyhtiöistä vain Elo (3,5 %) yltää yli kolmen prosentin reaalituottoon. Samaan aikaan luonteva vertailukohde, ruotsalaiset työmarkkinaeläkeyhtiöt (AMF Pension ja Alecta) saivat molemmat sijoituksilleen 5,5 prosentin reaalituoton.
– Osakepainossa ei ole merkittävää eroa, mutta ruotsalaisilla on korkea sijoitusten kotimaisuusaste. Voi olla, että Ruotsin osakemarkkinoiden hyvä kehitys ja kruunun heikkeneminen heijastuvat lukuihin, kertoo yhteyspäällikkö Mika Vidlund ETK:sta.
Tanskan ATP paras 10 vuoden ajanjaksolla
Koko vertailun suurimmat reaalituotot (8,4 %) kymmenen vuoden ajanjaksolla keräsi tanskalainen ATP. Maan suurin työeläkerahasto eroaa merkittävästi vertailun muista toimijoista korkosijoituksia (74 %) painottavalla allokaatiolla.
Salkku toimi erityisen hyvin vuoden 2008 finanssikriisissä, viime vuosina tuotot ovat olleet merkittävästi heikompia.
– ATP ei sukeltanut finanssikriisissä toisin kuin muut vertailun toimijat, joilla on suurempi osakepaino. Toisaalta viime vuonna ATP:llä oli koko vertailujoukon matalin tuotto, kertoo Vidlund.
Norja hyötyi valuuttakurssista
Vertailun toisen ryhmän muodostavat puskurirahastot, joiden sijoitustoimintaa ei rajoita vakavaraisuussääntely. Käytännössä korkeampia tuottoja voi tavoitella suuremmalla ja riskillisemmällä osakepainotuksella. Toimijoiden välillä on kuitenkin maa- ja instituutiokohtaisia eroja rajoituksissa.
Kymmenen vuoden tarkastelujaksolla yli kuuden prosentin reaalituottoon ylsivät Norjan kansainvälinen eläkerahasto (SPU) (6,8 %), Canada Pension Plan Investment Board (CPPIB) (6,5 %) ja Ruotsin vanhuuseläkejärjestelmän AP4-puskurirahasto (6,3 %).
Kaikki kolme hakevat tuottoja vahvalla osakepainotuksella, mutta eivät silti yltäneet korkosijoituksia painottaneen ATP:n tuottoihin.
Suomalaisista työeläkesijoittajista puskurirahastoiksi lasketaan julkisen sektorin eläkkeitä hoitava Keva, Valtion eläkerahasto (VER) ja Kirkon eläkerahasto (KER).
Rahastot yltävät tasavahvoihin kolmen ja puolen prosentin tuottoihin, mutta jäävät terävimmästä kärjestä.
– Ulkomaisilla puskurirahastoilla on selkeästi suomalaisia korkeampi osakepaino. Osakkeet ovat olleet hyvä sijoituskohde erityisesti viimeisen viiden vuoden ajan. Norjan huipputuottoja selittää myös kruunun kurssin heikentyminen, kertoo erityisasiantuntija Antti Mielonen ETK:sta.
Työeläkesijoittajat toimivat erilaisissa toimintaympäristöissä
Sijoitustuottovertailun reunaehdot
- Vertailujakson lähtövuosi ja pituus vaikuttavat tulokseen
- Vuosittaiset tuottovaihtelut ovat suuria
- Pidemmänkin aikavälin keskituotot riippuvat valitusta ajankohdasta - Valuutta-alue ja -kurssin vaihtelut tuovat eroja tuloksiin
- Tuotot ilmaistu kansallisessa valuutassa eli samassa, jossa eläkkeet maksetaan
- Reaalituotto antaa vertailukelpoisemman kuvan poistamalla inflaation - Vakavaraisuussääntely ja muu sijoitustoiminnan riskiä rajoittava säätely asettaa reunaehdot sijoitustoiminnalle
Kaikki nämä asiat vaikuttavat vertailun lopputulokseen
Työeläkejärjestelmän sijoitustoiminta (Etk.fi)
Lisätietoja:
Yhteyspäällikkö Mika Vidlund, ETK, puh. 029 411 2614, mika.vidlund(at)etk.fi
Erityisasiantuntija Antti Mielonen, ETK, puh. 029 411 2472, antti.mielonen(at)etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Pensionen växer snabbast under toppåren i arbetslivet – följ din pensionstillväxt på arbetspensionsutdraget1.9.2026 08:00:00 EEST | Pressmeddelande
Arbetspensionen tillväxer i olika takt i olika åldrar, eftersom inkomsterna i allmänhet ökar med åldern. Femtioåringar tjänar i genomsnitt in dubbelt så mycket arbetspension på ett år som 25-åringar. Arbetspensionsutdraget visar hur mycket du har tjänat in och hjälper dig att få en uppfattning om hur stor din pension kommer att bli. Pensionens storlek beror på arbetsinkomsterna och tiden i arbetslivet.
Eläke kasvaa nopeimmin työuran huippuvuosina – seuraa omaa kertymääsi työeläkeotteelta1.9.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Työeläke kertyy eri tahtiin eri ikäisillä, koska ansiot yleensä kasvavat iän myötä. Viisikymppiselle kertyy vuodessa työeläkettä keskimäärin kaksinkertainen määrä 25-vuotiaaseen verrattuna. Työeläkeote näyttää oman kertymäsi ja auttaa hahmottamaan tulevaa eläkettä. Eläkkeen suuruuteen vaikuttavat työansiot ja työuran pituus.
Största delen av dem som tagit ut partiell ålderspension är nöjda med sitt val – ekonomin och hälsan är de vanligaste orsakerna till att söka27.8.2026 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Kring 90 procent av dem som tagit ut partiell ålderspension är nöjda med sitt val. De vanligaste orsakerna till att ta ut pensionen är att det är ekonomiskt lönsamt och att man är osäker på sin hälsa och sin återstående livstid. Pensionsskyddscentralen (PSC) har nu för första gången utrett erfarenheterna bland dem som tagit ut partiell ålderspension i en omfattande enkätundersökning.
Valtaosa osittaisen vanhuuseläkkeen ottaneista on tyytyväisiä valintaansa – talous ja terveys yleisimpiä syitä hakemiselle27.8.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Noin 90 prosenttia osittaisen vanhuuseläkkeen hakeneista on tyytyväisiä valintaansa. Yleisimmät syyt eläkkeen ottamiseen ovat taloudellinen kannattavuus sekä epävarmuus omasta terveydestä ja jäljellä olevasta elinajasta. Eläketurvakeskus (ETK) on selvittänyt ensi kertaa laajassa kyselytutkimuksessa osittaisen vanhuuseläkkeen ottaneiden kokemuksia.
Långsiktiga kalkyler: Utsikterna för finansieringen av arbetspensionerna bättre än tidigare – aktieavkastningens betydelse ökar15.6.2026 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Finansieringen av arbetspensionerna ser starkare ut efter pensionsreformen. Samtidigt ökar osäkerheten kring arbetspensionsavgiftens framtida nivå, uppskattar Pensionsskyddscentralen (PSC) i sin nya långsiktiga kalkyl.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme