Työkompensaatiokyselyn tulokset julki - opiskelijat polvillaan työmarkkinoiden edessä

Vuosi 2016 oli opiskelijoiden talouden kannalta haastava vuosi, sillä opintotukea leikattiin jälleen sekä tukikuukausia vähennettiin. Samanaikaisesti trendi palkattoman asiantuntijatyön hyödyntämiseen on yleistynyt työmarkkinoilla. Opiskelijoilla oli Työkompensaatiokyselyyn paljon sanottavaa ja pelkästään vastaajamäärä osoitti aiheen arkuuden, sillä kyselyyn vastasi lyhyessä ajassa yli 700 suomalaista korkeakouluopiskelijaa. Lähes 400 kyselyyn vastanneista halusi vapaaehtoisesti kommentoida ja kertoa mielipiteensä palkattomasta asiantuntijatyöstä.

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry:n puheenjohtaja (2017) Riina Lumme kertoi, ettei ollut yllättynyt kyselyn tuloksista. Hän korosti yritysten vastuuta palkattoman työn käytössä ja sitä, ettei yritysten tulisi käyttää palkatonta työvoimaa esimerkiksi tasoittamaan kysyntäpiikkejä.

- SYL:n virallinen kanta on, että akateemisesta työstä pitää maksaa rahallinen korvaus, teroittaa Lumme.

- Koska yritykset eivät muuta politiikkaansa ilman kannustimia, ja nämä kannustimet pitää tulla valtiolta, niin palkattoman työn harjoittamiseen tulee puuttua lainsäädännössä, Lumme sanoo.

Myös esimerkiksi kaikille Suomen yliopistoille työpaikkoja välittävä Aarresaari on kieltäytynyt julkaisemasta palkattomien töiden työpaikkailmoituksia.

Raha koetaan työn arvostuksen symbolina

Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan (AYY) hallituksessa yrityssuhdevastaavana (2016) toiminut Ilkka Särkiö on sitä mieltä, että ehdoton palkattoman harjoittelun kieltäminen on haasteellista.  

- Ehdottoman kiellon edessä voisi olla hankalaa järjestää ammatillisesti mielenkiintoisia projekteja ja yrityksille tehtäviä käytännönläheisiä koulutöitä. Tärkeämpää olisi mielestäni valistaa opiskelijoita ja nuoria työelämän pelisäännöistä sekä kehottaa vaatimaan palkkaa työstä, josta sitä selkeästi ansaitsee, Särkiö lausuu.

- Yllätyin siitä, että palkka, jolla vastaajat olivat valmiita tekemään asiantuntijatyötä oli kuitenkin suhteellisen matala (yleisin vastaus 10-12€/tunnissa). Toivon etujärjestöjen ja Academic Workin kaltaisten toimijoiden voivan osaltaan vaikuttaa työmarkkinoihin, Särkiö summaa.

Moni kyselyyn kommenttinsa jättäneistä toi esiin rahan työn arvostuksen symbolina yritykseltä. Vastanneista opiskelijoista 28 % ei suostuisi palkattomaan asiantuntijatyöhön millään verukkeella. Loput vastanneista voisi tehdä palkatonta asiantuntijatyötä, mutta tarkoin ehdoin. 46 % opiskelijoista suostuisi työskentelemään palkatta, jos saisivat tästä työkokemusta, jota ei muualta pystyisi saamaan. 43 % työskentelisi palkatta, mikäli saisi vastineeksi siitä opintopisteitä tutkintoonsa. 29 % vastanneista olisi valmis työskentelemään palkatta pelkästään yrityksen kiinnostavuuden takia. Myöskään palkallisen työn puuttuminen ei näytä olevan syy palkattoman työn hyväksymiseen, sillä vain 26 % vastanneista työskentelisi palkatta, jollei löytäisi palkallista työtä.

Academic Workin rekrytointijohtaja Laura Korpilaurin mukaan Academic Work haluaa olla asiassa korkeakoulutettujen nuorten ammattilaisten asialla.

- Olemme nuorten ammattilaisten rekrytointikumppani, ja haluamme edistää heidän oikeuksiaan uransa alussa. Asiantuntijatyön hyväksikäyttäminen ei saisi olla hiljaisesti hyväksytty käytäntö, kuten se nyt on. Asiantuntijatyöstä on kyse silloin, kun työ vaatii itsenäistä työskentelyä ja sellaisten tehtävien suorittamista, josta maksetaan työntekijöille palkkaa. Tehdystä työstä pitää maksaa kohtuullinen korvaus, myös opiskelijalle, sanoo Korpilauri.

Palkattomaan harjoitteluun suostutaan enintään kolmeksi kuukaudeksi

Kyselyyn vastanneet opiskelijat olivat hyvin tarkkoja siitä, että palkattoman harjoittelun on oltava kestollisesti erittäin rajallinen, enimmillään 1-3 kuukautta. 92 % ei työskentelisi palkatta yli neljää kuukautta, ja yli puoli vuotta työskentelisi vain 1,4 % vastanneista. Lyhyttä palkatonta työjaksoa perustellaan kommenteissa sillä, että heti kun työntekijä alkaa tuottaa yrityksille hyötyä, tulee hänelle maksaa rahallista palkkaa.

Kyselyn kommenteissa nousi useaan otteeseen esille se, että palkattomat työt ovat yhteiskunnallisen ongelman seuraus. Eräs kyselyyn vastanneista kuvaili asiaa näin:

“Palkaton työ on lievitys oireisiin, mutta ei lääke sairauteen. Suomen oikea ongelma on joustamattomat työmarkkinat. Todellisuudessa nämä eivät ratkaise mitään, vaan ainoa lääke, joka parantaa sairauden, on työmarkkinoiden joustojen lisääminen.”

Toivomme tämän kyselyn merkittävien tulosten pohjalta laajaa keskustelua opiskelijoiden asemasta joustamattomilla työmarkkinoilla.

Kyselyn taustatekijöitä:

- Kyselyyn vastasi 709 vastaajaa, joista kaikki olivat yliopisto tai ammattikorkeakouluopiskelijoita

- Opiskelijat olivat enimmäkseen kaupallisten 41 %, teknisten 17 % ja luonnontieteiden opiskelijoita 6 %

- Eniten opiskelijoita vastasi Aalto-yliopistosta, Helsingin Yliopistosta ja Haaga-Heliasta

- Tiedonkeruu suoritettiin sähköisellä kyselylomakkeella marraskuussa 2016 yhteistyössä Aalto-yliopiston maisteriopiskelijoiden kanssa