Työkyvyttömyyden aikana osittainen työssäolo on usein tavoiteltavampi vaihtoehto kuin täysi poissaolo
Työterveyslaitoksen mediatiedote 7.6.2023
Osatyökyvyttömyysetuuksien käytön yleisyys ja hyödyt eroavat työntekijäryhmittäin. Esimerkiksi osasairauspäivärahan käyttö oli yleisempää yksityisellä sektorilla ja osatyökyvyttömyyseläkkeen käyttö yleisempää julkisella sektorilla.
– Tulokset korostavat sitä, että nämä kaksi osatyökyvyttömyysetuutta ovat luonteeltaan erilaisia, toteaa johtava tutkija Taina Leinonen Työterveyslaitoksesta.
– Osasairauspäivärahaa voidaan käyttää työkyvyttömyyden alkuvaiheessa väliaikaisena järjestelynä osa-aikaiseen työhön siirryttäessä, kun taas osatyökyvyttömyyseläke myönnetään pidempiaikaisemmaksi ratkaisuksi työkyvyttömyyden myöhäisemmässä vaiheessa, jatkaa Leinonen.
Työntekijäryhmien välillä oli muitakin eroja. Osatyökyvyttömyysetuuksien käyttö oli erityisen yleistä ylemmillä toimihenkilöillä. Poikkeuksena oli osasairauspäivärahan käyttö tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi, mikä on yleistynyt erityisesti alempien toimihenkilöiden ja työntekijäasemassa olevien keskuudessa.
Sen sijaan vähemmän selviä olivat työn fyysisen raskauden ja työn hallinnan yhteys osatyökyvyttömyysetuuksien käyttöön.
Osatyökyvyttömyysetuuksien käyttö pidentää työuria
Tulokset osoittivat, että osatyökyvyttömyysetuuksien käyttö voi tuoda työuraan jopa useita vuosia lisää.
Osasairauspäivärahan käytön hyöty oli suurempi yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Tulos ei johtunut siitä, että osasairauspäivärahaa käyttävillä olisi pidemmät työurat yksityisellä sektorilla, vaan siitä, että julkisella sektorilla työurat olivat verrattain pitkiä myös täyttä sairauspäivärahaa käyttävillä.
– Osa-aikainen työhön paluu edistää työelämään kiinnittymistä. Voi olla, että hyöty on suurempi yksityisellä sektorilla, jossa työsuhteet ovat tyypillisesti epävakaampia ja työttömyyden riski suurempi, toteaa Leinonen.
Yleisesti osasairauspäivärahan työuraa pidentävä vaikutus perustui myös siihen, että se lisäsi myöhempää osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä, jonka aikana henkilö tyypillisesti osallistuu osittain työelämään. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen jälkeen työurat olivat pidempiä julkisella kuin yksityisellä sektorilla.
Osittaisen työpanoksen hyödyntäminen on tärkeää
Osatyökykyisten työhön osallistumisen edistäminen on tärkeää niin työllisyysasteen parantamisen kuin yksilöiden hyvinvoinnin kannalta.
– Osatyökyvyttömyysetuuksien käyttöä tulisi edelleen pyrkiä lisäämään niiden myönteisten vaikutusten vuoksi, pohtii Leinonen.
Työikäisten yleiset terveysongelmat, kuten tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä mielenterveyden häiriöt, harvoin johtavat siihen, ettei henkilö kykenisi tekemään minkäänlaista työtä edes osittaisella tai kevennetyllä panoksella.
– Osa-aikaisten ratkaisujen hyödyntäminen työkyvyttömyyden yhteydessä pitäisi olla aina tavoiteltavampi vaihtoehto kuin täysi poissaolo, toteaa Leinonen.
Tutkimushanke: Osatyökyvyttömyys ja työurien pituus
- Hankkeessa käytettiin laajaa Suomen työikäistä väestöä edustavaa yksilötason rekisteriaineistoa.
- Aineisto sisältää Kelan, Eläketurvakeskuksen ja Tilastokeskuksen rekistereistä yhdistettyjä tietoja sosiodemografisista ja työhön liittyvistä tekijöistä sekä työllisyys- ja sosiaaliturvaetuusjaksoista.
- Työn kuormitustekijöiden arvioimiseksi käytimme kyselytutkimuksen avulla aikaisemmin kehitettyjä työaltistematriiseja.
- Tarkasteluja tehtiin vuosien 2005 ja 2018 välillä.
- Analyyseissä käytettiin monipuolisesti erilaisia pitkittäis- ja paneeliaineiston analyysiin soveltuvia tilastollisia menetelmiä.
- Tutkimusta rahoittivat Työsuojelurahasto ja Keva.
Tutustu
- Hankkeen loppuraportti: Leinonen T, Hartikainen E, Salonen L, Solovieva S, Viikari-Juntura E. Osatyökyvyttömyys ja työurien pituus yksityisellä ja julkisella sektorilla. Helsinki: Työterveyslaitos, 2023 (pdf).
- Hankesivulle on koottu myös aiemmat julkaisut: Osatyökyvyttömyys ja työurien pituus | Työterveyslaitos (ttl.fi)
Lisätiedot
- Taina Leinonen, johtava tutkija, Työterveyslaitos, puh. 0304742030, taina.leinonen[at]ttl.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Työterveyslaitoksen tutkimuskatsaus: toukokuu 20257.5.2025 09:00:00 EEST | Uutinen
Tässä tutkimuskatsauksessa on esitelty tiiviisti kuusi tuoreinta tutkimusta Työterveyslaitoksen tutkijoilta. Niissä on tarkasteltu esimerkiksi työmatkaliikuntaa, museotyön riskejä ja sitä, miten tukea työttömien työnhakijoiden työllistymistä. Tutkimuskatsauksen avulla pääset nopeasti ajan tasalle tuoreista tutkimusjulkaisuista.
Tiedotepohja_ruotsi7.5.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Tähän tulee tiivistelmä ydinsisällöistä.
Pelastusalan työhyvinvointi on kehittynyt myönteisesti, mutta harva uskoo jatkavansa eläkeikään7.5.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Pelastustoimen työhyvinvoinnin tuore tilannekuva kertoo, että työhyvinvointi on kehittynyt yleisesti myönteiseen suuntaan. Eri ammattien välillä on kuitenkin suuria eroja. Alan yhteisiksi kehittämiskohteiksi nousevat esihenkilöiden jaksaminen, epäasiallisen kohtelun ehkäisy sekä luottamuksen ja vuorovaikutuksen vahvistaminen. Alan veto- ja pitovoiman varmistamiseksi työhyvinvoinnin kehittäminen kaipaa valtakunnallisella tasolla yhteisiä linjauksia.
Tiedotepohja in English7.5.2025 06:00:00 EEST | Press release
Tähän tiivistelmä ydinasioista.
MEDIAKUTSU 20.5.2025 KLO 14.30: Suomi tarvitsee työpaikkoja parantamaan turvallisuutta ja resilienssiä6.5.2025 10:15:00 EEST | Kutsu
Kokonaisturvallisuuden, resilienssin ja varautumisen tarve kasvaa. Tervetuloa kuulemaan Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden näkemyksiä siitä, miten työpaikat voivat ottaa nykyistä enemmän vastuuta turvallisuudesta ja parantaa samalla yhteiskunnallista varautumista. Median edustajat voivat osallistua infoon etäyhteyksin ja paikan päällä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme