Työterveyslaitos

Työkyvyttömyyden aikana osittainen työssäolo on usein tavoiteltavampi vaihtoehto kuin täysi poissaolo

Jaa
Osatyökyvyttömyysetuuksien käyttö lisäsi työvuosia, mutta hyöty vaihteli työntekijäryhmittäin. Osasairauspäivärahan ja osatyökyvyttömyyseläkkeen käytössä oli eroja muun muassa yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Työterveyslaitoksen tutkimushanke kokosi yhteen uutta tietoa osatyökyvyttömyysetuuksien käytöstä ja työuravaikutuksista.

Työterveyslaitoksen mediatiedote 7.6.2023

Osatyökyvyttömyysetuuksien käytön yleisyys ja hyödyt eroavat työntekijäryhmittäin. Esimerkiksi osasairauspäivärahan käyttö oli yleisempää yksityisellä sektorilla ja osatyökyvyttömyyseläkkeen käyttö yleisempää julkisella sektorilla.

– Tulokset korostavat sitä, että nämä kaksi osatyökyvyttömyysetuutta ovat luonteeltaan erilaisia, toteaa johtava tutkija Taina Leinonen Työterveyslaitoksesta.

– Osasairauspäivärahaa voidaan käyttää työkyvyttömyyden alkuvaiheessa väliaikaisena järjestelynä osa-aikaiseen työhön siirryttäessä, kun taas osatyökyvyttömyyseläke myönnetään pidempiaikaisemmaksi ratkaisuksi työkyvyttömyyden myöhäisemmässä vaiheessa, jatkaa Leinonen.

Työntekijäryhmien välillä oli muitakin eroja. Osatyökyvyttömyysetuuksien käyttö oli erityisen yleistä ylemmillä toimihenkilöillä. Poikkeuksena oli osasairauspäivärahan käyttö tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi, mikä on yleistynyt erityisesti alempien toimihenkilöiden ja työntekijäasemassa olevien keskuudessa.

Sen sijaan vähemmän selviä olivat työn fyysisen raskauden ja työn hallinnan yhteys osatyökyvyttömyysetuuksien käyttöön.

Osatyökyvyttömyysetuuksien käyttö pidentää työuria

Tulokset osoittivat, että osatyökyvyttömyysetuuksien käyttö voi tuoda työuraan jopa useita vuosia lisää.

Osasairauspäivärahan käytön hyöty oli suurempi yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Tulos ei johtunut siitä, että osasairauspäivärahaa käyttävillä olisi pidemmät työurat yksityisellä sektorilla, vaan siitä, että julkisella sektorilla työurat olivat verrattain pitkiä myös täyttä sairauspäivärahaa käyttävillä.

– Osa-aikainen työhön paluu edistää työelämään kiinnittymistä. Voi olla, että hyöty on suurempi yksityisellä sektorilla, jossa työsuhteet ovat tyypillisesti epävakaampia ja työttömyyden riski suurempi, toteaa Leinonen.

Yleisesti osasairauspäivärahan työuraa pidentävä vaikutus perustui myös siihen, että se lisäsi myöhempää osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä, jonka aikana henkilö tyypillisesti osallistuu osittain työelämään. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen jälkeen työurat olivat pidempiä julkisella kuin yksityisellä sektorilla.

Osittaisen työpanoksen hyödyntäminen on tärkeää

Osatyökykyisten työhön osallistumisen edistäminen on tärkeää niin työllisyysasteen parantamisen kuin yksilöiden hyvinvoinnin kannalta.

– Osatyökyvyttömyysetuuksien käyttöä tulisi edelleen pyrkiä lisäämään niiden myönteisten vaikutusten vuoksi, pohtii Leinonen.

Työikäisten yleiset terveysongelmat, kuten tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä mielenterveyden häiriöt, harvoin johtavat siihen, ettei henkilö kykenisi tekemään minkäänlaista työtä edes osittaisella tai kevennetyllä panoksella.

– Osa-aikaisten ratkaisujen hyödyntäminen työkyvyttömyyden yhteydessä pitäisi olla aina tavoiteltavampi vaihtoehto kuin täysi poissaolo, toteaa Leinonen.

Tutkimushanke: Osatyökyvyttömyys ja työurien pituus

  • Hankkeessa käytettiin laajaa Suomen työikäistä väestöä edustavaa yksilötason rekisteriaineistoa.
  • Aineisto sisältää Kelan, Eläketurvakeskuksen ja Tilastokeskuksen rekistereistä yhdistettyjä tietoja sosiodemografisista ja työhön liittyvistä tekijöistä sekä työllisyys- ja sosiaaliturvaetuusjaksoista.
  • Työn kuormitustekijöiden arvioimiseksi käytimme kyselytutkimuksen avulla aikaisemmin kehitettyjä työaltistematriiseja.
  • Tarkasteluja tehtiin vuosien 2005 ja 2018 välillä.
  • Analyyseissä käytettiin monipuolisesti erilaisia pitkittäis- ja paneeliaineiston analyysiin soveltuvia tilastollisia menetelmiä.
  • Tutkimusta rahoittivat Työsuojelurahasto ja Keva.

Tutustu

Lisätiedot

  • Taina Leinonen, johtava tutkija, Työterveyslaitos, puh. 0304742030, taina.leinonen[at]ttl.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet

Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Työterveyslaitos
Työterveyslaitos
Topeliuksenkatu 41 b
00250 Helsinki

+35830 474 1https://www.ttl.fi/

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.

Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.

Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.

Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)

Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos

Var fjärde anställd tror att klimatförändringarna kommer att ge fler arbetstillfällen24.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote

Majoriteten av löntagarna tror inte att klimatförändringarna kommer att ha en dramatisk inverkan på arbetsmarknaden. Mycket få tror att klimatförändringen kan leda till att de förlorar sina egna jobb. Löntagarna önskar att deras arbetsplatser ska vara aktiva i fråga om ekologiskt hållbara val. Det förekom avsevärda skillnader mellan olika branscher i fråga om klimatåtgärder.

Ny metod för att stödja sysselsättningsförmågan när anställningsförhållandet upphör17.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote

Arbetshälsoinstitutet har publicerat anvisningar och blanketter med vilka arbetsgivaren och företagshälsovården kan hitta de arbetstagare som behöver konkret stöd för att sysselsättas på nytt. För närvarande omfattar inte omställningsskyddet alla arbetstagare som kunde dra nytta av företagshälsovårdens stödåtgärder före anställningsförhållandets upphörande.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye