Työllisyyden kuntakokeiluista ei ollut merkittäviä vaikutuksia työllisyyteen

Työvoimapalveluiden vaikuttavuudesta on niukasti tutkimusnäyttöä

Valtio pyrkii yhteistyössä kuntien kanssa edistämään työllisyyspalveluilla työmarkkinoiden toimivuutta sekä työvoiman tarjontaa talouden kasvun, korkean työllisyyden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan osoitetaan suoraan arviolta 200–300 miljoonaa euroa määrärahoja vuodessa. Erilaisten työvoimapalveluiden vaikuttavuudesta ja kustannustehokkuudesta on niukasti empiiristä tutkimusnäyttöä Suomesta. Talousteoreettisen ja olemassa olevan empiirisen tutkimuksen valossa ei ole selvää, kuinka keskitetysti erilaiset työvoimapalveluihin liittyvät instituutiot tulisi järjestää.

Työttömien ja aktivoitujen yhteenlaskettu osuus ei vähentynyt kokeilujen aikana

Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tarkastellaan kahta erilaista työllisyyden kuntakokeilua, jotka toteutettiin Suomessa vuosien 2012–2015 ja 2017–2018 välisenä aikana. Tutkituissa kuntakokeiluissa kokeilualueet saivat hoitaakseen eri määrän henkilöasiakkaan palveluohjaus-, neuvonta- ja palvelutehtäviä, jotka olivat aikaisemmin olleet selkeästi TE-toimistojen vastuulla. Ensimmäisessä kokeilussa kunnat järjestivät palveluita TE-toimistojen rinnalla ja jälkimmäisessä kokeilussa järjestämisvastuuta siirrettiin laajemmin TE-toimistoilta kunnille. Ensimmäisessä kokeiluissa oli 61 ja toisessa 23 kuntaa, jotka työ- ja elinkeinoministeriö valitsi kokeiluun hakeneista kunnista. 

Tulosten perusteella ensimmäisellä kokeilulla ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta työttömyyteen tai aktivointiasteeseen. Toinen kokeilu nosti aktivointiastetta huomattavasti laskien työttömyysastetta lyhyellä aikavälillä. Työttömien ja aktivoitujen yhteenlaskettu osuus ei kuitenkaan vähentynyt kokeilujen aikana.

”Havaitsemme kokeiden ajan muutoksia työttömyyden ja aktivointiasteiden tasoissa. Molemmat kokeilut tuntuivat siis siirtäneen työttömiä aktiivitoimien piiriin, mistä he kokeilun loputtua palasivat työttömyyteen” tutkijat tiivistävät tutkimuksen johtopäätökset.

Menetelmistä ja aineistoista

Tutkimuksessa kuntakokeiluihin liittyvää tutkimustietoa täydennettiin avoimia kuntatason tietolähteitä käyttäen niin, että laskelmat ovat tarvittaessa toistettavissa. Tätä tarkoitusta varten tutkimusryhmä tarjoaa viitteet avoimesti saatavilla olevaan aineistoon ja R-ohjelmiston tilastokoodin. Tutkimuksessa ensin käsittelykunnille etsittiin samankaltaistamalla verrokit ja sen jälkeen kokeilun vaikutuksia tutkittiin erot eroissa -menetelmällä. Kokeilun vaikutukset laskettiin työttömyyteen (tavallinen työttömyys, laajennettu työttömyys, pitkäaikaistyöttömyys, nuorisotyöttömyys, sairaiden työttömyys) sekä aktivointiasteeseen. Vaikutukset lasketaan kuuden kuukauden jaksoille, joissa yksi havainto vastaa kuuden kuukauden keskiarvoa. Laskennalliset vaikutukset kuvaavat työllisyyskokeilujen keskimääräisiä kuntatason vaikutuksia erottelematta mahdollisesti erilaisia palveluita eri kokeilujen ajalta. 

Tutkimuksen aineisto on kokonaisuudessaan saatavilla Tilastokeskuksen avoimesta StatFin-tietokannasta. 

Tutkimusryhmä:

Nieminen, Jeremias, VTM, tohtorikoulutettava, Turun yliopisto, jeremias.nieminen@utu.fi

Kanninen, Ohto, PhD, Economics, tutkimuskoordinaattori, Palkansaajien tutkimuslaitos, ohto.kanninen@labour.fi

Hannu Karhunen, erikoistutkija, Palkansaajien tutkimuslaitos, hannu.karhunen@labour.fi