Työllisyyden kuntakokeiluista ei ollut merkittäviä vaikutuksia työllisyyteen
PT:n tutkijoista koostuva tutkijaryhmä julkaisi tänään Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä tutkimusartikkelin vuosina 2012–2015 ja 2017–2018 toteutettujen työllisyyden kuntakokeilujen vaikutuksista. Tulosten perusteella ensimmäisellä kokeilulla ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta työttömyyteen tai aktivointiasteeseen. Toinen kokeilu nosti aktivointiastetta huomattavasti laskien työttömyysastetta lyhyellä aikavälillä. Työttömien ja aktivoitujen yhteenlaskettu osuus ei kuitenkaan vähentynyt kokeilujen aikana.

Työvoimapalveluiden vaikuttavuudesta on niukasti tutkimusnäyttöä
Valtio pyrkii yhteistyössä kuntien kanssa edistämään työllisyyspalveluilla työmarkkinoiden toimivuutta sekä työvoiman tarjontaa talouden kasvun, korkean työllisyyden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan osoitetaan suoraan arviolta 200–300 miljoonaa euroa määrärahoja vuodessa. Erilaisten työvoimapalveluiden vaikuttavuudesta ja kustannustehokkuudesta on niukasti empiiristä tutkimusnäyttöä Suomesta. Talousteoreettisen ja olemassa olevan empiirisen tutkimuksen valossa ei ole selvää, kuinka keskitetysti erilaiset työvoimapalveluihin liittyvät instituutiot tulisi järjestää.
Työttömien ja aktivoitujen yhteenlaskettu osuus ei vähentynyt kokeilujen aikana
Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tarkastellaan kahta erilaista työllisyyden kuntakokeilua, jotka toteutettiin Suomessa vuosien 2012–2015 ja 2017–2018 välisenä aikana. Tutkituissa kuntakokeiluissa kokeilualueet saivat hoitaakseen eri määrän henkilöasiakkaan palveluohjaus-, neuvonta- ja palvelutehtäviä, jotka olivat aikaisemmin olleet selkeästi TE-toimistojen vastuulla. Ensimmäisessä kokeilussa kunnat järjestivät palveluita TE-toimistojen rinnalla ja jälkimmäisessä kokeilussa järjestämisvastuuta siirrettiin laajemmin TE-toimistoilta kunnille. Ensimmäisessä kokeiluissa oli 61 ja toisessa 23 kuntaa, jotka työ- ja elinkeinoministeriö valitsi kokeiluun hakeneista kunnista.
Tulosten perusteella ensimmäisellä kokeilulla ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta työttömyyteen tai aktivointiasteeseen. Toinen kokeilu nosti aktivointiastetta huomattavasti laskien työttömyysastetta lyhyellä aikavälillä. Työttömien ja aktivoitujen yhteenlaskettu osuus ei kuitenkaan vähentynyt kokeilujen aikana.
”Havaitsemme kokeiden ajan muutoksia työttömyyden ja aktivointiasteiden tasoissa. Molemmat kokeilut tuntuivat siis siirtäneen työttömiä aktiivitoimien piiriin, mistä he kokeilun loputtua palasivat työttömyyteen” tutkijat tiivistävät tutkimuksen johtopäätökset.
Menetelmistä ja aineistoista
Tutkimuksessa kuntakokeiluihin liittyvää tutkimustietoa täydennettiin avoimia kuntatason tietolähteitä käyttäen niin, että laskelmat ovat tarvittaessa toistettavissa. Tätä tarkoitusta varten tutkimusryhmä tarjoaa viitteet avoimesti saatavilla olevaan aineistoon ja R-ohjelmiston tilastokoodin. Tutkimuksessa ensin käsittelykunnille etsittiin samankaltaistamalla verrokit ja sen jälkeen kokeilun vaikutuksia tutkittiin erot eroissa -menetelmällä. Kokeilun vaikutukset laskettiin työttömyyteen (tavallinen työttömyys, laajennettu työttömyys, pitkäaikaistyöttömyys, nuorisotyöttömyys, sairaiden työttömyys) sekä aktivointiasteeseen. Vaikutukset lasketaan kuuden kuukauden jaksoille, joissa yksi havainto vastaa kuuden kuukauden keskiarvoa. Laskennalliset vaikutukset kuvaavat työllisyyskokeilujen keskimääräisiä kuntatason vaikutuksia erottelematta mahdollisesti erilaisia palveluita eri kokeilujen ajalta.
Tutkimuksen aineisto on kokonaisuudessaan saatavilla Tilastokeskuksen avoimesta StatFin-tietokannasta.
Tutkimusryhmä:
Nieminen, Jeremias, VTM, tohtorikoulutettava, Turun yliopisto, jeremias.nieminen@utu.fi
Kanninen, Ohto, PhD, Economics, tutkimuskoordinaattori, Palkansaajien tutkimuslaitos, ohto.kanninen@labour.fi
Hannu Karhunen, erikoistutkija, Palkansaajien tutkimuslaitos, hannu.karhunen@labour.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hannu Karhunenerikoistutkija
Puh:040 940 2779hannu.karhunen@labour.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Palkansaajien tutkimuslaitos eli PT on itsenäinen taloudellinen tutkimuslaitos, jossa tehdään riippumatonta ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävää soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta. Tutkimuksen painopistealueet ovat työn taloustiede mukaan lukien koulutuksen tutkimus, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Palkansaajien tutkimuslaitos
Tutkimuslaitosten yhteisponnistus tuo taloustieteellisen tutkimuksen lähelle nuoria22.1.2021 08:00:00 EET | Tiedote
Suomalaiset taloudelliset tutkimuslaitokset järjestävät vuonna 2021 yhteistyönä hankkeen, jossa edistetään soveltavan taloustieteellisen tutkimuksen tunnettuutta Suomessa ja houkutellaan nuoria taloustieteen pariin. Taloustieteen taju -hankkeessa käsitellään erityisesti nuoria kiinnostavia taloustieteen aiheita sekä alan tutkimusta. Tutkimuslaitosten organisoima hanke on osa Suomen Akatemian Tutkitun tiedon teemavuotta 2021.
KUTSU MEDIALLE (25.1.): Kotitalousvähennyksen vaikutukset -tutkimusraportin julkaisutilaisuus20.1.2021 08:38:16 EET | Kutsu
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) tutkijoista koostuva ryhmä selvitti kotitalousvähennyksen vaikutuksia palveluiden kysyntään, työllisyyteen ja harmaaseen talouteen. Julkaistava raportti on ensimmäisiä tutkimuksia kotitalousvähennyksen työllisyysvaikutuksista. Julkaisutilaisuudessa 25.1. tutkijat esittelevät raportin pääkohdat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme