Työllisyyden kuntakokeiluista ei ollut merkittäviä vaikutuksia työllisyyteen
Työvoimapalveluiden vaikuttavuudesta on niukasti tutkimusnäyttöä
Valtio pyrkii yhteistyössä kuntien kanssa edistämään työllisyyspalveluilla työmarkkinoiden toimivuutta sekä työvoiman tarjontaa talouden kasvun, korkean työllisyyden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan osoitetaan suoraan arviolta 200–300 miljoonaa euroa määrärahoja vuodessa. Erilaisten työvoimapalveluiden vaikuttavuudesta ja kustannustehokkuudesta on niukasti empiiristä tutkimusnäyttöä Suomesta. Talousteoreettisen ja olemassa olevan empiirisen tutkimuksen valossa ei ole selvää, kuinka keskitetysti erilaiset työvoimapalveluihin liittyvät instituutiot tulisi järjestää.
Työttömien ja aktivoitujen yhteenlaskettu osuus ei vähentynyt kokeilujen aikana
Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tarkastellaan kahta erilaista työllisyyden kuntakokeilua, jotka toteutettiin Suomessa vuosien 2012–2015 ja 2017–2018 välisenä aikana. Tutkituissa kuntakokeiluissa kokeilualueet saivat hoitaakseen eri määrän henkilöasiakkaan palveluohjaus-, neuvonta- ja palvelutehtäviä, jotka olivat aikaisemmin olleet selkeästi TE-toimistojen vastuulla. Ensimmäisessä kokeilussa kunnat järjestivät palveluita TE-toimistojen rinnalla ja jälkimmäisessä kokeilussa järjestämisvastuuta siirrettiin laajemmin TE-toimistoilta kunnille. Ensimmäisessä kokeiluissa oli 61 ja toisessa 23 kuntaa, jotka työ- ja elinkeinoministeriö valitsi kokeiluun hakeneista kunnista.
Tulosten perusteella ensimmäisellä kokeilulla ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta työttömyyteen tai aktivointiasteeseen. Toinen kokeilu nosti aktivointiastetta huomattavasti laskien työttömyysastetta lyhyellä aikavälillä. Työttömien ja aktivoitujen yhteenlaskettu osuus ei kuitenkaan vähentynyt kokeilujen aikana.
”Havaitsemme kokeiden ajan muutoksia työttömyyden ja aktivointiasteiden tasoissa. Molemmat kokeilut tuntuivat siis siirtäneen työttömiä aktiivitoimien piiriin, mistä he kokeilun loputtua palasivat työttömyyteen” tutkijat tiivistävät tutkimuksen johtopäätökset.
Menetelmistä ja aineistoista
Tutkimuksessa kuntakokeiluihin liittyvää tutkimustietoa täydennettiin avoimia kuntatason tietolähteitä käyttäen niin, että laskelmat ovat tarvittaessa toistettavissa. Tätä tarkoitusta varten tutkimusryhmä tarjoaa viitteet avoimesti saatavilla olevaan aineistoon ja R-ohjelmiston tilastokoodin. Tutkimuksessa ensin käsittelykunnille etsittiin samankaltaistamalla verrokit ja sen jälkeen kokeilun vaikutuksia tutkittiin erot eroissa -menetelmällä. Kokeilun vaikutukset laskettiin työttömyyteen (tavallinen työttömyys, laajennettu työttömyys, pitkäaikaistyöttömyys, nuorisotyöttömyys, sairaiden työttömyys) sekä aktivointiasteeseen. Vaikutukset lasketaan kuuden kuukauden jaksoille, joissa yksi havainto vastaa kuuden kuukauden keskiarvoa. Laskennalliset vaikutukset kuvaavat työllisyyskokeilujen keskimääräisiä kuntatason vaikutuksia erottelematta mahdollisesti erilaisia palveluita eri kokeilujen ajalta.
Tutkimuksen aineisto on kokonaisuudessaan saatavilla Tilastokeskuksen avoimesta StatFin-tietokannasta.
Tutkimusryhmä:
Nieminen, Jeremias, VTM, tohtorikoulutettava, Turun yliopisto, jeremias.nieminen@utu.fi
Kanninen, Ohto, PhD, Economics, tutkimuskoordinaattori, Palkansaajien tutkimuslaitos, ohto.kanninen@labour.fi
Hannu Karhunen, erikoistutkija, Palkansaajien tutkimuslaitos, hannu.karhunen@labour.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hannu Karhunenerikoistutkija
Puh:040 940 2779hannu.karhunen@labour.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Palkansaajien tutkimuslaitos eli PT on itsenäinen taloudellinen tutkimuslaitos, jossa tehdään riippumatonta ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävää soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta. Tutkimuksen painopistealueet ovat työn taloustiede mukaan lukien koulutuksen tutkimus, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Labore aloittaa muutosneuvottelut20.9.2024 16:45:15 EEST | Tiedote
Työn ja talouden tutkimus LABORE, entinen Palkansaajien tutkimuslaitos, aloittaa koko henkilökuntaa koskevat muutosneuvottelut. Laboren hallitus päätti asiasta perjantaina.
Talousennuste vuosille 2024–2026: Kasvu viivästyy, muttei peruunnu19.9.2024 00:01:00 EEST | Tiedote
Tutkimuslaitos Laboren syksyn 2024 suhdanne-ennusteen mukaan Suomen talous supistuu 0,2 prosenttia vuonna 2024. Talouden matalasuhdanne jää ensi vuonna taakse, ja BKT-kasvu on 1,7 ja 1,8 prosenttia vuosina 2025–2026. Kasvua vauhdittavat hidastunut inflaatio ja korkojen lasku, jotka tukevat yksityistä kulutusta ja vientiä. Epävarmuutta suhdannekäänteeseen luo kansainvälinen talous ja etenkin tärkeän vientimarkkinan, Saksan, talouskehitys.
KUTSU | Tuottavuuslautakunnan raportin julkistus 24.9.12.9.2024 10:05:05 EEST | Kutsu
Tuottavuuslautakunnan kuudes raportti pohtii Suomen tuottavuuskasvun tekijöitä sekä vihreän siirtymän ja globaalitalouden haasteiden tuottavuusvaikutuksia.
Ekonomistit bisneksen huipulla6.9.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Taloustieteilijä Miikka Rokkanen on tällä hetkellä varmasti vaikutusvaltaisin suomalainen globaalissa e-bisneksessä. Mitä hänen työnsä Amazonilla sisältää ja mitä hänen akateeminen uransa MIT:ssä kertoo kyseisen korkeakoulun erikoislaatuisuudesta? Lisäksi käsittelyssä huippututkimus, jolla on ikävä aihe eli lähisuhdeväkivallan vaikutus naisten tuloihin.
Portugalin verouudistus houkutteli maahan kolminkertaisen määrän varakkaita eläkeläisiä3.9.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus tarkastelee verotuksen vaikutusta eläkeläisten muuttopäätöksiin. Tulosten mukaan eläkeläisten muuttoliike reagoi voimakkaasti verotukseen: EU-tasolla eläkeläisten määrä Portugalissa kolminkertaistui maan verouudistuksen myötä. Erityisesti hyvätuloiset ja korkeasti koulutetut eläkeläiset reagoivat herkästi veromuutoksiin. Verovapauden poistamisen jälkeen muuttovirrat Suomesta Portugaliin tyrehtyivät, mutta eläkeläisten määrä on säilynyt korkeampana kuin ennen reformia – väliaikaisella verouudistuksella on siis ollut pysyviä vaikutuksia. Tutkimus on julkaistu arvostetun The National Bureau of Economic Research (NBER) -tutkimusorganisaation työpaperina.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme