Työllisyyden kuntakokeiluista ei ollut merkittäviä vaikutuksia työllisyyteen
19.2.2021 08:13:21 EET | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tutkimus
Työvoimapalveluiden vaikuttavuudesta on niukasti tutkimusnäyttöä
Valtio pyrkii yhteistyössä kuntien kanssa edistämään työllisyyspalveluilla työmarkkinoiden toimivuutta sekä työvoiman tarjontaa talouden kasvun, korkean työllisyyden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan osoitetaan suoraan arviolta 200–300 miljoonaa euroa määrärahoja vuodessa. Erilaisten työvoimapalveluiden vaikuttavuudesta ja kustannustehokkuudesta on niukasti empiiristä tutkimusnäyttöä Suomesta. Talousteoreettisen ja olemassa olevan empiirisen tutkimuksen valossa ei ole selvää, kuinka keskitetysti erilaiset työvoimapalveluihin liittyvät instituutiot tulisi järjestää.
Työttömien ja aktivoitujen yhteenlaskettu osuus ei vähentynyt kokeilujen aikana
Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tarkastellaan kahta erilaista työllisyyden kuntakokeilua, jotka toteutettiin Suomessa vuosien 2012–2015 ja 2017–2018 välisenä aikana. Tutkituissa kuntakokeiluissa kokeilualueet saivat hoitaakseen eri määrän henkilöasiakkaan palveluohjaus-, neuvonta- ja palvelutehtäviä, jotka olivat aikaisemmin olleet selkeästi TE-toimistojen vastuulla. Ensimmäisessä kokeilussa kunnat järjestivät palveluita TE-toimistojen rinnalla ja jälkimmäisessä kokeilussa järjestämisvastuuta siirrettiin laajemmin TE-toimistoilta kunnille. Ensimmäisessä kokeiluissa oli 61 ja toisessa 23 kuntaa, jotka työ- ja elinkeinoministeriö valitsi kokeiluun hakeneista kunnista.
Tulosten perusteella ensimmäisellä kokeilulla ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta työttömyyteen tai aktivointiasteeseen. Toinen kokeilu nosti aktivointiastetta huomattavasti laskien työttömyysastetta lyhyellä aikavälillä. Työttömien ja aktivoitujen yhteenlaskettu osuus ei kuitenkaan vähentynyt kokeilujen aikana.
”Havaitsemme kokeiden ajan muutoksia työttömyyden ja aktivointiasteiden tasoissa. Molemmat kokeilut tuntuivat siis siirtäneen työttömiä aktiivitoimien piiriin, mistä he kokeilun loputtua palasivat työttömyyteen” tutkijat tiivistävät tutkimuksen johtopäätökset.
Menetelmistä ja aineistoista
Tutkimuksessa kuntakokeiluihin liittyvää tutkimustietoa täydennettiin avoimia kuntatason tietolähteitä käyttäen niin, että laskelmat ovat tarvittaessa toistettavissa. Tätä tarkoitusta varten tutkimusryhmä tarjoaa viitteet avoimesti saatavilla olevaan aineistoon ja R-ohjelmiston tilastokoodin. Tutkimuksessa ensin käsittelykunnille etsittiin samankaltaistamalla verrokit ja sen jälkeen kokeilun vaikutuksia tutkittiin erot eroissa -menetelmällä. Kokeilun vaikutukset laskettiin työttömyyteen (tavallinen työttömyys, laajennettu työttömyys, pitkäaikaistyöttömyys, nuorisotyöttömyys, sairaiden työttömyys) sekä aktivointiasteeseen. Vaikutukset lasketaan kuuden kuukauden jaksoille, joissa yksi havainto vastaa kuuden kuukauden keskiarvoa. Laskennalliset vaikutukset kuvaavat työllisyyskokeilujen keskimääräisiä kuntatason vaikutuksia erottelematta mahdollisesti erilaisia palveluita eri kokeilujen ajalta.
Tutkimuksen aineisto on kokonaisuudessaan saatavilla Tilastokeskuksen avoimesta StatFin-tietokannasta.
Tutkimusryhmä:
Nieminen, Jeremias, VTM, tohtorikoulutettava, Turun yliopisto, jeremias.nieminen@utu.fi
Kanninen, Ohto, PhD, Economics, tutkimuskoordinaattori, Palkansaajien tutkimuslaitos, ohto.kanninen@labour.fi
Hannu Karhunen, erikoistutkija, Palkansaajien tutkimuslaitos, hannu.karhunen@labour.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hannu Karhunenerikoistutkija
Puh:040 940 2779hannu.karhunen@labour.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Palkansaajien tutkimuslaitos eli PT on itsenäinen taloudellinen tutkimuslaitos, jossa tehdään riippumatonta ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävää soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta. Tutkimuksen painopistealueet ovat työn taloustiede mukaan lukien koulutuksen tutkimus, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Kansalliset kokeet voivat parantaa oppimistuloksia ja mahdollisuuksien tasa-arvoa12.8.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Kansainvälinen tutkimusnäyttö ei tue yksiselitteistä käsitystä siitä, että kansalliset kokeet olisivat oppilaille haitallisia. Vahvimpaan tutkimusnäyttöön perustuvat tutkimukset osoittavat, että kansallisilla kokeilla voi olla myönteisiä vaikutuksia oppimistuloksiin. Tutkimusnäyttöä kokeiden kielteisistä vaikutuksista oppilaiden hyvinvointiin on yllättävän vähän.
Vastuunoton puute rapauttaa suomalaisen yhteiskunnan luottamusta10.8.2026 10:50:59 EEST | Blogi
Suomea pidetään luottamuksen yhteiskuntana. Luottamus ei kuitenkaan synny itsestään. Se rakentuu siitä, että kansalaiset voivat uskoa poliittisten päätösten perustuvan rehelliseen valmisteluun, avoimeen tiedon käyttöön ja selkeään vastuunjakoon.
Helleaallot, pandemiat ja hintashokit paljastavat sosiaaliturvan aukot1.7.2026 08:20:30 EEST | Tiedote
Sään ääri-ilmiöt, pandemiat, inflaatio ja velkakriisit näyttävät erilaisilta kriiseiltä, mutta kotitalouksien arjessa ne voivat johtaa samaan lopputulokseen: työnteko vaikeutuu, ruoan ja energian hinta nousee ja toimeentulo joutuu äkillisesti koetukselle. Vastapainon tuoreessa Globaali sosiaalipolitiikka -teoksessa julkaistu luku "Talousshokit ja -kriisit hyvinvoinnin haasteena" tarkastelee, miten matalan ja keskitulotason maat ovat vastanneet talousshokkeihin sosiaali- ja talouspolitiikan keinoin. Laboren johtava tutkija Milla Nyyssölän yhdessä tutkijaryhmän kanssa kirjoittamassa luvussa korostetaan, että kriisinkestävyys rakennetaan ennen kriisiä: toimivat tukiohjelmat, maksujärjestelmät, veropohja ja julkiset instituutiot ratkaisevat, kuinka nopeasti toimeentuloa suojaava tuki saavuttaa tarpeessa olevat.
Tutkimus: Alustatyöntekijät eivät ole yhtenäinen ryhmä Suomessa30.6.2026 11:28:18 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus tuo kansallisesti edustavan kysely- ja rekisteriaineiston avulla tutkimustietoa siitä, ketkä tekevät alustatyötä Suomessa ja miten alustatyö kytkeytyy muuhun ansiotyöhön. Tulosten mukaan alustatyön tekeminen on voimakkaasti yhteydessä ulkomaalaistaustaan, mutta paikan päällä ja verkossa tehtävän alustatyön tekijäprofiilit poikkeavat selvästi toisistaan. Paikan päällä tehtävä alustatyö liittyy erityisesti ulkomaalaistaustaan ja kaupunkiasumiseen, kun taas verkossa tehtävä alustatyö on yhteydessä sekä korkeampaan koulutustasoon että matalampaan tulotasoon. Tutkimus osoittaa myös, että alustatyö kytkeytyy muuhun ansiotyöhön eri tavoin kuin perinteinen usean työn tekeminen.
Tarveperusteinen rahoitus ja arvioinnin haasteet23.6.2026 07:00:00 EEST | Blogi
Tarveperusteisen rahoituksen tavoitteista vallitsee Suomessa laaja yksimielisyys, mutta järjestelmän vaikuttavuuden arviointi on vaikeaa ilman tarkkaa tietoa rahojen lopullisesta kohdentumisesta. Jos emme tiedä, kuinka paljon rahoitusta yksittäiset koulut saavat ja mihin sitä käytetään, emme myöskään voi luotettavasti arvioida, kaventaako rahoitus koulutuksellisia eroja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme