Palkansaajien tutkimuslaitos

Työllisyyden kuntakokeiluista ei ollut merkittäviä vaikutuksia työllisyyteen

Jaa

PT:n tutkijoista koostuva tutkijaryhmä julkaisi tänään Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä tutkimusartikkelin vuosina 2012–2015 ja 2017–2018 toteutettujen työllisyyden kuntakokeilujen vaikutuksista. Tulosten perusteella ensimmäisellä kokeilulla ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta työttömyyteen tai aktivointiasteeseen. Toinen kokeilu nosti aktivointiastetta huomattavasti laskien työttömyysastetta lyhyellä aikavälillä. Työttömien ja aktivoitujen yhteenlaskettu osuus ei kuitenkaan vähentynyt kokeilujen aikana.

Työvoimapalveluiden vaikuttavuudesta on niukasti tutkimusnäyttöä

Valtio pyrkii yhteistyössä kuntien kanssa edistämään työllisyyspalveluilla työmarkkinoiden toimivuutta sekä työvoiman tarjontaa talouden kasvun, korkean työllisyyden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan osoitetaan suoraan arviolta 200–300 miljoonaa euroa määrärahoja vuodessa. Erilaisten työvoimapalveluiden vaikuttavuudesta ja kustannustehokkuudesta on niukasti empiiristä tutkimusnäyttöä Suomesta. Talousteoreettisen ja olemassa olevan empiirisen tutkimuksen valossa ei ole selvää, kuinka keskitetysti erilaiset työvoimapalveluihin liittyvät instituutiot tulisi järjestää.

Työttömien ja aktivoitujen yhteenlaskettu osuus ei vähentynyt kokeilujen aikana

Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tarkastellaan kahta erilaista työllisyyden kuntakokeilua, jotka toteutettiin Suomessa vuosien 2012–2015 ja 2017–2018 välisenä aikana. Tutkituissa kuntakokeiluissa kokeilualueet saivat hoitaakseen eri määrän henkilöasiakkaan palveluohjaus-, neuvonta- ja palvelutehtäviä, jotka olivat aikaisemmin olleet selkeästi TE-toimistojen vastuulla. Ensimmäisessä kokeilussa kunnat järjestivät palveluita TE-toimistojen rinnalla ja jälkimmäisessä kokeilussa järjestämisvastuuta siirrettiin laajemmin TE-toimistoilta kunnille. Ensimmäisessä kokeiluissa oli 61 ja toisessa 23 kuntaa, jotka työ- ja elinkeinoministeriö valitsi kokeiluun hakeneista kunnista. 

Tulosten perusteella ensimmäisellä kokeilulla ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta työttömyyteen tai aktivointiasteeseen. Toinen kokeilu nosti aktivointiastetta huomattavasti laskien työttömyysastetta lyhyellä aikavälillä. Työttömien ja aktivoitujen yhteenlaskettu osuus ei kuitenkaan vähentynyt kokeilujen aikana.

”Havaitsemme kokeiden ajan muutoksia työttömyyden ja aktivointiasteiden tasoissa. Molemmat kokeilut tuntuivat siis siirtäneen työttömiä aktiivitoimien piiriin, mistä he kokeilun loputtua palasivat työttömyyteen” tutkijat tiivistävät tutkimuksen johtopäätökset.

Menetelmistä ja aineistoista

Tutkimuksessa kuntakokeiluihin liittyvää tutkimustietoa täydennettiin avoimia kuntatason tietolähteitä käyttäen niin, että laskelmat ovat tarvittaessa toistettavissa. Tätä tarkoitusta varten tutkimusryhmä tarjoaa viitteet avoimesti saatavilla olevaan aineistoon ja R-ohjelmiston tilastokoodin. Tutkimuksessa ensin käsittelykunnille etsittiin samankaltaistamalla verrokit ja sen jälkeen kokeilun vaikutuksia tutkittiin erot eroissa -menetelmällä. Kokeilun vaikutukset laskettiin työttömyyteen (tavallinen työttömyys, laajennettu työttömyys, pitkäaikaistyöttömyys, nuorisotyöttömyys, sairaiden työttömyys) sekä aktivointiasteeseen. Vaikutukset lasketaan kuuden kuukauden jaksoille, joissa yksi havainto vastaa kuuden kuukauden keskiarvoa. Laskennalliset vaikutukset kuvaavat työllisyyskokeilujen keskimääräisiä kuntatason vaikutuksia erottelematta mahdollisesti erilaisia palveluita eri kokeilujen ajalta. 

Tutkimuksen aineisto on kokonaisuudessaan saatavilla Tilastokeskuksen avoimesta StatFin-tietokannasta. 

Tutkimusryhmä:

Nieminen, Jeremias, VTM, tohtorikoulutettava, Turun yliopisto, jeremias.nieminen@utu.fi

Kanninen, Ohto, PhD, Economics, tutkimuskoordinaattori, Palkansaajien tutkimuslaitos, ohto.kanninen@labour.fi

Hannu Karhunen, erikoistutkija, Palkansaajien tutkimuslaitos, hannu.karhunen@labour.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Palkansaajien tutkimuslaitos
Palkansaajien tutkimuslaitos
Arkadiankatu 7
00100 Helsinki

Palkansaajien tutkimuslaitos eli PT on itsenäinen taloudellinen tutkimuslaitos, jossa tehdään riippumatonta ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävää soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta. Tutkimuksen painopistealueet ovat työn taloustiede mukaan lukien koulutuksen tutkimus, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Palkansaajien tutkimuslaitos

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme