Työmarkkinakeskusjärjestöt: Työ- ja opiskeluperusteinen maahanmuutto tukemaan Suomen kestävää kasvua
Suomi ikääntyy, kuten valtaosa kehittyneistä maista. Suomen mahdollisuuksia ylläpitää Pohjoismaista hyvinvointivaltiota voidaan parantaa lisäämällä työllisten määrää. Sitä tuetaan kehittämällä nuorten koulutusta sekä lisäämällä työikäisten mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen.
Työllisyysasteen nostamisen lisäksi tarvitsemme osaamisperusteista maahanmuuttoa: työntekijöitä sekä opiskelijoita, jotka kiinnittyvät Suomen työelämään täydentämään suomalaisia työmarkkinoita.
Maahanmuuton tulee lähtökohtaisesti kohdistua työvoimapulasta kärsiviin aloihin sekä TKI-toiminnan sekä kärki- ja kasvualojen kannalta olennaisiin erityisasiantuntijoihin, opiskelijoihin ja tutkijoihin.
Suomeen kohdentuvien investointien lisääminen, uudet innovaatiot ja uutta luovan talouden kasvattaminen kansainvälisessä kilpailussa edellyttävät kansainvälistä osaamista ja kokemuspääomaa.
Eläköitymisen ja alhaisen syntyvyyden aiheuttama huoltosuhteen muutos johtaa työikäisen väestön vähenemiseen. Ikääntyneiden määrän kasvu puolestaan lisää työvoimatarvetta hoivapalveluissa.
Työhön tuleville maahanmuuttajille on oltava mahdollisuus ajasta ja paikasta riippumattomaan kieli- ja täydennyskoulutukseen sekä selkeät osaamisen tunnistamisen ja tutkintojen tunnustamisen palvelut. Tarvitaan ketterä ja joustava EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulleiden ammattilaisten täydennyskoulutusmalli, joka tähtää ulkomailla suorittaneiden maahanmuuttajien ammattipätevyyden tunnustamiseen, ammatinharjoittamisoikeuden myöntämiseen ja työllistymiseen.
Työperäisille maahanmuuttajille on tarjottava tarvittavat laadukkaat neuvontapalvelut. Perheen asettautumisen on oltavaa sujuvaa sisältäen lasten päivähoidon ja koulutuksen sekä tuen puolison työnhaulle.
Lupamenettelyn on oltava hakijalle helppo, nopea ja ennakoitava. Oleskelulupien hakumenettely on uudistettava ja toteutukseen on osoitettava riittävät varat. Maahanmuuttovirasto on sitoutunut käsittelemään työlupahakemukset kuukaudessa 2023 mennessä, sekä erityisasiantuntijoiden, startup-yrittäjien ja heidän perheenjäsenten luvat 2 viikossa vuoden 2021 aikana. Myös opiskelijoiden lupahakemukset on käsiteltävä niin nopeasti, ettei opintojen aloittaminen viivästy.
Lupamenettelyn yhteydessä tulijalle on annettava tietoa Suomen työmarkkinoista ja työelämästä sekä työnteon ehdoista työntekijän äidinkielellä. Tavoitteena on joustava, eettisesti kestävä ja syrjimätön rekrytointi.
Hyväksikäyttö työelämässä on torjuttava. Tehokkaan työsuojelutoiminnan turvaamiseksi viranomaisilla on oltava käytettävissään riittävät resurssit ja mahdollisuudet sujuvaan yhteistyöhön. Tuemme hallituksen esittämiä toimia ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisemiseksi.
Työyhteisöillä on oltava valmiudet ottaa vastaan ulkomainen työntekijä. Työpaikoilla on huolehdittava riittävästä perehdyttämisestä uuteen työhön ja työtapoihin sekä yhdenvertaisesta kohtelusta. Sitä tukevat työohjeet, esimiehen ja työkavereiden kielitaito ja positiivinen asennoituminen.
Maassa jo olevien maahanmuuttajien työttömyys on pitkään ollut korkeammalla tasolla kuin kantasuomalaisten. Kotoutumistoimet eivät ole olleet riittävän vaikuttavia. Niiden toteutukseen tulee osoittaa riittävät resurssit ja koulutusten kriteereihin sisällyttää laatuvaatimukset.
Kaikille työnhakijoille, myös maahanmuuttajille on oltava tarjolla henkilökohtaista ohjausta sekä muita työllistymistä tukevia palveluita, jotka ohjaavat työmarkkinoille työntekijänä tai yrittäjänä. Syrjintä ei saa estää kenenkään työllistymistä. Ammatillinen työvoimakoulutus ja tukityöjaksot ovat lähes kaksinkertaistaneet työllistymisen todennäköisyyden verrattuna niihin, jotka ovat osallistuneet pelkkiin kotoutumispalveluihin.
Allekirjoittajat:
Jyri Häkämies, Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Markku Jalonen, KT Kuntatyönantajat
Sture Fjäder, Akava ry
Jarkko Eloranta, Suomen Ammattijärjestöjen Keskusliitto SAK
Antti Palola, STTK ry
Lisätiedot:
Asiantuntija Mikko Räsänen, 040 722 4100, mikko.rasanen@ek.fi
Kehittämispäällikkö Sirpa Sivonen, 050 571 8001, sirpa.sivonen@kt.fi
Erityisasiantuntija Miika Sahamies, 050 530 5366, miika.sahamies@akava.fi
Maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Eve Kyntäjä, 040 051 3162, eve.kyntaja@sak.fi
Johtaja Taina Vallander, 040 184 1464, taina.vallander@sttk.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Asiantuntija Mikko Räsänen, 040 722 4100, mikko.rasanen@ek.fi
Kehityspäällikkö Sirpa Sivonen, 050 571 8001, sirpa.sivonen@kt.fi
Erityisasiantuntija Miika Sahamies, 050 530 5366, miika.sahamies@akava.fi
Maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Eve Kyntäjä, 040 051 3162, eve.kyntaja@sak.fi
Johtaja Taina Vallander, 040 184 1464, taina.vallander@sttk.fi
Tietoja julkaisijasta
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT on työnantajajärjestö, joka ajaa kuntien, kuntayhtymien ja hyvinvointialueiden etuja työmarkkinoilla sekä työmarkkinakeskusjärjestö, joka edustaa kunta- ja hyvinvointialuetyönantajia valtakunnallisissa työmarkkinaneuvotteluissa sekä kolmikantayhteistyössä.ä.
Neuvottelemme ja laadimme virka- ja työehtosopimukset yhdessä henkilöstöä edustavien pääsopijajärjestöjen kanssa. Edunvalvonnan ohella tärkeä osa toimintaamme on kehittää henkilöstöjohtamiseen, tuloksellisuuteen ja työelämän laatuun kuuluvia tehtäviä. Hoidamme myös työnantajien edunvalvontaa Euroopan unionissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
KT ja alan palkansaajajärjestöt: Koulutuskorvauksen poisto kaventaisi osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia kunnissa ja hyvinvointialueilla18.6.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Lähes kaikki kunnat ja hyvinvointialueet ovat hyödyntäneet koulutuskorvausta. Korvauksen poistaminen heikentäisi julkisten työpaikkojen mahdollisuuksia henkilöstön kehittämiseen.
KT selvitti: Kolmasosa 60–70-vuotiaista on jatkanut tai aikoo jatkaa työntekoa eläkkeellä, puolet ei haikaile takaisin10.6.2025 02:00:00 EEST | Tiedote
Kolmannes (34 %) 60–70-vuotiaista eli yli 200 000 suomalaista tekee tai aikoo tehdä töitä eläkkeellä, noin puolet (48 %) ei tee, eikä se ole heillä myöskään suunnitelmissa.
Kunta- ja hyvinvointialalle lähes kolmen vuoden työrauha5.5.2025 23:30:00 EEST | Tiedote
Kunta- ja hyvinvointialan kaikki neuvotteluosapuolet ovat hyväksyneet neuvottelutuloksen. Ratkaisun yleisen linjan mukaiset sopimuskorotukset ovat yhteensä 7,37 prosenttia lähes kolmelle vuodelle. Lisäksi on sovittu kunta- ja hyvinvointialan kehittämisohjelman jatkosta vuosille 2026–2028.
Sopimuskorotuksista on syntynyt yhteisymmärrys kunta- ja hyvinvointialalla30.4.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT sekä alan pääsopijajärjestöt ovat saavuttaneet yhteisymmärryksen kunta- ja hyvinvointialan sopimuskorotuksista. Lopullinen tulos vaatii vielä kaikkien sopimusalojen neuvottelutulokset ja osapuolten hallintojen hyväksynnän.
Aikuiskoulutukseen löydettävä pysyvä ratkaisu, pilotin kohdennuksessa muistettava osaajapula-alat16.4.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
KT vaatii pysyvää ratkaisua aikuiskoulutuksen rahoitukseen ja muistuttaa, että tuki on kohdennettava jatkossakin aloille, joilla osaajapula on suurin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme