Työmarkkinoiden polarisaatio ei heikennä suomalaisten mahdollisuuksia saada lainaa

Muissa Euroopan maissa työmarkkinoiden polarisaatio, eli pieni- ja suurituloisten töiden kasvu ja näin keskivaativien töiden häviäminen tai siirtyminen matalapalkkatöiksi, vaikuttaa selvästi palkansaajakotitalouksien mahdollisuuksiin saada lainaa. Polarisaation taustalla on usein tekninen kehittyminen ja esimerkkinä voidaan mainita pankkikonttorien asiakaspalvelijoiden väheneminen konttoriverkon karsimisen myötä.

Tiedot ilmenevät Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuksesta, josta on julkaistu artikkeli juuri ilmestyneessä Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa.

Keskeisin syy eroihin lainapäätöksissä on, että suomalaiset pankit perustavat päätöksensä hienojakoisampaan tietoon kuin eurooppalaiset verrokkinsa. Suomalaisilla pankeilla on käytössään henkilöiden verotiedot, kun eurooppalaiset pankit joutuvat usein pohjaamaan lainapäätöksensä sellaisiin malleihin, jotka perustuvat oletuksiin lainanhakijan ominaisuuksien kuten työmarkkina-aseman vaikutuksesta lainanlyhennyskykyyn.

- Suomen osalta tuloksiin saattaa lisäksi vaikuttaa rahoituslaitoksien suhteellisen hyvä rahoitusasema sekä se, että suomalaiset matalapalkkaiset kotitaloudet ovat suhteellisesti paremmassa asemassa kuin vastaavat ryhmät monessa Euroopan maassa, sanoo dosentti Ilja Kristian Kavonius Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksesta.

Myös velka kasvattaa varallisuuseroja

Palkkaerojen lisäksi yksi keskeinen välitysmekanismi, joka lisää varallisuus- ja tuloeroja, on velka.

- Velka mahdollistaa varallisuuden lisäämisen esimerkiksi asunnon ostamisella, joka on Suomessa keskeinen tapa kerryttää varallisuutta.  Tuloerojen osalta mekanismi toimii laskennallisen asuntotulon kautta, sanoo tutkijatohtori Michele Cantarella Kuluttajatutkimuskeskuksesta.  

Tutkimuksen tulosten mukaan monessa Euroopan maassa työmarkkinoiden polarisaatio vaikeuttaa lainansaantia. Tämä viittaa siihen, että rahoituslaitokset huomioivat lainaa myönnettäessä hakijan ammatin.

- Näin ihmisillä, jotka työskentelevät tällaisilla rakennemuutosaloilla, on huonommat mahdollisuudet saada lainaa ja sitä kautta kerryttää varallisuutta. Tällainen eriarvostava mekanismi näyttäisi taas Suomessa puuttuvan, Cantarella toteaa.

Tutkimus tehtiin analysoimalla eurooppalaisen työvoimatutkimuksen (European Union Labour Force Survey) ja eurooppalaisen varallisuustutkimuksen (Household Finance and Consumption Survey) aineistoja. Artikkeli on ladattavissa Kansantaloudellisen aikakauskirjan www-sivuilta: https://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/wp-content/uploads/2022/02/31871983_KAK_1_2022_Taloustieteellinen_Yhdistys_WEB-64-79.pdf

Lisätiedot:

Ilja Kavonius
Puh. 029 4120905
ilja.kavonius@helsinki.fi