Työnantajien ideologinen lähestymistapa jäykistää neuvottelukierrosta

Työnantajien ehdoton neuvottelukoordinaatio eli teknotupo jähmettää suomalaista sopimus- ja neuvottelujärjestelmää kovemmin kuin keskitetty sopiminen koskaan on tehnyt.

– Työnantajat eivät käy aitoa liittokohtaista neuvottelukierrosta, vaan teknologiateollisuuden  sopimusneuvottelujen jumiutuminen estää kaikkien muiden neuvottelupöytien etenemisen, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta paheksuu.

Tänään maanantaina tilanne eskaloitui lakkoihin teknologiateollisuudessa, kemianteollisuudessa sekä mekaanisessa metsäteollisuudessa. Työnantaja aloittaa työsulun mekaanisessa metsäteollisuudessa lakkojen jälkeen. Uusia neuvottelu- tai sovitteluaikoja ei ole sovittu.

Kun teknotupon lisäksi monessa sopimuspöydässä on huomattu neuvotteluhaluttomuus, tilanne on SAK:n hallituksen mielestä huolestuttava. Nyt tarvittaisiin ratkaisuhakuisuutta ja käytännönläheisyyttä ideologisten oppien sijaan.

– Niihin on perustunut työmarkkinajärjestelmän toiminta ja menestys. Nyt työantajapuoli on lähtenyt korpivaellukselle, josta olisi syytä nopeasti palata takaisin ja hakea tasapainoista tietä sopimusten aikaansaamiseksi.

Palkansaajapuoli ei ole jäänyt tilanteessa neuvottomaksi. Työnantajien yksipuoliset sanelupyrkimykset sopimuspöydissä johtavat tiivistyvään koordinaatioon ja yhteistyöhön ammattiliittojen välillä. SAK:n hallitus on sitoutunut syyskuussa päättämiinsä periaatteisiin.

– Tärkeää on saada työmarkkinoille hyvä avaus, joka tukee ostovoiman kehitystä ja turvaa kilpailukykyä. Avaajan tukeminen, tässä tapauksessa Teollisuusliiton, on kaikkien SAK:laisten liittojen etu ja tahto.

Sipilän hallituksen työmarkkinoille pakottama 24 tunnin työajan pidennys näyttää ennakko-odotusten mukaisesti muodostuvan kierroksen vaikeimmaksi yksittäiseksi kysymykseksi.

– Työnantaja pitää jääräpäisesti kiinni tehottomasta ja keinotekoisesta työajan pidennyksestä ja vaatii sen poistamisesta kohtuutonta hintaa.

Eloranta muistuttaa, että kyse on asiasta, joka tuli sopimuksiin ilman kustannusvaikutusta. Sen toteutuminen eri sopimusaloilla vaihtelee merkittävästi ja merkitys koko kansantalouden tasolla on lähempänä nollaa kuin työnantaja esittämää 1,4 prosenttia.

Jarkko Elorannan haastattelupyynnöt viestintäpäällikkö Marjo Pihlajaniemi, p. 0400 969 633