Työnseisaus on ohi – Kiasma_strike hyväksyi neuvottelutuloksen

Joukko suomalaisia taiteilijoita aloitti joulukuussa 2022 Kiasma_strikeksi kutsumansa työnseisauksen. He ilmoittivat pidättäytyvänsä työskentelystä Kansallisgalleriaan kuuluvan Kiasman kanssa niin kauan kuin museo ei selkeästi linjaisi pidättäytyvänsä yhteistyöstä sellaisten toimijoiden kanssa, jotka kytkeytyvät asekauppaan ja -teollisuuteen tai sijoitustoimintaan konfliktialueilla. Erityisesti museon yhteyttä Kiasma Tukisäätiöön pidettiin ongelmallisena. Kiasmalta toivottiin myös selkeitä eettisiä ohjeita ja lisää läpinäkyvyyttä.

Kansallisgalleria ja Kiasma toivovat, että tehdyt toimenpiteet vahvistavat keskinäistä luottamusta ja lisäävät toiminnan avoimuutta niin, että yhteistyötä Kiasman ja työnseisaukseen osallistuvien taiteilijoiden välillä päästään jatkamaan.

“Työnseisaus aloitettiin solidaarisuudesta palestiinalaisten kanssa. On merkittävää, että suurin taidelaitoksemme on ottanut ihmisoikeuskysymykset vakavasti. Olemme iloisia että vaikea keskustelu on pystytty käymään rakentavassa hengessä niin, että yhteistyöhön on hyvä palata,” sanoo kuvataiteilija Terike Haapoja.

Yhteistyö työnseisauksen ja laajemmin koko taide- ja museokentän kanssa johti päätöksiin, jotka lisäävät Kansallisgallerian läpinäkyvyyden tasoa ja varainhankinnan ammattimaisuutta. Vastaisuudessa yksityiseen rahoitukseen liittyvä päätöksenteko ja arviointi tehdään eettisen ohjeistuksen mukaisesti. 

Uusien sääntöjen tavoitteena eettisempi toiminta

Kansallisgallerian hallituksen kokouksessa 27.4.2023 hyväksytyt Varainhankinnan ja yksityisen rahoituksen eettiset ohjeet vaikuttavat kaikkiin kolmeen Kansallisgallerian hallinnoimiin museoihin. Ohjeessa linjataan, että Ateneumiin, Kiasmaan ja Sinebrychoffin taidemuseo eivät tee yhteistyötä organisaatioiden ja muiden toimijoiden kanssa, jotka toiminnallaan loukkaavat ihmisoikeuksia, edistävät vähemmistöjen sortoa, autoritäärisiä hallintomalleja, sukupuolista eriarvoisuutta ja rikollista toimintaa.

Asiakirja huomioi myös ympäristökysymykset kieltämällä tuen tahoilta, jotka ovat lähimenneisyydessä toimineet esimerkiksi öljy- ja kaasutuotannossa sekä ympäristölle vaarallisten kemikaalien tuotannossa. Myös aseiden valmistuksesta ja tupakkateollisuudesta tulevien varojen vastaanotto kielletään. Muutoksista seuraa myös aikaisempaa läpinäkyvämpi seuranta koska päätökset museon vastaanottamasta tuesta kirjataan, joten kaikilla on paremman mahdollisuudet arvioida Kansallisgallerian toimia. Uusiin ehtoihin sisältyy myös oikeus purkaa vanhoja kumppanuuksia mikäli niiden taustoista paljastuu kriteerien vastaisia toimia.

Yksi työnseisaukseen osallistuvien taiteilijoiden esiin nostamista kipupisteistä on ollut Kiasman ja Kiasman Tukisäätiön läheiseltä vaikuttava suhde. Työnseisaus kritisoi museon yhteistyötä Kiasman tukisäätiön hallituksen jäsenen Chaim "Poju" Zabludowiczin kanssa, jonka sijoituksien on katsottu tukevan Israelin miehityspolitiikkaa ja palestiinalaisiin kohdistuvia ihmisoikeusloukkauksia. Kotimainen taiteilijayhteisö on julkisesti kyseenalaistanut yhteistyön yli kymmenen vuoden ajan. Työnseisaus syntyi reaktiona siihen, että hiljattain johtavat ihmisoikeusjärjestöt ovat määritelleet Israelin raporteissaan apartheid-hallinnoksi.

Kiasma Tukisäätiö on itsenäinen säätiö, joka on Kiasmasta ja Kansallisgalleriasta erillinen, riippumaton toimija. Kansallisgallerialla ei ole päätösvaltaa säätiön hallituksen kokoonpanoon. Säätiö on määritellyt tehtäväkseen Kiasman toiminnan tukemisen. Kuitenkin keskustelujen tuloksena Kiasman museonjohtaja Leevi Haapala on jättänyt paikkansa Tukisäätiön hallituksessa säätiön vuosikokouksessa maaliskuussa. Kiasma Tukisäätiön verkkosivut toimivat nyt itsenäisesti irrallaan Kiasman sivustosta.

Neuvottelujen lisäksi keskusteluja taide- ja museokentän kanssa

Työnseisaus kesti viisi kuukautta ja siihen osallistui 220 taidetyöläistä ja neljä taidealan organisaatiota. Kiasma ja työnseisaukseen osallistuvat taiteilijat kävivät seisauksen alkamisesta saakka hyvässä hengessä keskustelua tilanteen ratkaisemiseksi. Molemmilla osapuolilla oli halu päästä jatkamaan yhdessä työskentelyä mahdollisimman pian.

Keskinäisten keskustelujen lisäksi järjestettiin yhteistyössä kaksi tilaisuutta.Muuttuva maailma ja taiteen rahoituksen etiikka -seminaarissa helmikuussa kuultiin puheenvuoroja taidekentän rahoituksesta ja säätiöiden toiminnasta sekä näkemyksiä siitä, miten taidekenttä voi toimia kestävästi. Tilaisuudessa keskusteltiin myös muun muassa yksityisen rahan ja kestävän varainhankinnan periaatteista.

Keskustelua jatkettiin maaliskuussa ryhmätyöskentelynä otsikon Kohti konkretiaa -alla. Tapahtumassa haastettiin taidekenttää päivittämään artikuloimaan selkeät periaatteet ja läpinäkyvät käytännöt yksityisen rahoituksen vastaanottamista varten sekä pohdittiin yhdessä konkreettisia tapoja toteuttaa käytäntöjä. Tilaisuuden tiivistelmä on luettavissa täällä.

”Olemme tyytyväisiä onnistuneesta dialogista ja sen tuloksista. Nyt meillä on olemassa selkeät ja ajankohtaiset eettiset säännöt Kansallisgalleriaa koskien, joista hyötyy myös koko maan taide- ja museokenttä ja jotka ovat linjassa kansainvälisen säännöstön kanssa. Ne selkeyttävät prosessia ja tekevät siitä oikeudenmukaisen ja turvallisen sekä museoille, lahjoittajille että taiteilijoille,” sanoo taiteen akateemikko Eija-Liisa Ahtila.

Lisäksi lukuisat muutkin tahot ovat tukeneet julkisten keskustelujen järjestämistä työnseisauksen ympäriltä. Esimerkiksi verkossa toimiva radioprojekti Station of Commons, joka mahdollisti Decolonizing from Within -verkkoseminaarin järjestämisen. Taiteen yksityisestä tuesta keskusteltiin myös maaliskuun 6. päivä Maanantai-klubilla Helsingissä. 

Ajassa eläminen ja jatkuva kehittyminen ovat osa museon tehtävää

Samaan aikaa keskustelujen kanssa Kansallisgalleria on päivittänyt ja selkiyttänyt omaa varainhankintaa ja yksityistä rahoitusta koskevaa eettistä ohjeistoaan. Ohjeisto perustuu Kansainvälisen museoneuvoston (ICOM) museoeettisiin sääntöihin ja sen alaisen ETHCOM-komitean vuonna 2020 laatimaan varainhankintaa koskeviin ohjeisiin. Siinä avataan mm. yksityisen rahoituksen käyttötarkoitusta, tuen vastaanoton prosesseja, toiminnan vastuita ja raportointia sekä määritellään tuen vastaanottamisen kriteerit. Kansallisgallerian hallituksen hyväksymän ohjeen sisältöön voi tutustua Kansallisgallerian verkkosivuilla.

"Hyvät ohjeistukset eivät yksin aja asiaa vaan pitää seurata minkälainen vaikutus muutoksilla on. Taiteilijoiden solidaarinen järjestäytyminen työnseisaukseen oli onnistunut strategia, joka antaa eväitä vaikuttaa alati muuttuvaan maailmaan vastaisuudessakin,” sanoo työnseisauksen osallistujalistaa ylläpitänyt performanssitaiteilija Eero Yli-Vakkuri.

Monialaisesti kuvataiteen kentän toimijoita yhteen tuonut toiminta, jonka päämäärä oli ihmisoikeuksien aikaisempaa laajempi huomioiminen on merkittävä onnistuminen. Saavutettu neuvottelutulos eettisten ohjeistusten aikaansaamiseksi osoittaa, että taide- ja museokentällä on valmiudet vaikuttaa yhteiskunnallisesti sekä edistää ihmis- ja luonnon oikeuksia.

Kiasma_striken lausunto ja kommentteja osallistujilta: https://kiasmastrike.art