Työntekijän oma vastuu työkyvyn ja terveyden ylläpitämisestä lisääntyy etätyössä – tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä ja esihenkilön tukea
Työterveyslaitoksen mediatiedote 28.3.2023
Etätyöhön siirtymisen myötä työpaikkojen terveyttä tukeneet rutiinit, toimintatavat ja käytännöt murtuivat. Työyhteisön tuki väheni, työympäristö muuttui, työmatkaliikunta ja aktiivisuus työpaikalla jäivät pois, henkilöstöruokalat menivät kiinni ja työ tiivistyi.
– Viimeistään nyt kun etätyö ja hybridityö ovat monissa organisaatioissa vakiintuneet, organisaatioiden on tärkeää tunnistaa niitä organisaatiotason ja työyhteisön käytäntöjä, jotka tukevat terveyttä ja työkykyä. Tarvitaan pelisääntöjä ja ohjausta, miten uusia rutiineja rakennetaan etätyössä, sanoo tutkimusprofessori Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta.
Haasteena on tunnistaa ajoissa ne etätyöntekijät, joiden terveyskäyttäytymisessä ja työkyvyssä tapahtuu heikentymistä. Etätyö ja työkyky -tutkimuksessa tunnistettiin tekijöitä, jotka olivat yhteydessä joko uneen, stressisyömiseen tai terveyskäyttäytymisen muutoksiin:
- hankaluudet sovittaa yhteen etätyö ja muu elämä
- tyytymättömyys etätyöympäristöön ja etätyön huono sujuminen
- kokemukset riittämättömästä tiedonsaannista, tuesta tai eristyksissä olemisesta
- useiden työn kuormitustekijöiden samanaikaisuus
– Näistä tekijöistä kysymällä työpaikoilla voidaan tunnistaa työntekijöitä, jotka voivat hyötyä terveyden ja työkyvyn tukitoimista, Jaana Laitinen kertoo.
Yli puolella elintavat hyvällä tasolla
Korona-aikana etätyötä tehneiden elintavat olivat keskimäärin varsin hyvällä tasolla. Yli puolella alkoholin käyttö, ruokarytmi, liikuntatottumukset ja uni olivat kaikkiaan hyvällä mallilla terveyden ja työkyvyn näkökulmasta.
Lyhyitä alle kuuden tunnin yöunia nukkuvien osuus oli kuitenkin tavanomaista suurempi, ja etätyöhön liittyvät epävarmuudet olivat yhteydessä liian vähään nukkumiseen. Tutkittavat liikkuivat yhtä paljon kuin työntekijät keskimäärin, mutta joka neljäs oli vähentänyt liikuntaa etätyöhön siirtymisen jälkeen. Yli puolella tutkittavista ateriarytmi oli säännöllinen. Kolmannes raportoi napostelua, joka oli yhteydessä stressisyömiseen.
Alkoholinkäytön osalta etätyöntekijöiden joukossa ei näytä olevan keskimääräistä enemmän riskikäyttäjiä. Etätyötä tekevät juovat keskimääräistä useammin, mutta he eivät juo paljon kerralla. Tällainen juomatyyli ei liity etätyöhön, vaan on tyypillistä korkeasti koulutetuille, joita tutkittavat asiantuntijat olivat.
Palautuminen työpäivän aikana heikkeni etätyössä
Etätyössä lähes puolet koki hankaluuksia työn ja muun elämän yhteensovittamisessa.
– Tutkittavista kolmannes arvioi tekevänsä pidempää työviikkoa kuin toimistolla. Teknologiavälitteinen etätyö oli intensiivistä ja tauotus haastavaa. Palautumisen työpäivän aikana koettiinkin heikentyneen etätyöhön siirryttyä. Siksi työmäärää kannattaa rajata ja työaikoja noudattaa, kertoo johtava tutkija Virpi Ruohomäki ja jatkaa:
– Haasteina nousivat esille myös yksinäisyys ja yhteisöllisyyden puute. Joka viides raportoi olleensa eristyksissä työssään. Se voi vaikeuttaa tehtävien hoitamista ja heikentää hyvinvointia. Moni kaipaakin yhteisöllisyyttä ja kasvokkaisia kohtaamisia.
Ruohomäki korostaa, että tutkitut organisaatiot kehittivät korona-aikana etätyökäytäntöjä onnistuneesti, ja terveys ja hyvinvointi nousivat keskiöön:
- Kehitettiin nopeasti uusia ja sovellettiin vanhoja toimintatapoja terveyden ja työkyvyn tueksi etätyössä.
- Pyrittiin varmistamaan työkykyä tukevat ympäristöt myös kotona.
- Vahvistettiin työyhteisön toimintaa.
- Tarjottiin tietoa yksilöiden myönteisen terveyskäyttäytymisen tueksi ja järjestettiin toimivia palveluita.
- Johdossa tuettiin terveyden ja työkyvyn edistämisen toimenpiteitä, ja esihenkilöiden valmiuksia etäjohtamiseen vahvistettiin.
- Organisaation työkyvyn tuen toimintamalleja muokattiin etätyön tarpeisiin.
"Koronan aikana etätyössä puhuttiin työhyvinvoinnista enemmän kuin koskaan aikaisemmin”, totesi yksi tutkimukseen haastateltu asiantuntija.
Etätyötä tekevien terveyskäyttäytymistä ja etätyön yhteyttä työkykyyn ei ole juurikaan tutkittu aikaisemmin Suomessa tai kansainvälisesti.
Tutustu
- Työn uudet muodot ja työkyvystä huolehtiminen - terveyskäyttäytyminen etätyössä -tutkimushankkeen loppuraportti: Työn uudet muodot ja työkyvystä huolehtiminen : terveyskäyttäytyminen etätyössä (julkari.fi)
- Hankkeen aikana julkaistiin myös organisaatioille käytännönläheinen ja maksuton Työkyvyn tukeminen etätyössä -verkko-opas: Työkyvyn tukeminen etätyössä: opas organisaatioille | Työterveyslaitos (ttl.fi)
Lisätiedot
- johtava tutkija Virpi Ruohomäki, Työterveyslaitos, virpi.ruohomaki@ttl.fi, p. 030 474 2941
- tutkimusprofessori Jaana Laitinen, Työterveyslaitos, jaana.laitinen@ttl.fi, p. 030 474 6006
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Mindre sjukfrånvaro inom kommunsektorn än någonsin tidigare under 2000-talet11.6.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
År 2024 var kommunalt anställda i genomsnitt borta 16,3 dagar från arbetet på grund av egen sjukdom. Siffran ligger nästan på samma nivå som år 2023, då en tydlig förbättring kunde ses efter den tillväxttopp som coronan orsakade. Sjukfrånvaron är nu lägre än någonsin tidigare under den 25 år långa uppföljningen.
Kunta-alalla sairauspoissaoloja vähemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla11.6.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Vuonna 2024 kuntatyöntekijät olivat keskimäärin 16,3 päivää poissa töistä oman sairauden vuoksi. Luku on lähes samalla tasolla kuin vuonna 2023, jolloin nähtiin selkeä käänne parempaan koronan aiheuttaman kasvupiikin jälkeen. Sairauspoissaolojen määrä on nyt alhaisempi kuin kertaakaan 25 vuotta kestäneen seurannan aikana.
Fewer sickness absence in the municipal sector than ever since 200011.6.2025 06:00:00 EEST | Press release
In 2024, municipal employees were on average 16.3 days absent from work due to their own illness. The figure is almost at the same level as in 2023 when we saw a clear turn for the better after the growth peak caused by COVID-19. The amount of sickness absence is now lower than ever during the 25-year follow-up.
Chefsarbetet behöver gränser – att stödja välbefinnande och psykisk hälsa är samarbete10.6.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Arbetsplatsens metoder för att stödja psykisk hälsa kan sammanfattas i en pyramidmodell, där metoderna är indelade i tre nivåer. Mest tid bör ägnas åt att skapa förutsättningar för ett bra arbete på arbetsplatsen. Arbetshälsa är summan av många faktorer, och ansvaret fördelas på olika aktörer. Även om cheferna spelar en aktiv roll i att stödja välbefinnandet behöver ingen agera som inofficiell terapeut i sin arbetsgemenskap.
Esihenkilötyö tarvitsee rajoja – hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukeminen on yhteistyötä10.6.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Työpaikan keinot mielenterveyden tueksi voidaan tiivistää kolmiomalliin, jossa keinot on jaettu kolmelle tasolle. Eniten työpaikalla tulisi käyttää aikaa hyvän työn edellytyksistä huolehtimiseen. Työhyvinvointi on monen tekijän summa, ja vastuut jakautuvat eri toimijoille. Vaikka esihenkilöt ovat hyvinvoinnin tukemisessa aktiivisessa roolissa, kenenkään ei tarvitse toimia epävirallisena terapeuttina työyhteisössään.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme