Työntekijöiden heikkenevä fyysinen kunto haastaa työurat ja talouden

Kestävyyskunnon heikentyminen on jatkunut jo vuosikymmeniä
Varusmiespalveluksen aloittavien nuorten miesten fyysinen kunto on heikentynyt 1970-luvun lopulta alkaen Suomessa. Tuolloin palveluksen aloittaneen keskimääräinen juoksutulos 12 minuutin juoksutestissä oli 2760 m. Vuonna 2021 tulos oli keskimäärin 2376 m. Vastaavanlainen muutos näkyy vähintään 3000 metriä juosseiden osuudessa: vuonna 1979 joka neljäs varusmiespalveluksen aloittava juoksi vähintään 3000 m, mutta 2021 enää viisi prosenttia. Enintään 2200 m juosseiden osuus on moninkertaistunut: vuonna 1979 vain neljä prosenttia nuorista miehistä juoksi enintään 2200 m, mutta vuonna 2021 osuus oli jo 31 prosenttia.
Kestävyyskunnon heikentyminen ei tapahdu vain varusmiespalveluksen aloittaneilla miehillä. Kestävyyskunto heikentyy myös työuran aikana. Vuosien 2021–2022 KunnonKartta-tutkimuksen mukaan työuran lopulla miesten keskimääräinen kestävyyskunto oli neljänneksen heikompi kuin työuran alussa.
Työikäisten kestävyyskunto vuonna 2040
UKK-instituutin, Maanpuolustuskorkeakoulun, Puolustusvoimien sekä Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen yhteistyössä suorittamassa tutkimuksessa laskettiin tulevaisuuden ennustemalli suomalaisten työikäisten miesten kestävyyskunnolle. Ennustemallin mukaisesti vuonna 2040 heikon kestävyyskunnon omaa 17 prosenttia 30-vuotiaista, 25 prosenttia 40-vuotiasta, 43 prosenttia 50-vuotiasta, 66 prosenttia 60-vuotiasta ja 87 prosenttia 70-vuotiasta. Vastaavasti hyvän kestävyyskunnon omaa enää kuusi prosenttia 30-vuotiaista, kolme prosenttia 40-vuotiaista, kaksi prosenttia 50-vuotiaista, mutta 60- ja 70-vuotiaista enää vain alle puoli prosenttia.
– Kestävyyskunnon vuosikymmeniä jatkunut heikentyminen sekä samanaikainen ylipainon ja lihavuuden yleistyminen uhkaavat jo nyt suomalaisten toimintakykyä, mutta 2020- ja 2030-luvulla tapahtuva edelleen jatkuva kestävyyskunnon heikentyminen haastaa työväestön terveyden, toimintakyvyn, työurien pidentämisen ja työn tuottavuuden”, toteaa UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.
– Erityisesti hiemankaan fyysisesti vaativammissa työtehtävissä ei tulevina vuosikymmeninä tulla enää näkemään yli 50-vuotiaita työntekijöitä, Vasankari jatkaa.
– Fyysisesti vaativammissa työtehtävissä eläkeiän saavuttaminen on jatkossa äärimmäisen epätodennäköistä. Käytettävissä olevan työvoiman pienentyessä olisi entistä suurempi tarve saada kaikki työikäiset ikäluokat työhön ja pitää heidät toimintakykyisenä, toteaa Vasankari.
Voiko kestävyyskuntoa parantaa?
Kestävyyskuntoa määrittää kolme merkittävää tekijää: geeniperimä, kehon paino sekä reippaan ja rasittavan liikkumisen määrä. Koska kehon paino on kestävyyskuntoa määritettäessä “nimittäjänä”, suomalaisen väestön terveisiin ruokailutottumuksiin vaikuttavilla toimilla voidaan vaikuttaa myös kestävyyskunnon tasoon. Siksi esimerkiksi joukkoruokailuun panostaminen, terveellisen ruuan vähemmän terveellistä ruokaa matalampi arvonlisävero tai muut taloudelliset tukitoimet voisivat vaikuttaa myös kestävyyskuntoon. Kaikki eri-ikäisten suomalaisten reippaan ja rasittavan liikkumisen määrää lisäävät toimet voivat parantaa kestävyyskuntoa. Erityisesti rasittava liikkuminen kehittää kuntoa. Mitä huonommassa kunnossa henkilö on, sitä pienempi liikkumismäärä riittää kohottamaan kuntoa.
– Liian vähäinen liikkuminen on ilmiönä lukuisten eri tekijöiden aiheuttama kokonaisuus, minkä takia myös liikkumista lisäävien toimenpiteiden tulisi olla poikkihallinnollisia ja monipuolisia niin kansallisella kuin paikallisella tasolla, toteaa Vasankari.
– Suomalaisten kestävyyskunto ei käänny kasvu-uralle vahingossa, vaan sen aikaansaamiseksi tarvitaan useita, samanaikaisia, niin koko väestöön kuin erityisesti vähän liikkuviin ja huonokuntoisiin henkilöihin kohdentuvia määrätietoisia ja pitkään jatkua toimenpiteitä, Vasankari jatkaa.
Näin tutkimus toteutettiin
Tämän tutkimuksen käyttämä kestävyyskunnon tulevaisuuden ennustemalli perustuu kahteen suomalaiseen väestötutkimukseen. Tutkimuksessa käytettiin kestävyyskunnon ennustemallin laskemiseen sekä varusmiespalveluksen aloittavien nuorten miesten 12 minuutin juoksutestin tuloksia vuosilta 2005–2021 että työikäisen väestön KunnonKartta-väestötutkimuksen 6 minuutin kävelytestin tuloksia vuosilta 2021–2022. Varusmiespalveluksen aloittaneiden kestävyyskunnon ennustemallin mukaan nuorten miesten kestävyyskunto heikkenee vuodesta 2021 3,46 ml/kg/min vuoteen 2040. Tämän ennustemallin mukaisesti laskettiin eri-ikäisten työntekijöiden kestävyyskunnon ennustemalli vuoteen 2040.
Alkuperäinen artikkeli
Futura-lehden maaliskuun 2023 teemanumeroon hyväksytty vertaisarvioitu tutkimusartikkeli:
Tommi Vasankari, Kari Tokola, Jani Raitanen, Päivi Kolu, Henri Vähä-Ypyä, Pauliina Husu, Jani Vaara, Heikki Kyröläinen, Matti Santtila, Kai Pihlainen, Harri Sievänen. Suomalaisten kestävyyskunto on laskenut vuosikymmeniä – onko Suomessa tulevaisuudessa enää hyväkuntoisia yli 50-vuotiaita työntekijöitä?
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Haastattelupyynnöt ja lisätietoa tutkimuksen tuloksista:
johtaja, professori, lääketieteen tohtori Tommi Vasankari, UKK-instituutti (liikemittaukset), p. 040 505 9157, tommi.vasankari(a)ukkinstituutti.fi
Artikkeli toimitetaan medialle pyynnöstä embargona.
Pyynnöt osoitteeseen tiedotus(a)ukkinstituutti.fi
HUOM! Tiedot ovat julkaisuvapaat 17.3.2023 kello 00.05.
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
UKK-instituutti
UKK-instituutti on terveys- ja liikunta-alalla toimiva yksityinen tutkimus- ja asiantuntijakeskus, joka sijaitsee Tampereella. UKK-instituutin tehtävänä on edistää väestön terveyttä ja toimintakykyä lisäämällä terveysliikuntaa ja vähentämällä liikkumattomuutta, liikuntavammoja ja vapaa-ajan tapaturmia. Instituutti mittaa säännöllisin väliajoin eri väestöryhmien fyysistä aktiivisuutta ja kuntoa sekä tuottaa tietoa liikkumisen yhteiskunnallisesta merkityksestä päätöksenteon tueksi. Instituutti myös kehittää kustannusvaikuttavia toimintamalleja terveellisen liikkumisen edistämiseen sekä ennaltaehkäisee ja vähentää kaatumisia ja liikuntavammoja tutkitusti tehokkailla menetelmillä. www.ukkinstituutti.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta UKK-instituutti
Terapeuttinen harjoittelu vähensi päänsärkypäiviä – nousujohteinen harjoitusohjelma nyt kaikkien saatavilla10.5.2023 10:13:37 EEST | Tiedote
UKK-instituutin ja Metropolia Ammattikorkeakoulun tutkimuksessa päänsäryn konservatiivisena hoitona käytetyt niskan ja hartianseudun harjoitusohjelmat on julkaistu UKK-instituutin verkkosivuilla. Harjoitusohjelmia voi käyttää verkkosivuilta ja katsoa videoina maksutta.
Verkkosovellus lasten ja nuorten liikkumistottumusten tarkasteluun22.3.2023 12:21:32 EET | Tiedote
Liikkumisen verkkokysely ohjaa lapsia ja nuoria tarkastelemaan liikkumistottumuksiaan ja tarjoaa tukea mahdollisiin muutostarpeisiin.
Liikkuva kansalainen säästää rahaa – katso laskurilla, kuinka paljon28.11.2022 06:40:42 EET | Tiedote
UKK-instituutin julkaisemalla laskurilla on mahdollista selvittää, kuinka paljon liikkumattomuus ja paikallaanolo aiheuttavat kustannuksia koko Suomessa, hyvinvointialueella tai yksittäisessä kunnassa. Laskurilla voi lisäksi tarkastella hyvinvointialueelle muodostuvia sairausryhmittäisiä kustannuksia ja kustannusten muutoksia, kun suositusta vähemmän liikkuvien ja liikaa paikallaan olevien osuudet muuttuvat.
Suositus urheiluun palaamisesta hengitystieinfektion jälkeen16.11.2022 08:00:29 EET | Tiedote
Asiantuntijatyöryhmä on koostanut suosituksen paluusta urheiluun hengitystieinfektion jälkeen. Uusi, laajennettu suositus korvaa aiemman suosituksen paluusta urheiluun koronavirusinfektion jälkeen.
Liikuntaraportti 2022: Korona-aikana työikäisten aikuisten liikkuminen vähentyi 400 askelta päivässä11.10.2022 00:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten liikemittarilla mitattu liikkuminen vähenee koko kouluiän, tasoittuu työiässä ja vähenee edelleen eläkeiässä, selviää UKK-instituutin laatimasta raportista. Vähäinen liikkuminen ja heikentyvä kunto haastavat työurien pidentymistä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme