Työntekijöiden heikkenevä fyysinen kunto haastaa työurat ja talouden

Kestävyyskunnon heikentyminen on jatkunut jo vuosikymmeniä
Varusmiespalveluksen aloittavien nuorten miesten fyysinen kunto on heikentynyt 1970-luvun lopulta alkaen Suomessa. Tuolloin palveluksen aloittaneen keskimääräinen juoksutulos 12 minuutin juoksutestissä oli 2760 m. Vuonna 2021 tulos oli keskimäärin 2376 m. Vastaavanlainen muutos näkyy vähintään 3000 metriä juosseiden osuudessa: vuonna 1979 joka neljäs varusmiespalveluksen aloittava juoksi vähintään 3000 m, mutta 2021 enää viisi prosenttia. Enintään 2200 m juosseiden osuus on moninkertaistunut: vuonna 1979 vain neljä prosenttia nuorista miehistä juoksi enintään 2200 m, mutta vuonna 2021 osuus oli jo 31 prosenttia.
Kestävyyskunnon heikentyminen ei tapahdu vain varusmiespalveluksen aloittaneilla miehillä. Kestävyyskunto heikentyy myös työuran aikana. Vuosien 2021–2022 KunnonKartta-tutkimuksen mukaan työuran lopulla miesten keskimääräinen kestävyyskunto oli neljänneksen heikompi kuin työuran alussa.
Työikäisten kestävyyskunto vuonna 2040
UKK-instituutin, Maanpuolustuskorkeakoulun, Puolustusvoimien sekä Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen yhteistyössä suorittamassa tutkimuksessa laskettiin tulevaisuuden ennustemalli suomalaisten työikäisten miesten kestävyyskunnolle. Ennustemallin mukaisesti vuonna 2040 heikon kestävyyskunnon omaa 17 prosenttia 30-vuotiaista, 25 prosenttia 40-vuotiasta, 43 prosenttia 50-vuotiasta, 66 prosenttia 60-vuotiasta ja 87 prosenttia 70-vuotiasta. Vastaavasti hyvän kestävyyskunnon omaa enää kuusi prosenttia 30-vuotiaista, kolme prosenttia 40-vuotiaista, kaksi prosenttia 50-vuotiaista, mutta 60- ja 70-vuotiaista enää vain alle puoli prosenttia.
– Kestävyyskunnon vuosikymmeniä jatkunut heikentyminen sekä samanaikainen ylipainon ja lihavuuden yleistyminen uhkaavat jo nyt suomalaisten toimintakykyä, mutta 2020- ja 2030-luvulla tapahtuva edelleen jatkuva kestävyyskunnon heikentyminen haastaa työväestön terveyden, toimintakyvyn, työurien pidentämisen ja työn tuottavuuden”, toteaa UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.
– Erityisesti hiemankaan fyysisesti vaativammissa työtehtävissä ei tulevina vuosikymmeninä tulla enää näkemään yli 50-vuotiaita työntekijöitä, Vasankari jatkaa.
– Fyysisesti vaativammissa työtehtävissä eläkeiän saavuttaminen on jatkossa äärimmäisen epätodennäköistä. Käytettävissä olevan työvoiman pienentyessä olisi entistä suurempi tarve saada kaikki työikäiset ikäluokat työhön ja pitää heidät toimintakykyisenä, toteaa Vasankari.
Voiko kestävyyskuntoa parantaa?
Kestävyyskuntoa määrittää kolme merkittävää tekijää: geeniperimä, kehon paino sekä reippaan ja rasittavan liikkumisen määrä. Koska kehon paino on kestävyyskuntoa määritettäessä “nimittäjänä”, suomalaisen väestön terveisiin ruokailutottumuksiin vaikuttavilla toimilla voidaan vaikuttaa myös kestävyyskunnon tasoon. Siksi esimerkiksi joukkoruokailuun panostaminen, terveellisen ruuan vähemmän terveellistä ruokaa matalampi arvonlisävero tai muut taloudelliset tukitoimet voisivat vaikuttaa myös kestävyyskuntoon. Kaikki eri-ikäisten suomalaisten reippaan ja rasittavan liikkumisen määrää lisäävät toimet voivat parantaa kestävyyskuntoa. Erityisesti rasittava liikkuminen kehittää kuntoa. Mitä huonommassa kunnossa henkilö on, sitä pienempi liikkumismäärä riittää kohottamaan kuntoa.
– Liian vähäinen liikkuminen on ilmiönä lukuisten eri tekijöiden aiheuttama kokonaisuus, minkä takia myös liikkumista lisäävien toimenpiteiden tulisi olla poikkihallinnollisia ja monipuolisia niin kansallisella kuin paikallisella tasolla, toteaa Vasankari.
– Suomalaisten kestävyyskunto ei käänny kasvu-uralle vahingossa, vaan sen aikaansaamiseksi tarvitaan useita, samanaikaisia, niin koko väestöön kuin erityisesti vähän liikkuviin ja huonokuntoisiin henkilöihin kohdentuvia määrätietoisia ja pitkään jatkua toimenpiteitä, Vasankari jatkaa.
Näin tutkimus toteutettiin
Tämän tutkimuksen käyttämä kestävyyskunnon tulevaisuuden ennustemalli perustuu kahteen suomalaiseen väestötutkimukseen. Tutkimuksessa käytettiin kestävyyskunnon ennustemallin laskemiseen sekä varusmiespalveluksen aloittavien nuorten miesten 12 minuutin juoksutestin tuloksia vuosilta 2005–2021 että työikäisen väestön KunnonKartta-väestötutkimuksen 6 minuutin kävelytestin tuloksia vuosilta 2021–2022. Varusmiespalveluksen aloittaneiden kestävyyskunnon ennustemallin mukaan nuorten miesten kestävyyskunto heikkenee vuodesta 2021 3,46 ml/kg/min vuoteen 2040. Tämän ennustemallin mukaisesti laskettiin eri-ikäisten työntekijöiden kestävyyskunnon ennustemalli vuoteen 2040.
Alkuperäinen artikkeli
Futura-lehden maaliskuun 2023 teemanumeroon hyväksytty vertaisarvioitu tutkimusartikkeli:
Tommi Vasankari, Kari Tokola, Jani Raitanen, Päivi Kolu, Henri Vähä-Ypyä, Pauliina Husu, Jani Vaara, Heikki Kyröläinen, Matti Santtila, Kai Pihlainen, Harri Sievänen. Suomalaisten kestävyyskunto on laskenut vuosikymmeniä – onko Suomessa tulevaisuudessa enää hyväkuntoisia yli 50-vuotiaita työntekijöitä?
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Haastattelupyynnöt ja lisätietoa tutkimuksen tuloksista:
johtaja, professori, lääketieteen tohtori Tommi Vasankari, UKK-instituutti (liikemittaukset), p. 040 505 9157, tommi.vasankari(a)ukkinstituutti.fi
Artikkeli toimitetaan medialle pyynnöstä embargona.
Pyynnöt osoitteeseen tiedotus(a)ukkinstituutti.fi
HUOM! Tiedot ovat julkaisuvapaat 17.3.2023 kello 00.05.
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
UKK-instituutti
UKK-instituutti on terveys- ja liikunta-alalla toimiva yksityinen tutkimus- ja asiantuntijakeskus, joka sijaitsee Tampereella. UKK-instituutin tehtävänä on edistää väestön terveyttä ja toimintakykyä lisäämällä terveysliikuntaa ja vähentämällä liikkumattomuutta, liikuntavammoja ja vapaa-ajan tapaturmia. Instituutti mittaa säännöllisin väliajoin eri väestöryhmien fyysistä aktiivisuutta ja kuntoa sekä tuottaa tietoa liikkumisen yhteiskunnallisesta merkityksestä päätöksenteon tueksi. Instituutti myös kehittää kustannusvaikuttavia toimintamalleja terveellisen liikkumisen edistämiseen sekä ennaltaehkäisee ja vähentää kaatumisia ja liikuntavammoja tutkitusti tehokkailla menetelmillä. www.ukkinstituutti.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta UKK-instituutti
Varusmiespalvelus tuottaa terveyshyötyjä – eniten hyötyvät lihavat ja huonokuntoiset palveluksen aloittajat26.6.2025 11:09:59 EEST | Tiedote
Varusmiespalvelus on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi pienentää vyötärönympärystä ja kohottaa kestävyyskuntoa nuorilla miehillä. Tuore kotimainen tutkimus, joka perustuu lähes 250 000 miehen tietoihin, tarkastelee varusmiespalveluksen vaikutuksia terveyteen.
Urheiluun liittyvien aivotärähdysten arviointityökalut saatavilla nyt suomeksi18.6.2025 12:14:13 EEST | Tiedote
Päävamman saaneen urheilijan arviointilomake (SCAT6) on helppokäyttöinen työkalu urheilijoiden terveydenhuollosta vastaavien henkilöiden käyttöön. Maallikoille suunnattu työkalu (CRT6) puolestaan auttaa valmentajia ja huoltojoukkoja tunnistamaan aivotärähdykset.
Puoliero dynaamisessa tasapainotestissä on yhteydessä polvivammariskiin nuorilla naisurheilijoilla30.5.2025 09:08:41 EEST | Tiedote
Tampereen urheilulääkäriaseman tutkimuksessa selvitettiin tasapainomuuttujien yhteyttä polven eturistisidevammoihin nuorilla salibandyä tai koripalloa pelaavilla naisurheilijoilla. Tutkimuksen mukaan lisääntynyt puoliero dynaamista tasapainoa mittaavassa testissä oli yhteydessä suurentuneeseen riskiin polven eturistisidevammalle.
Maksuttomia ikäihmisten liikuntaryhmiä Tampereella – aktiivisuutta ja vireyttä arkeen ABC+-liikuntaryhmästä19.3.2025 07:03:00 EET | Tiedote
Active Ageing -hankkeen maksuttomat liikuntaryhmät käynnistyvät porrastetusti 24.3. alkaen eri puolilla Tamperetta. Liikuntaryhmät on suunnattu ikääntyneille, joilla ei ole aiempaa liikuntaharrastusta tai säännöllisestä liikunnan harrastamisesta on vierähtänyt aikaa.
Kutsu: Ikääntyneiden liikkumisen edistämisen alueellinen seminaari 3.2.29.1.2025 09:46:05 EET | Kutsu
Miten iäkkäille suunnattu palvelutarjonta saadaan näkyväksi? Mikä on eri toimijoiden rooli palvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä? UKK-instituutin Ikä-HYTE-hankkeen alueellinen seminaari kokoaa maanantaina 3. helmikuuta yhteen pirkanmaalaiset, jotka toimivat ikäihmisten liikkumisen edistämisen ja kaatumisten ehkäisyn parissa. Seminaarissa tarkastellaan toimintakykylähtöisesti iäkkäiden liikkumisen edistämisen nykytilaa ja tulevaisuutta Pirkanmaalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme