Työsuojelurahasto

Työpaikkaosaamista monikulttuurisille työpaikoille

Jaa

Työterveyslaitoksen Osaamisen ja työn yhteensopivuus monikulttuuristuvilla työpaikoilla -tutkimuksen mukaan monikulttuurisilla työpaikoilla tarvitaan ammatillisen osaamisen lisäksi monitahoista työpaikkaosaamista, jonka perustan muodostavat yhteinen ymmärrys ja kieli. ja turvallisuudesta.

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ari Väänänen sanoo, että työpaikkaosaaminen on jaettua ymmärrystä työn kokonaisuudesta, työpaikan rooleista ja osallistumisen tavoista, työpaikan ja suomalaisen työelämän pelisäännöistä, vuorovaikutuksesta sekä työterveydestä ja turvallisuudesta.

– Ihminen ei kanna yhtä tiettyä osaamispakkia mukanaan vaan osaaminen syntyy vähitellen vuorovaikutuksessa työyhteisössä. Osaamisessa on paljon sellaista, joka ei välttämättä liity ammatilliseen osaamiseen. Siihen sisältyy paljon hiljaista tietoa, jota maahanmuuttajatyöntekijöillä on usein kieli- ja kulttuuritaustansa vuoksi vähemmän. Siksi aloimme tutkimuksessa kehittää työpaikkaosaamisen käsitettä. Työpaikkaosaamisen vahvistamisesta hyötyvät sekä maahanmuuttajat että työpaikka, Väänänen toteaa.

Työsuojelurahasto tuki tutkimusmäärärahalla vuosina 2015–2018 toteutettua hanketta, johon lisäksi osallistuivat Tilastokeskus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Tutkimuksessa luotiin käytännönläheinen työpaikkaosaamisen kehittämisen Moniosaa!-malli. Se tukee laaja-alaisesti maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osaamisen jäsentämistä, tunnistamista ja kehittämistä työpaikalla.

Haastatellut elintarviketyöntekijät 18 lähtömaasta

Suomessa työskentelee yli 140 000 maahanmuuttajataustaista 20–64-vuotiasta henkilöä. Monikulttuurisia työyhteisöjä on merkittävä määrä. Yksi neljästä maahanmuuttajataustaisesta arvioi olevansa ylikoulutettu nykyiseen työtehtäväänsä nähden. Tilastollisesti joka kolmas on ylikoulutettu.

Väänäsen mukaan on entistä ajankohtaisempaa edistää suomalaisten työpaikkojen myönteistä monikulttuuristumista, maahanmuuttajien työelämään integroitumista ja heidän osaamisensa hyödyntämistä.

Hankkeessa hyödynnettiin laajaa haastattelu- ja työpaja-aineistoa.

Tutkimus tehtiin yhteistyössä kahden erittäin monikulttuurisen työpaikan kanssa: mukana olivat elintarviketeollisuusyritykset Starfood Finland Oy ja Apetit Ruoka Oy. Haastatellut 33 työntekijää olivat 18 lähtömaasta. Lisäksi haastateltiin esimiehiä ja muita avainhenkilöitä, kuten luottamusmiehiä ja työterveyshuollon edustajia (N = 31). Työpajoja järjestettiin seitsemän.

Mikä on oma rooli kokonaisuudessa?

Työpaikkaosaamisen ulottuvuudet ovat niitä, joissa työpaikoilla ilmeni pulmia ja haasteita ja joissa yhteisen ymmärryksen saavuttamiseen oli vielä matkaa, Väänänen sanoo.

Yhdeksi keskeiseksi asiaksi nousi ymmärrys työn kokonaisuudesta ja sen tavoitteista. Jos oma tehtävä on lähinnä esimerkiksi leikkaamista tai vatkaamista, mikä sen merkitys on kokonaisuudessa?

– Työn mielekkyyttä lisää, kun työntekijä ymmärtää oman työpanoksensa merkityksen kokonaistyöprosessissa.

Väänäsen mukaan ymmärrys työpaikan rooleista ja osallistumisen tavoista tarkoittaa sitä, että työntekijät ymmärtävät toistensa tehtävät ja vahvuudet. On tärkeätä tietää, keneltä voi kysyä neuvoa pulmatilanteissa, tai kenelle voi ehdottaa uusia ideoita.

Matala hierarkia ja avoin keskustelu oudoksuttavat

Useille tutkimukseen osallistuneille maahanmuuttajalle esimerkiksi suomalaisten työpaikkojen matala hierarkia ja avoin keskustelu tuntuivat vieraalta.

Omia mielipiteitä ei välttämättä uskallettu ilmaista eikä epäselvissä tilanteissa pyytää selvennystä tai apua, koska oma kielitaito saatettiin kokea riittämättömänä tai tilanne muuten hankalana.

– Moni maahanmuuttajatyöntekijä olikin omaksunut passiivisen kuulijan roolin, Väänänen kertoo.

Lisäksi muualta tulleilla saattoi olla erilainen suhtautuminen esimerkiksi työaikaan, poissaolokäytäntöihin, esimiehen ja alaisen vuorovaikutukseen tai puhetapaan. Vieraassa kulttuurissa myös omia oikeuksia saattoi olla haastavaa hahmottaa, esimerkiksi sairauslomalle ei välttämättä uskallettu jäädä.

Monikulttuurisilla työpaikoilla kaikki tarvitsevat kulttuurista ja sosiaalista lukutaitoa sekä sensitiivisyyttä – myös eri lähtökohdista tulevat maahanmuuttajat keskenään.

Halu kehittyä ja päästä eteenpäin

Väänäsen mukaan haastatellut vaikuttivat pääsääntöisesti tyytyväisiltä työhönsä suomalaisella työpaikalla, mutta toki esiintyi myös halua kehittyä ja päästä eteenpäin.

– Maahanmuuttajatyöntekijöillä on paljon potentiaalia ja motivaatiota tehdä työtä. Jos työssä kehittymiseen ja uuden oppimiseen pystytään esimiestyössä varaamaan aikaa ja resursseja, osaaminen kehittyy ja hyödyttää koko työpaikkaa, Väänänen sanoo.

Tutkimuksessa luotu Moniosaa!-malli kannustaa työtekijää, esimiestä ja HR-asiantuntijaa keskusteluun ja yhteistyöhön, jotta resurssit ja erilaiset osaamiset saataisiin paremmin käyttöön.

Lisätietoja: Tutkimusprofessori Ari Väänänen, 030 474 2435, ari.vaananen@ttl.fi

Avainsanat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Työsuojelurahasto
Työsuojelurahasto
Pohjoisesplanadi 21A
00100 Helsinki

+358(0)9 6803 3311,info@tsr.fihttp://www.tsr.fi, http://www.tiedonsilta.fi

Työsuojelurahasto rahoittaa työelämän tutkimus-, kehitys- ja tiedotustoimintaa, joka parantaa työyhteisöjen toiminnan turvallisuutta ja tuottavuutta.

Rahastoa hallinnoivat työmarkkinakeskusjärjestöt ja se saa varansa lakisääteisen tapaturmavakuutuksen maksutulosta. Rahaston toimintaa valvoo sosiaali- ja terveysministeriö. Rahasto rahoittaa Työturvallisuuskeskuksen toimintaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työsuojelurahasto

Millainen on hyvä sosiaalialan työntekijä – eroavatko työntekijöiden ja lähiesimiesten näkemykset?24.5.2018 10:30Tiedote

Sosiaalialan työntekijät tekevät vaativaa, kuormittavaa mutta myös palkitsevaa ihmissuhdetyötä. Julkisuuteen heidän työnsä nousee usein ikävien tapausten kautta, ja heihin kohdistetaan ulkopuolelta paljon ja vaativia odotuksia. Mutta mitä he itse ajattelevat? Millainen hyvän sosiaalialan työntekijän pitäisi heidän itsensä mielestä olla? Vastauksia antaa tuore Tampereen yliopiston raportti Kohtaavatko työntekijöiden ja lähiesimiesten näkemykset hyvästä työntekijästä? Monimenetelmällinen tutkimus hyveistä ja odotuksista vaativassa ihmissuhdetyössä. Työsuojelurahasto tuki vuosina 2016–2017 toteutettua hanketta tutkimusmäärärahalla.

Bisneskielellä kemikaaliriskit hallintaan26.4.2018 12:54Tiedote

Kun Työterveyslaitoksella tutkittiin kemikaaliriskien hallintaa, tutkijat havaitsivat liiketoiminnan kielen toimivuuden. Yrityksissä tulisi ymmärtää hyvän työympäristön ja hyvän tuottavuuden yhteys. Työterveyslaitoksen erikoistutkija Milja Koponen tutkijakumppaneineen paneutui kemikaaliturvallisuuteen Työsuojelurahaston tukemassa Kemtiku-hankkeessa. Hankkeen päähavainnot ovat Koposen mukaan paljolti yleistettävissä kaikkeen yrityksen turvallisuuskulttuuriin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme