Työpaikkaosaamista monikulttuurisille työpaikoille

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ari Väänänen sanoo, että työpaikkaosaaminen on jaettua ymmärrystä työn kokonaisuudesta, työpaikan rooleista ja osallistumisen tavoista, työpaikan ja suomalaisen työelämän pelisäännöistä, vuorovaikutuksesta sekä työterveydestä ja turvallisuudesta.

– Ihminen ei kanna yhtä tiettyä osaamispakkia mukanaan vaan osaaminen syntyy vähitellen vuorovaikutuksessa työyhteisössä. Osaamisessa on paljon sellaista, joka ei välttämättä liity ammatilliseen osaamiseen. Siihen sisältyy paljon hiljaista tietoa, jota maahanmuuttajatyöntekijöillä on usein kieli- ja kulttuuritaustansa vuoksi vähemmän. Siksi aloimme tutkimuksessa kehittää työpaikkaosaamisen käsitettä. Työpaikkaosaamisen vahvistamisesta hyötyvät sekä maahanmuuttajat että työpaikka, Väänänen toteaa.

Työsuojelurahasto tuki tutkimusmäärärahalla vuosina 2015–2018 toteutettua hanketta, johon lisäksi osallistuivat Tilastokeskus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Tutkimuksessa luotiin käytännönläheinen työpaikkaosaamisen kehittämisen Moniosaa!-malli. Se tukee laaja-alaisesti maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osaamisen jäsentämistä, tunnistamista ja kehittämistä työpaikalla.

Haastatellut elintarviketyöntekijät 18 lähtömaasta

Suomessa työskentelee yli 140 000 maahanmuuttajataustaista 20–64-vuotiasta henkilöä. Monikulttuurisia työyhteisöjä on merkittävä määrä. Yksi neljästä maahanmuuttajataustaisesta arvioi olevansa ylikoulutettu nykyiseen työtehtäväänsä nähden. Tilastollisesti joka kolmas on ylikoulutettu.

Väänäsen mukaan on entistä ajankohtaisempaa edistää suomalaisten työpaikkojen myönteistä monikulttuuristumista, maahanmuuttajien työelämään integroitumista ja heidän osaamisensa hyödyntämistä.

Hankkeessa hyödynnettiin laajaa haastattelu- ja työpaja-aineistoa.

Tutkimus tehtiin yhteistyössä kahden erittäin monikulttuurisen työpaikan kanssa: mukana olivat elintarviketeollisuusyritykset Starfood Finland Oy ja Apetit Ruoka Oy. Haastatellut 33 työntekijää olivat 18 lähtömaasta. Lisäksi haastateltiin esimiehiä ja muita avainhenkilöitä, kuten luottamusmiehiä ja työterveyshuollon edustajia (N = 31). Työpajoja järjestettiin seitsemän.

Mikä on oma rooli kokonaisuudessa?

– Työpaikkaosaamisen ulottuvuudet ovat niitä, joissa työpaikoilla ilmeni pulmia ja haasteita ja joissa yhteisen ymmärryksen saavuttamiseen oli vielä matkaa, Väänänen sanoo.

Yhdeksi keskeiseksi asiaksi nousi ymmärrys työn kokonaisuudesta ja sen tavoitteista. Jos oma tehtävä on lähinnä esimerkiksi leikkaamista tai vatkaamista, mikä sen merkitys on kokonaisuudessa?

– Työn mielekkyyttä lisää, kun työntekijä ymmärtää oman työpanoksensa merkityksen kokonaistyöprosessissa.

Väänäsen mukaan ymmärrys työpaikan rooleista ja osallistumisen tavoista tarkoittaa sitä, että työntekijät ymmärtävät toistensa tehtävät ja vahvuudet. On tärkeätä tietää, keneltä voi kysyä neuvoa pulmatilanteissa, tai kenelle voi ehdottaa uusia ideoita.

Matala hierarkia ja avoin keskustelu oudoksuttavat

Useille tutkimukseen osallistuneille maahanmuuttajalle esimerkiksi suomalaisten työpaikkojen matala hierarkia ja avoin keskustelu tuntuivat vieraalta.

Omia mielipiteitä ei välttämättä uskallettu ilmaista eikä epäselvissä tilanteissa pyytää selvennystä tai apua, koska oma kielitaito saatettiin kokea riittämättömänä tai tilanne muuten hankalana.

– Moni maahanmuuttajatyöntekijä olikin omaksunut passiivisen kuulijan roolin, Väänänen kertoo.

Lisäksi muualta tulleilla saattoi olla erilainen suhtautuminen esimerkiksi työaikaan, poissaolokäytäntöihin, esimiehen ja alaisen vuorovaikutukseen tai puhetapaan. Vieraassa kulttuurissa myös omia oikeuksia saattoi olla haastavaa hahmottaa, esimerkiksi sairauslomalle ei välttämättä uskallettu jäädä.

Monikulttuurisilla työpaikoilla kaikki tarvitsevat kulttuurista ja sosiaalista lukutaitoa sekä sensitiivisyyttä – myös eri lähtökohdista tulevat maahanmuuttajat keskenään.

Halu kehittyä ja päästä eteenpäin

Väänäsen mukaan haastatellut vaikuttivat pääsääntöisesti tyytyväisiltä työhönsä suomalaisella työpaikalla, mutta toki esiintyi myös halua kehittyä ja päästä eteenpäin.

– Maahanmuuttajatyöntekijöillä on paljon potentiaalia ja motivaatiota tehdä työtä. Jos työssä kehittymiseen ja uuden oppimiseen pystytään esimiestyössä varaamaan aikaa ja resursseja, osaaminen kehittyy ja hyödyttää koko työpaikkaa, Väänänen sanoo.

Tutkimuksessa luotu Moniosaa!-malli kannustaa työtekijää, esimiestä ja HR-asiantuntijaa keskusteluun ja yhteistyöhön, jotta resurssit ja erilaiset osaamiset saataisiin paremmin käyttöön.

Lisätietoja: Tutkimusprofessori Ari Väänänen, 030 474 2435, ari.vaananen@ttl.fi