Työpaikkojen opit koronapandemiasta kerättiin talteen tulevan varalle
Työterveyslaitoksen mediatiedote 9.2.2023
Työterveyslaitoksen tutkimushankkeessa selvitettiin työpaikkojen toimintatapoja koronapandemian aikana. Riskien hallinnan onnistumisessa keskeistä oli työpaikkojen oma riskien arviointi sekä julkinen ohjeistus.
– Työpaikkojen kokemuksia ja oppeja on nyt tärkeää tallentaa, jotta niitä voi hyödyntää pohdittaessa tulevien pandemioiden hallintakeinoja, sanoo johtava tutkija Pia Perttula Työterveyslaitoksesta.
Koronapandemian aikana työpaikat alkoivat kiinnittää erityistä huomiota terveyteen ja turvallisuuteen. Koronan myötä työpaikat tunnistivat aikaisempaa selkeämmin tarpeen biologisten tekijöiden riskien arvioinnille.
Työpaikoilla riskejä tulee arvioida kokonaisuutena
Koronapandemian aikaisia kuormitustekijöitä työpaikoilla olivat muun muassa pelko sairastumisesta koronaan, etätyökäytäntöjen nopea omaksuminen ja hallinta sekä yhteisöllisyyden heikkeneminen työpaikalla. Myös työsuhteisiin liittyvät asiat aiheuttivat huolta.
– Jatkossakin on tärkeää, että eri riskejä arvioidaan kokonaisuutena ja työpaikoille tuotetaan tietoa ja ohjeistusta riskien hallintaan, muistuttaa vanhempi asiantuntija Sirpa Laitinen.
Jo pandemian alkuvaiheessa työpaikoilla tunnistettiin ja toteutettiin toimivia riskien hallintakeinoja, kuten hygienia- ja siivouskäytäntöjen tehostaminen, turvavälit ja ihmisten välisten kohtaamisten vähentäminen työpaikalla. Työpaikat hyödynsivät työterveyshuollon asiantuntemusta riskien arvioinnissaan.
Myös sisäisen viestinnän tarve korostui pandemian aikana. Riskien hallitsemiseksi oli viestinnän avulla tärkeää tavoittaa sekä työpaikan oma henkilöstö että muut työpaikan tiloissa toimivat henkilöt.
Julkinen ohjeistus syntyy parhaiten yhteistyössä
Tiedon tarve työpaikoilla oli koronapandemian aikana suuri. Etenkin alkuvaiheessa kiinnostivat konkreettiset vinkit, millaisia toimia työpaikoilla tulee tehdä koronariskin hallitsemiseksi. Työpaikat kokivat julkisen viestinnän tarpeelliseksi, mutta arvioivat tiedotuksen olevan ajoittain ristiriitaista ja haastavaa soveltaa työpaikalla.
– Julkisten ohjeiden tuottajien tiivis yhteistyö on edellytys sille, että ohjeistus on yhdenmukaista ja tavoittaa työpaikat, vanhempi asiantuntija Erja Mäkelä sanoo.
Koronapandemiasta saatuja oppeja on tärkeää tallentaa tulevan varalle ja huomioida pandemian eri vaiheet. Työterveyslaitoksen asiantuntijat ovat tuottaneet ohjeet työpaikoille pandemianjatkumon eri vaiheisiin. Ne löytyvät tutkimushankkeen loppuraportista.
– WHO:n mukaan olemme vielä pandemiavaiheessa. Käytännössä työpaikoilla on kuitenkin menossa pandemiasta palautumisen vaihe. Viimeistään nyt on tärkeää laittaa muistiin ne pandemian ohjeet ja teot, jotka olivat oman työpaikan kannalta ratkaisevia tartuntojen torjumisessa, toteaa Mäkelä.
Tutustu
- Loppuraportti: Pandemia ja riskien hallinta työpaikoilla (julkari.fi)
Tutkimushanke: Pandemia ja riskien hallinta
- Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ja arvioida työpaikkojen oppeja ja kokemuksia koronapandemian vaikutuksista työturvallisuuden hallintaan.
- Lisäksi selvitettiin työpaikkojen toimintatapoja ja toimenpiteiden ajoitusta altistumisen ehkäisemiseksi sekä työpaikan riskien arvioinnissa ja hallinnassa hyödyntämä tiedonkulun verkosto epidemian ajalta. Tavoitteena oli löytää hyviä keinoja, joiden avulla työpaikat voivat varautua jatkossakin biologisten tekijöiden aiheuttamiin riskeihin.
- Tutkimuksen kohdejoukkona oli Nolla tapaturmaa -foorumin verkoston työpaikat sekä tahot, joiden tuottamaa tietoa työpaikat hyödynsivät pandemian aikana. Tutkimusaineistona toimivat pandemian aikaiset julkiset ohjeistukset.
- Tutkimuksessa tarkasteltiin aikaa 1.1.2020 - 31.12.2021.
- Hanketta rahoittaa Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto.
- Hankesivu: Pandemia ja riskien hallinta | Työterveyslaitos (ttl.fi)
Lisätiedot
- Johtava tutkija Pia Perttula (tutkimus), pia.perttula@ttl.fi, +35843 820 0499
- Vanhempi asiantuntija Sirpa Laitinen (biologiset riskitekijät), Sirpa.Laitinen@ttl.fi, +35846 851 1911
- Vanhempi asiantuntija Erja Mäkelä (riskinhallintaohjeistus), erja.makela@ttl.fi, +35846 851 4948
- Projektipäällikkö Tiina-Mari Monni, Tiina-Mari.Monni@ttl.fi, +35850 433 1607
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Välfärdsområdenas arbetshälsa utvecklas i en positiv riktning22.1.2026 10:00:00 EET | Pressmeddelande
Välfärdsområdenas arbetshälsa utvecklas enligt många indikatorer i en positiv riktning trots ständiga förändringar. Förbättring krävs i arbetsgemenskapernas innovativitet. Den viktigaste målgruppen för utvecklingsåtgärder är socialtjänsterna.
Hyvinvointialueiden työhyvinvointi kehittyy hyvään suuntaan22.1.2026 10:00:00 EET | Tiedote
Hyvinvointialueiden työhyvinvointi on kehittymässä monin mittarein hyvään suuntaan jatkuvista muutoksista huolimatta. Parannettavaa kaivattaisiin työyhteisöjen innovatiivisuudessa. Tärkein kohderyhmä kehittämistoimenpiteille ovat sosiaalipalvelut.
Positive development in the well-being at work of wellbeing services counties22.1.2026 10:00:00 EET | Press release
Many indicators show that well-being at work in the wellbeing services counties is developing in a positive direction despite ongoing changes. There is room for improvement in the innovativeness of work communities. Social services is the most important target for development measures.
Kutsu 3.2.2026 DEMOTalks: Muistisairaiden määrä lisääntyy – mihin hoivamme ja voimamme riittävät?19.1.2026 12:47:44 EET | Kutsu
Tervetuloa DEMOGRAPHY Talks -webinaariin 3.2.2026 klo 14–15 kuulemaan tuoretta tutkimustietoa. Tutkijatohtori Kaarina Korhonen (LIFECON, Helsingin yliopisto) kertoo muistisairauksien lisääntymisestä ja ympärivuorokautisen hoivan käytöstä tulevina vuosina. Tutkimusprofessori Ismo Linnosmaa (SustAgeable, Itä-Suomen yliopisto) avaa väestön ikääntymisen vaikutuksia sote-kustannuksiin.
Artificiell intelligens används redan i hälften av företagen, men få har en strategi för att utnyttja den14.1.2026 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Enligt Arbetshälsoinstitutets enkät använder 51 procent av företag som sysselsätter minst tio personer artificiell intelligens. Användningen är koncentrerad till avgränsade uppgifter, och endast 17 procent av de företag som använder artificiell intelligens har en strategi som styr användningen av artificiell intelligens.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
