Työterveyslaitos

Työpäivän aikaisessa palautumisessa on parannettavaa – yli puolella työpaikoista puuttuu palautumista edistävät palaverikäytännöt

Jaa
Työoloja palautumisen näkökulmasta arvioiva palautumislaskuri on ollut työpaikkojen käytettävissä reilun kahden kuukauden ajan. Palveluun kertyneiden vastausten perusteella työpaikoilla on parantamisen varaa erityisesti palaverikäytännöissä sekä kehityskeskusteluissa. Työaikoihin sen sijaan pystytään vaikuttamaan vastausten perusteella hyvin.

Työterveyslaitoksen mediatiedote 7.12.2021

Syyskuussa 2021 julkaistu palautumislaskuri on työkalu, jonka avulla voi selvittää, tukevatko työpaikan käytännöt palautumista työssä. Se on osa Työterveyslaitoksen toteuttamaa Mielenterveyden tuen työkalupakkia.

Tähän mennessä laskuria on käyttänyt 186 organisaatiota. Alustavien tulosten mukaan yli 90 prosentilla työpaikoista on korjattavaa työpäivän aikaisissa palautumisen käytännöissä. Yli puolella työpaikoista ei ole käytössä esimerkiksi palautumista edistäviä palaverikäytäntöjä.

– Koronatilanteen myötä etätyöskentely on yleistä jatkossakin. Nyt kun kerätään voimia ensi vuoteen, on hyvä kiinnittää huomiota kokousten määrään, laatuun, pituuteen ja ajoitukseen ja keskustella tilanteesta työpaikalla, Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Virpi Ruohomäki sanoo.

Kehityskeskusteluissa ja vuorotyöstä palautumisessa myös kehitettävää

Palautumislaskuri tuottaa työpaikalle palautteen ja ehdotukset kehittämistoimiksi neljän eri osa-alueen mukaan. Ne ovat työpäivän aikainen palautuminen, työsidonnaisuuden hallinta kehityskeskusteluiden avulla, työaikoihin liittyvät vaikutusmahdollisuudet sekä vuorotyön kuormittavuuden vähentäminen vuorosuunnittelulla.

– Palautumislaskurilla voi selvittää, mihin omassa organisaatiossa kannattaa panostaa, mikä on kunnossa ja mikä vaatii kehittämistä, tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitoksesta sanoo.

Työaikoihin pystytään vaikuttamaan vastausten perusteella hyvin, mutta kehityskeskustelukäytännöissä olisi parannettavaa. Esimerkiksi 43 prosentilla työpaikoista kehityskeskusteluissa ei ole ohjattu käsittelemään työmäärään tai jaksamiseen liittyviä kysymyksiä.

Tähän mennessä palautumislaskuria on käyttänyt 42 organisaatiota, joissa tehdään vuorotyötä. Niissä 88 prosentilla oli parannettavaa siinä, miten työntekijöitä tuetaan vuorotyöstä palautumisessa. Kehityskohteita olivat esimerkiksi yövuorojen väliset vapaat ja viikkolevon määrä.

Laskuri on suunniteltu palautumisen arviointiin ja kehittämiseen työyhteisössä sekä etä- että lähityössä. Sitä voi hyvin käyttää osana työpaikan normaalia riskinarviointia.

– Palautumisen ei tule olla vain yksilön elintapojen varassa. Työnantajalla on keskeinen rooli vaikuttaa jo työpäivän aikana tapahtuvan palautumisen käytäntöihin. Käytäntöjä parantamalla voidaan hallita kiirettä, edistää palautumista ja sitä kautta työssä jaksamista, Mikko Härmä toteaa.

Palautumislaskuri

  • Palautumislaskurin avulla työyhteisö voi arvioida työoloja palautumisen näkökulmasta. Laskurista saa palautteen nykytilasta sekä keinoja ja askelmerkit kehittämistyön käynnistämiseksi.
  • Laskuri julkaistiin syyskuussa. Ensimmäisten kahden kuukauden aikana sitä on käytetty 186 kertaa. Laskuria käyttäneistä työpaikoista 47 prosenttia on mikro- ja pienyrityksiä. Keskikokoisia on 18 prosenttia. Suuria, yli 250 työntekijän organisaatioita on 35 prosenttia käyttäjistä.
  • Käyttäjien yleisimmät toimialat ovat terveys- ja sosiaalipalvelut, koulutus sekä julkinen hallinto.
  • Maksuton palautumislaskuri kuuluu Mielenterveyden tuen työkalupakkiin, joka sisältää yhteensä yhdeksän erilaista keinoa tukea mielenterveyttä työyhteisössä ennaltaehkäisevästi. Työkalupakki on osa sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämää Työelämän mielenterveysohjelmaa.

Lisätiedot

  • Tutkimusprofessori Mikko Härmä, Työterveyslaitos, p. 030 4742729, mikko.harma@ttl.fi
  • Vanhempi tutkija Virpi Ruohomäki, Työterveyslaitos, p. 030 474 2941, virpi.ruohomaki@ttl.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Instute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet

Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Työterveyslaitos
Työterveyslaitos
Topeliuksenkatu 41 b
00250 Helsinki

+35830 474 1https://www.ttl.fi/

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.

Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.

Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.

Lisätietoja:
Tietoa meistä
Asiantuntijamme medialle
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Aiemmat tiedotteemme

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos

Undersökning: Sjukfrånvaro på grund av psykisk ohälsa ökade särskilt inom social- och hälsovårdsbranschen – ångest var den vanligaste orsaken12.9.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande

Arbetshälsoinstitutets registerundersökning visar att sjukfrånvaro på grund av psykisk ohälsa ökade tydligt inom alla undersökta verksamhetsområden åren 2015–2021. Ökningen var särskilt kraftig inom social- och hälsovårdsbranschen och bland kvinnor i tjänstemannaställning under 50 år. Samtidigt passerade ångest depression som den vanligaste orsaken till nya perioder av sjukfrånvaro.

Tutkimus: Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kasvoivat erityisesti sote-alalla – ahdistuneisuus nousi yleisimmäksi syyksi12.9.2025 06:00:00 EEST | Tiedote

Työterveyslaitoksen rekisteritutkimus osoittaa, että mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot lisääntyivät selvästi kaikilla tutkituilla toimialoilla vuosina 2015–2021. Nousu oli erityisen rajua sote-alalla ja alle 50-vuotiailla toimihenkilönaisilla. Samalla ahdistuneisuus ohitti masennuksen uusien sairauspoissaolojaksojen yleisimpänä syynä.

Study: Mental health-related sickness absences increased especially in the social welfare and health care sector – anxiety became the most common cause12.9.2025 06:00:00 EEST | Press release

A register study by the Finnish Institute of Occupational Health demonstrates that mental health-related sickness absences increased significantly in all studied industrial sectors in 2015–2021. The increase was particularly steep in the social welfare and health care sector and among female white-collar employees under the age of 50. At the same time, anxiety overtook depression as the most common cause of new periods of sickness absence.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye