Työterveyslaitos

Työpäivän aikaisessa palautumisessa on parannettavaa – yli puolella työpaikoista puuttuu palautumista edistävät palaverikäytännöt

Jaa

Työoloja palautumisen näkökulmasta arvioiva palautumislaskuri on ollut työpaikkojen käytettävissä reilun kahden kuukauden ajan. Palveluun kertyneiden vastausten perusteella työpaikoilla on parantamisen varaa erityisesti palaverikäytännöissä sekä kehityskeskusteluissa. Työaikoihin sen sijaan pystytään vaikuttamaan vastausten perusteella hyvin.

Työterveyslaitoksen mediatiedote 7.12.2021

Syyskuussa 2021 julkaistu palautumislaskuri on työkalu, jonka avulla voi selvittää, tukevatko työpaikan käytännöt palautumista työssä. Se on osa Työterveyslaitoksen toteuttamaa Mielenterveyden tuen työkalupakkia.

Tähän mennessä laskuria on käyttänyt 186 organisaatiota. Alustavien tulosten mukaan yli 90 prosentilla työpaikoista on korjattavaa työpäivän aikaisissa palautumisen käytännöissä. Yli puolella työpaikoista ei ole käytössä esimerkiksi palautumista edistäviä palaverikäytäntöjä.

– Koronatilanteen myötä etätyöskentely on yleistä jatkossakin. Nyt kun kerätään voimia ensi vuoteen, on hyvä kiinnittää huomiota kokousten määrään, laatuun, pituuteen ja ajoitukseen ja keskustella tilanteesta työpaikalla, Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Virpi Ruohomäki sanoo.

Kehityskeskusteluissa ja vuorotyöstä palautumisessa myös kehitettävää

Palautumislaskuri tuottaa työpaikalle palautteen ja ehdotukset kehittämistoimiksi neljän eri osa-alueen mukaan. Ne ovat työpäivän aikainen palautuminen, työsidonnaisuuden hallinta kehityskeskusteluiden avulla, työaikoihin liittyvät vaikutusmahdollisuudet sekä vuorotyön kuormittavuuden vähentäminen vuorosuunnittelulla.

– Palautumislaskurilla voi selvittää, mihin omassa organisaatiossa kannattaa panostaa, mikä on kunnossa ja mikä vaatii kehittämistä, tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitoksesta sanoo.

Työaikoihin pystytään vaikuttamaan vastausten perusteella hyvin, mutta kehityskeskustelukäytännöissä olisi parannettavaa. Esimerkiksi 43 prosentilla työpaikoista kehityskeskusteluissa ei ole ohjattu käsittelemään työmäärään tai jaksamiseen liittyviä kysymyksiä.

Tähän mennessä palautumislaskuria on käyttänyt 42 organisaatiota, joissa tehdään vuorotyötä. Niissä 88 prosentilla oli parannettavaa siinä, miten työntekijöitä tuetaan vuorotyöstä palautumisessa. Kehityskohteita olivat esimerkiksi yövuorojen väliset vapaat ja viikkolevon määrä.

Laskuri on suunniteltu palautumisen arviointiin ja kehittämiseen työyhteisössä sekä etä- että lähityössä. Sitä voi hyvin käyttää osana työpaikan normaalia riskinarviointia.

– Palautumisen ei tule olla vain yksilön elintapojen varassa. Työnantajalla on keskeinen rooli vaikuttaa jo työpäivän aikana tapahtuvan palautumisen käytäntöihin. Käytäntöjä parantamalla voidaan hallita kiirettä, edistää palautumista ja sitä kautta työssä jaksamista, Mikko Härmä toteaa.

Palautumislaskuri

  • Palautumislaskurin avulla työyhteisö voi arvioida työoloja palautumisen näkökulmasta. Laskurista saa palautteen nykytilasta sekä keinoja ja askelmerkit kehittämistyön käynnistämiseksi.
  • Laskuri julkaistiin syyskuussa. Ensimmäisten kahden kuukauden aikana sitä on käytetty 186 kertaa. Laskuria käyttäneistä työpaikoista 47 prosenttia on mikro- ja pienyrityksiä. Keskikokoisia on 18 prosenttia. Suuria, yli 250 työntekijän organisaatioita on 35 prosenttia käyttäjistä.
  • Käyttäjien yleisimmät toimialat ovat terveys- ja sosiaalipalvelut, koulutus sekä julkinen hallinto.
  • Maksuton palautumislaskuri kuuluu Mielenterveyden tuen työkalupakkiin, joka sisältää yhteensä yhdeksän erilaista keinoa tukea mielenterveyttä työyhteisössä ennaltaehkäisevästi. Työkalupakki on osa sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämää Työelämän mielenterveysohjelmaa.

Lisätiedot

  • Tutkimusprofessori Mikko Härmä, Työterveyslaitos, p. 030 4742729, mikko.harma@ttl.fi
  • Vanhempi tutkija Virpi Ruohomäki, Työterveyslaitos, p. 030 474 2941, virpi.ruohomaki@ttl.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Instute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet

Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Työterveyslaitos
Työterveyslaitos
Topeliuksenkatu 41 b
00250 Helsinki

+35830 474 1https://www.ttl.fi/

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.

Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.

Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.

Lisätietoja:
Tietoa meistä
Asiantuntijamme medialle
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Aiemmat tiedotteemme

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos

I välfärdsområdena ska man starkare koordinera social- och hälsovårdstjänster för personer i arbetsför ålder19.1.2022 08:30:00 EET | Tiedote

Arbetshälsoinstitutets sakkunniga betonar behovet av ett nära samarbete i välfärdsområdena när det gäller att organisera social- och hälsovårdstjänster för personer i arbetsför ålder. Redan nu har 14 sjukvårdsdistrikt förbundit sig till TYÖOTE-verksamhetsmodellen som förebygger en förlängning av sjukfrånvaron. Verksamhetsmodellen är ett exempel på hur företagshälsovårdskompetens inom arbetsförmåga kan gynna hela välfärdsområdet.

Hyvinvointialueilla tulee koordinoida vahvemmin työikäisten sotepalveluja19.1.2022 08:30:00 EET | Tiedote

Työterveyslaitoksen asiantuntijat korostavat, että hyvinvointialueilla on tehtävä tiivistä yhteistyötä työikäisten sotepalvelujen järjestämisessä. Jo 14 sairaanhoitopiiriä on sitoutunut TYÖOTE-toimintamalliin, jossa ehkäistään sairauspoissaolojen pitkittymistä. Toimintamalli on esimerkki siitä, miten työterveyshuollon työkykyosaaminen voi hyödyttää koko hyvinvointialuetta.

Ledarskap vid förändringar av arbetsutrymmen påverkar personalens välmående upp till ett år efter att utrymmena förändrats18.1.2022 08:32:09 EET | Tiedote

När arbetsutrymmen förändras och man övergår till aktivitetsbaserat kontor, påverkas personalnöjdheten inte bara av lokalerna utan också av hur ändringen genomförs. I en undersökning gjord av Arbetshälsoinstitutet var de personer som var missnöjda med förändringarna innan de flyttade in i de aktivitetsbaserat kontorockså missnöjda med de nya lokalerna ett år efter flytten. Undersökningen har publicerats i den vetenskapliga tidskriften Facilities.

Työtilauudistuksen johtamistapa vaikuttaa henkilöstön tyytyväisyyteen jopa vuoden ajan18.1.2022 07:04:22 EET | Tiedote

Kun työtiloja uusitaan ja siirrytään monitilatoimistoihin, vaikuttavat henkilöstön tyytyväisyyteen paitsi tilat myös tilamuutoksen toteutustapa. Työterveyslaitoksen tutkimuksessa ne henkilöt, jotka olivat tyytymättömiä muutosjohtamiseen ennen monitilatoimistoon muuttoa, olivat tyytymättömiä myös uusiin tiloihin vielä vuosi muuton jälkeen. Tutkimus on julkaistu tieteellisessä Facilities-lehdessä.

Covid-19 och övergången till välfärdsområden är en utmaning för anställda inom social- och hälsovården14.1.2022 09:30:00 EET | Tiedote

Pandemin liksom oron för övergången till välfärdsområden belastar hårt de anställda inom social- och hälsovården. Resultaten från enkäten om arbetshälsa "Mitä kuuluu?" tyder på att coronaviruspandemin tär på krafterna på många sätt i ett flertal yrkesgrupper. Gedigen yrkeskompetens, arbetsgemenskapens stöd och ett vägledande ledarskap stödjer för sin del arbetshälsan.

Arbetshälsan inom social- och hälsovården är bättre än vad ryktet säger14.1.2022 09:30:00 EET | Tiedote

Arbetet inom vården upplevs fortfarande vara meningsfullt trots den ökade arbetsbelastningen. Mer än två tredjedelar av dem som svarade på Arbetshälsoinstitutets enkät om personalens arbetshälsa anser arbetet vara meningsfullt. Av respondenterna engagerar sig 88 procent väldigt mycket eller mycket i sitt arbete. Anställda inom social- och hälsovården får stöd för sin arbetshälsa av ett fungerande samarbete och sina överordnade.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme