Helsingin seudun kauppakamari

Työperäisen maahanmuuton lupaprosesseihin saatava vauhtia

Jaa
Työperusteisen maahanmuuton luvat on käsiteltävä merkittävästi nopeammin nykyisestä puolesta vuodesta. Myös tarveharkintaa on lievennettävä, mutta käytännössä se ei nopeuta tarveharkinnan piirissä olevan työvoiman rekrytointia.

Tarveharkinnan poistaminen parantaisi työllisyyttä, edistäisi talouskasvua sekä auttaisi yrityksiä rekrytoimaan helpommin ammattiosaajia. Osaavan työvoiman saatavuus estää kasvua, sillä yrityksillä on rekrytointivaikeuksia joka puolella maata.

Tarveharkinnasta luopuminen ei kuitenkaan riitä nopeuttamaan palkkaamista.

-Tarveharkinnan lieventämisellä ei todellisuudessa ole rekrytointia nopeuttavaa vaikutusta, sillä käsittelyajat ovat lähes samat kuin tarveharkinnan piiriin kuuluvilla ammateilla. Tämä jo osoittaa, että säätelyjärjestelmä ei vastaa yritysten tarpeisiin tai edes viranomaisten tavoitteisiin nopeutetusta työvoiman saatavuudesta, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin projektijohtaja Markku Lahtinen.

Alueellisissa linjauksissa tarveharkintaa voidaan lieventää niissä ammateissa, joissa on pulaa ammattitaitoisista osaajista.

-Uudellamaalla näin on tehty eräiden rakennusalan ammattien, kokkien, siivoojien, terveydenhoitoalan ammattilaisten ja kotiapulaisten osalta, Lahtinen kertoo.

Käsittelyaika lyhennettävä korkeintaan kahteen kuukauteen

Uudellamaalla työntekijän oleskelulupaa ja TE-toimiston osaharkintaa edellyttävä käsittelyaika on tällä hetkellä 4-5 kuukautta. Aika on aivan liian pitkä kysyntälähtöisille työmarkkinoille.

-Työperäisen maahanmuuton lupaprosessien käsittelyaika on lyhennettävä 1-2 kuukauteen. Tämä onnistuu yksinkertaistamalla byrokratiaa, yhtenäistämällä viranomaiskäytäntöjä ja helpottamalla niiden työnantajien hallinnollista taakkaa, jotka rekrytoivat toistuvasti tarveharkinnan piiriin kuuluvia työntekijöitä, Lahtinen kertoo. 

Tarveharkinnasta luopuminen parantaisi Suomen kilpailukykyä

Tarveharkinnassa selvitetään ennen oleskeluluvan myöntämistä EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevalle työntekijälle, onko työmarkkinoilla Suomessa tai EU:n alueella jo saatavilla sopivaa työvoimaa kyseiseen tehtävään. Tämä tarkoittaa jopa kuuden kuukauden lupaprosessia, joka voi johtaa myös kielteiseen päätökseen.

Harkintaprosessista luopuminen parantaisi Suomen kilpailuetua ja parantaisi yritysten kilpailukykyä kansainvälisesti. Työministeri Jari Lindström (sin.) mukaan hallitus ei aio luopua EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien työnhakijoiden saatavuusharkinnasta. 

Lisätietoja:

Markku Lahtinen

projektijohtaja, Helsingin seudun kauppakamari

markku.lahtineni@chamber.fi

p. 050 571 3564

 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Essi Lindqvist
viestintäpäällikkö, Helsingin seudun kauppakamari
essi.lindqvist(at)chamber.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin seudun kauppakamari
Helsingin seudun kauppakamari
Kalevankatu 12
00100 Helsinki

http://helsinki.chamber.fi/fi/

Helsingin seudun kauppakamari vahvistaa yritysten menestystä osallistumalla aktiivisesti Helsingin seudun kehittämiseen. Kauppakamariin kuuluu 21 kunnan alueelta yli 6 900 palveluja, kauppaa ja teollisuutta edustavaa yritystä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin seudun kauppakamari

Suhdannepulssi: Helsingin seudun yritysten näkymät yhä heikot – reilu kolmannes arvioi poliittisten lakkojen vähentävän mahdollisuuksiaan tarjota töitä3.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote

Yritykset Helsingin seudulla arvioivat seuraavan kolmen kuukauden suhdannenäkymät heikoiksi. Negatiivisiksi ne arvioivat myös yrityksensä liikevaihdon, kannattavuuden ja työvoimatarpeiden kehityksen seuraavan kolmen kuukauden aikana, käy ilmi Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssista. Vaimeat suhdannenäkymät eivät ole kohentuneet joulukuusta. Kyselyyn vastanneista alueen yrityksistä 39 prosenttia arvioi, että poliittisten lakkojen suma vähentää niiden mahdollisuuksia tarjota työpaikkoja vuonna 2024.

Uudellamaalla yhä liian vähän korkeakoulupaikkoja alueen tarpeeseen nähden – ”Uusimaalaiset nuoret selkeästi huonommassa asemassa kuin koko Suomessa keskimäärin”13.3.2024 00:10:00 EET | Tiedote

Suomessa on 0,93 korkeakoulun aloituspaikkaa yhtä toisen asteen tutkinnon suorittanutta kohti. Uudellamaalla suhdeluku on 0,76, selkeästi pienempi kuin suurissa tai keskisuurissa korkeakoulumaakunnissa, selvitti Helsingin seudun kauppakamari. Tilanne ei ole korjaantunut edellisestä selvityksestä vuonna 2022.

Helsingin seudun kauppakamari arvioi: Pääkaupunkiseudulla lopetti viime vuonna ennätysmäärä yrityksiä – ”Kaupan alan yritysten määrän väheneminen huolestuttavaa”21.2.2024 07:00:00 EET | Tiedote

Pääkaupunkiseudulla lopetti toimintansa 9 450 yritystä vuonna 2023, arvioi Helsingin seudun kauppakamari Tilastokeskuksen alkuvuoden lukuihin perustuen. Lopettaneita yrityksiä olisi arvion mukaan 17 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Luvuissa ei ole huomioitu alkutuotantoa ja kiinteistöalan yrityksiä. Kaupan alalla lopettaneiden yritysten määrä on ollut suuri kahtena edellisvuonna. Lopettaneiden kaupan alan yritysten määrä pääkaupunkiseudulla oli suurempi kuin aloittaneiden tammikuusta 2022 syyskuuhun 2023.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye