Työssäkäyvät kokevat vahvempaa osallisuutta ja heillä on muita korkeampi positiivinen mielenterveys
”Työssäkäyvien kokemaa vahvaa osallisuutta ja positiivista mielenterveyttä voi selittää työn ja työyhteisön tarjoama yhteisöllisyys ja merkityksellisyyden kokemus, mutta myös työn tuoma parempi taloudellinen tilanne”, toteaa tutkija Lars Leemann.
Tulokset perustuvat vuonna 2019 toteutetun Kansallisen terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimuksen (FinSote) aineistoon. Kyselytutkimuksen pohjalta julkaistaan Suomessa nyt ensimmäistä kertaa tuloksia koko aikuisväestön osallisuuden kokemuksesta.
Osallisuuden kokemusta mitattiin THL:ssä kehitetyllä osallisuusindikaattorilla
Osallisuuden kokemus on keskeinen osa hyvinvointia. Siihen liittyy muun muassa kokemus merkityksellisyydestä, usko omiin toiminta- ja vaikutusmahdollisuuksiin sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen laatu. Koettu osallisuus on yhteydessä elämänlaatuun, yksinäisyyteen, terveyteen, mielenterveyteen ja toimintakykyyn.
Tutkimuksessa käytetty osallisuusindikaattori on kehitetty THL:ssä Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokrassa. Osallisuusindikaattorin kymmenen väittämää kartoittavat muun muassa sitä, kokeeko vastaaja päivittäiset tekemisensä merkitykselliseksi, pystyykö hän vaikuttamaan asioihin ja kuuluuko hän itselleen tärkeään yhteisöön.
Positiivinen mielenterveys on hyvinvoinnin ja elämänlaadun kannalta keskeinen voimavara, johon ovat yhteydessä sosiaaliset suhteet ja erityisesti yhteydenpidon tiheys. Positiivista mielenterveyttä mitattiin positiivisen mielenterveyden mittarilla, joka kartoittaa väittämien avulla positiivisia tunteita, tyydyttäviä sosiaalisia suhteita ja hyvää toimintakykyä (Short Warwick-Edinburgh Mental Well-Being Scale, SWEMWBS).
Yksinasuvien osallisuuden kokemus ja positiivinen mielenterveys on heikompaa kuin pariskunnilla ja lapsiperheillä
Työikäisten sekä 65 vuotta täyttäneiden yksinasuvien kokema osallisuus ja positiivinen mielenterveys ovat alhaisemmalla tasolla kuin puolison tai puolison ja vähintään yhden lapsen kanssa asuvilla.
”Puolison kanssa asuminen näyttää tukevan osallisuuden kokemusta ja positiivista mielenterveyttä esimerkiksi luotettavan henkilön läsnäolon ja sosiaalisen tuen kautta. Myös lasten kanssa asuminen näyttää vaikuttavan myönteisesti osallisuuden kokemukseen, esimerkiksi elämän merkityksellisyyden ja tarpeellisuuden kokemuksen kautta”, kertoo johtava asiantuntija Pia Solin.
Lasten merkitystä korostaa se, että yksinhuoltajina olevilla naisilla osallisuuden kokemus on yhtä suuri kuin kahden aikuisen lapsiperheessä asuvilla naisilla.
”Työllisyys ja yksinasuvien hyvinvointi ovat puhuttaneet korona-aikana paljon. FinSote-tutkimuksen tulokset korostavat ansiotyön ja yksinasuvien saaman tuen merkitystä positiiviselle mielenterveydelle ja osallisuuden kokemukselle. Koronaepidemian aikana lisääntynyt etätyö ja vähentynyt kanssakäyminen on lisännyt koettua yksinäisyyttä, joka on uhka positiiviselle mielenterveydelle. Tästä syystä kannattaa pyrkiä ylläpitämään vaihtoehtoisia sosiaalisen kanssakäymisen muotoja”, kertoo Pia Solin.
FinSote-tutkimuksen vastausaktiivisuus vuonna 2019 oli 44 prosenttia, ja lopullisessa aineistossa on 6251 vastaajaa. Vastaajajoukkoa on painottamalla korjattu vastaamaan 15 vuotta täyttänyttä Suomen väestöä.
Sokra-koordinaatiohanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.
Lähde:
Hedman L, Ikonen J, Leemann L, Koskela T, Martelin T, Solin P, Tamminen N, Parikka S (2021) Osallisuuden kokemus ja positiivinen mielenterveys työmarkkina-aseman ja kotitalouden rakenteen mukaan. FinSote 2019 –tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 5/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Lisätietoja:
Osallisuuden kokemus:
Lars Leemann
tutkija
THL
puh. 029 524 7509
etunimi.sukunimi@thl.fi
Positiivinen mielenterveys:
Pia Solin
johtava asiantuntija
THL
puh. 029 524 7332
etunimi.sukunimi@thl.fi
FinSote-tutkimus:
Suvi Parikka
kehittämispäällikkö
THL
puh. 029 524 7959
etunimi.sukunimi@thl.fi
Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke (Sokra)
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL viikolla 18/202425.4.2024 15:40:29 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 25.4. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia.
Kotihoidon asiakkaille suunniteltu palvelutuntien määrä toteutuu puolessa yksiköistä23.4.2024 02:00:00 EEST | Tiedote
THL seurasi kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan toteutumista lokakuussa 2023.
THL: Yhdenvertainen ja viiveetön hoitoonpääsy on sosiaali- ja terveydenhuollon perusta19.4.2024 09:57:48 EEST | Tiedote
Yhdenvertainen ja viiveetön hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa on turvattava, katsoo THL. Hallitus kertoi tiistaina osana kehysriihipäätöksiään, että perusterveydenhuollon kiireettömän hoidon hoitotakuuta höllennetään niin, että hoitoon pitää päästä 3 kuukaudessa. Tällä hetkellä odotusaika voi olla enimmillään 14 vuorokautta.
THL viikolla 17/202418.4.2024 15:26:51 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 18.4. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia.
Väestötutkimus: Nuorempien ikäryhmien suhtautuminen rahapelaamiseen on muuttunut kielteisemmäksi, vanhempien myönteisemmäksi16.4.2024 02:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset suhtautuvat rahapelaamiseen pääosin kielteisesti. Vuonna 2023 toteutetun väestötutkimuksen mukaan nuorempien ikäryhmien suhtautuminen rahapelaamiseen on muuttunut kielteisemmäksi, kun taas vanhempien ikäryhmien on muuttunut myönteisemmäksi. Edellisen kerran tutkimus tehtiin vuonna 2019.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme