Työssäkäyvät kokevat vahvempaa osallisuutta ja heillä on muita korkeampi positiivinen mielenterveys

”Työssäkäyvien kokemaa vahvaa osallisuutta ja positiivista mielenterveyttä voi selittää työn ja työyhteisön tarjoama yhteisöllisyys ja merkityksellisyyden kokemus, mutta myös työn tuoma parempi taloudellinen tilanne”, toteaa tutkija Lars Leemann.

Tulokset perustuvat vuonna 2019 toteutetun Kansallisen terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimuksen (FinSote) aineistoon. Kyselytutkimuksen pohjalta julkaistaan Suomessa nyt ensimmäistä kertaa tuloksia koko aikuisväestön osallisuuden kokemuksesta.

Osallisuuden kokemusta mitattiin THL:ssä kehitetyllä osallisuusindikaattorilla

Osallisuuden kokemus on keskeinen osa hyvinvointia. Siihen liittyy muun muassa kokemus merkityksellisyydestä, usko omiin toiminta- ja vaikutusmahdollisuuksiin sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen laatu. Koettu osallisuus on yhteydessä elämänlaatuun, yksinäisyyteen, terveyteen, mielenterveyteen ja toimintakykyyn.

Tutkimuksessa käytetty osallisuusindikaattori on kehitetty THL:ssä Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokrassa. Osallisuusindikaattorin kymmenen väittämää kartoittavat muun muassa sitä, kokeeko vastaaja päivittäiset tekemisensä merkitykselliseksi, pystyykö hän vaikuttamaan asioihin ja kuuluuko hän itselleen tärkeään yhteisöön.

Positiivinen mielenterveys on hyvinvoinnin ja elämänlaadun kannalta keskeinen voimavara, johon ovat yhteydessä sosiaaliset suhteet ja erityisesti yhteydenpidon tiheys. Positiivista mielenterveyttä mitattiin positiivisen mielenterveyden mittarilla, joka kartoittaa väittämien avulla positiivisia tunteita, tyydyttäviä sosiaalisia suhteita ja hyvää toimintakykyä (Short Warwick-Edinburgh Mental Well-Being Scale, SWEMWBS).

Yksinasuvien osallisuuden kokemus ja positiivinen mielenterveys on heikompaa kuin pariskunnilla ja lapsiperheillä

Työikäisten sekä 65 vuotta täyttäneiden yksinasuvien kokema osallisuus ja positiivinen mielenterveys ovat alhaisemmalla tasolla kuin puolison tai puolison ja vähintään yhden lapsen kanssa asuvilla.

”Puolison kanssa asuminen näyttää tukevan osallisuuden kokemusta ja positiivista mielenterveyttä esimerkiksi luotettavan henkilön läsnäolon ja sosiaalisen tuen kautta. Myös lasten kanssa asuminen näyttää vaikuttavan myönteisesti osallisuuden kokemukseen, esimerkiksi elämän merkityksellisyyden ja tarpeellisuuden kokemuksen kautta”, kertoo johtava asiantuntija Pia Solin.

Lasten merkitystä korostaa se, että yksinhuoltajina olevilla naisilla osallisuuden kokemus on yhtä suuri kuin kahden aikuisen lapsiperheessä asuvilla naisilla.

”Työllisyys ja yksinasuvien hyvinvointi ovat puhuttaneet korona-aikana paljon. FinSote-tutkimuksen tulokset korostavat ansiotyön ja yksinasuvien saaman tuen merkitystä positiiviselle mielenterveydelle ja osallisuuden kokemukselle. Koronaepidemian aikana lisääntynyt etätyö ja vähentynyt kanssakäyminen on lisännyt koettua yksinäisyyttä, joka on uhka positiiviselle mielenterveydelle. Tästä syystä kannattaa pyrkiä ylläpitämään vaihtoehtoisia sosiaalisen kanssakäymisen muotoja”, kertoo Pia Solin.

FinSote-tutkimuksen vastausaktiivisuus vuonna 2019 oli 44 prosenttia, ja lopullisessa aineistossa on 6251 vastaajaa. Vastaajajoukkoa on painottamalla korjattu vastaamaan 15 vuotta täyttänyttä Suomen väestöä.

Sokra-koordinaatiohanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.

Lähde:

Hedman L, Ikonen J, Leemann L, Koskela T, Martelin T, Solin P, Tamminen N, Parikka S (2021) Osallisuuden kokemus ja positiivinen mielenterveys työmarkkina-aseman ja kotitalouden rakenteen mukaan. FinSote 2019 –tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 5/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

Lisätietoja:

Osallisuuden kokemus:
Lars Leemann
tutkija
THL
puh. 029 524 7509
etunimi.sukunimi@thl.fi

Positiivinen mielenterveys:
Pia Solin
johtava asiantuntija
THL
puh. 029 524 7332
etunimi.sukunimi@thl.fi

FinSote-tutkimus:
Suvi Parikka
kehittämispäällikkö
THL
puh. 029 524 7959
etunimi.sukunimi@thl.fi

FinSote-tutkimus

Positiivinen mielenterveys

Osallisuusindikaattori

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke (Sokra)