Työssäkäyvät kokevat vahvempaa osallisuutta ja heillä on muita korkeampi positiivinen mielenterveys
17.2.2021 08:07:13 EET | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL | Tiedote
”Työssäkäyvien kokemaa vahvaa osallisuutta ja positiivista mielenterveyttä voi selittää työn ja työyhteisön tarjoama yhteisöllisyys ja merkityksellisyyden kokemus, mutta myös työn tuoma parempi taloudellinen tilanne”, toteaa tutkija Lars Leemann.
Tulokset perustuvat vuonna 2019 toteutetun Kansallisen terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimuksen (FinSote) aineistoon. Kyselytutkimuksen pohjalta julkaistaan Suomessa nyt ensimmäistä kertaa tuloksia koko aikuisväestön osallisuuden kokemuksesta.
Osallisuuden kokemusta mitattiin THL:ssä kehitetyllä osallisuusindikaattorilla
Osallisuuden kokemus on keskeinen osa hyvinvointia. Siihen liittyy muun muassa kokemus merkityksellisyydestä, usko omiin toiminta- ja vaikutusmahdollisuuksiin sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen laatu. Koettu osallisuus on yhteydessä elämänlaatuun, yksinäisyyteen, terveyteen, mielenterveyteen ja toimintakykyyn.
Tutkimuksessa käytetty osallisuusindikaattori on kehitetty THL:ssä Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokrassa. Osallisuusindikaattorin kymmenen väittämää kartoittavat muun muassa sitä, kokeeko vastaaja päivittäiset tekemisensä merkitykselliseksi, pystyykö hän vaikuttamaan asioihin ja kuuluuko hän itselleen tärkeään yhteisöön.
Positiivinen mielenterveys on hyvinvoinnin ja elämänlaadun kannalta keskeinen voimavara, johon ovat yhteydessä sosiaaliset suhteet ja erityisesti yhteydenpidon tiheys. Positiivista mielenterveyttä mitattiin positiivisen mielenterveyden mittarilla, joka kartoittaa väittämien avulla positiivisia tunteita, tyydyttäviä sosiaalisia suhteita ja hyvää toimintakykyä (Short Warwick-Edinburgh Mental Well-Being Scale, SWEMWBS).
Yksinasuvien osallisuuden kokemus ja positiivinen mielenterveys on heikompaa kuin pariskunnilla ja lapsiperheillä
Työikäisten sekä 65 vuotta täyttäneiden yksinasuvien kokema osallisuus ja positiivinen mielenterveys ovat alhaisemmalla tasolla kuin puolison tai puolison ja vähintään yhden lapsen kanssa asuvilla.
”Puolison kanssa asuminen näyttää tukevan osallisuuden kokemusta ja positiivista mielenterveyttä esimerkiksi luotettavan henkilön läsnäolon ja sosiaalisen tuen kautta. Myös lasten kanssa asuminen näyttää vaikuttavan myönteisesti osallisuuden kokemukseen, esimerkiksi elämän merkityksellisyyden ja tarpeellisuuden kokemuksen kautta”, kertoo johtava asiantuntija Pia Solin.
Lasten merkitystä korostaa se, että yksinhuoltajina olevilla naisilla osallisuuden kokemus on yhtä suuri kuin kahden aikuisen lapsiperheessä asuvilla naisilla.
”Työllisyys ja yksinasuvien hyvinvointi ovat puhuttaneet korona-aikana paljon. FinSote-tutkimuksen tulokset korostavat ansiotyön ja yksinasuvien saaman tuen merkitystä positiiviselle mielenterveydelle ja osallisuuden kokemukselle. Koronaepidemian aikana lisääntynyt etätyö ja vähentynyt kanssakäyminen on lisännyt koettua yksinäisyyttä, joka on uhka positiiviselle mielenterveydelle. Tästä syystä kannattaa pyrkiä ylläpitämään vaihtoehtoisia sosiaalisen kanssakäymisen muotoja”, kertoo Pia Solin.
FinSote-tutkimuksen vastausaktiivisuus vuonna 2019 oli 44 prosenttia, ja lopullisessa aineistossa on 6251 vastaajaa. Vastaajajoukkoa on painottamalla korjattu vastaamaan 15 vuotta täyttänyttä Suomen väestöä.
Sokra-koordinaatiohanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.
Lähde:
Hedman L, Ikonen J, Leemann L, Koskela T, Martelin T, Solin P, Tamminen N, Parikka S (2021) Osallisuuden kokemus ja positiivinen mielenterveys työmarkkina-aseman ja kotitalouden rakenteen mukaan. FinSote 2019 –tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 5/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Lisätietoja:
Osallisuuden kokemus:
Lars Leemann
tutkija
THL
puh. 029 524 7509
etunimi.sukunimi@thl.fi
Positiivinen mielenterveys:
Pia Solin
johtava asiantuntija
THL
puh. 029 524 7332
etunimi.sukunimi@thl.fi
FinSote-tutkimus:
Suvi Parikka
kehittämispäällikkö
THL
puh. 029 524 7959
etunimi.sukunimi@thl.fi
Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke (Sokra)
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL viikolla 24/20264.6.2026 14:58:51 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 4.6. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://thl.fi/ajankohtaista/tapahtumat THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet to 11.6. Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma vuosille 2026–2035 julkaistaan. Lisätiedot: elina.suontama(at)thl.fi, puh. 029 524 7392 Uutiset ma 8.6. Perhekeskus- ja kohtaamispaikkatoiminta on vakiinnuttanut asemansa Suomessa. Lisätiedot: elina.suontama(at)thl.fi, puh. 029 524 7392 to 11.6. Toisen asteen opiskelijoille uusi digitaalinen terveyskysely. Lisätiedot: elina.suontama(at)thl.fi, puh. 029 524 7392 Blogit ma 8.6. Hyvinvointialueilla on keskeinen vastuu väkivallan ehkäisyssä
Nuoret kuluttavat paljon energiajuomia ja moni tunnistaa jo olevansa niistä riippuvainen – THL:n mukaan myynti alle 18-vuotiaille tulisi kieltää4.6.2026 00:00:00 EEST | Tiedote
THL:n toteuttaman Nuorten ravitsemustutkimuksen mukaan 12–20-vuotiaista nuorista 67 prosenttia kertoi juovansa energiajuomia ainakin joskus, 42 prosenttia vähintään kerran viikossa, 15 prosenttia 3–5 kertaa viikossa ja 6 prosenttia päivittäin tai lähes päivittäin. Käyttö oli samanlaista niin tytöillä kuin pojilla. Energiajuomia käyttävistä nuorista moni kokee riippuvuutta tai kokee muuten juovansa niitä liikaa.
Potilaat joutuvat odottamaan hoitoon pääsyä perusterveydenhuoltoon entistä pidempään – jonot erikoissairaanhoitoon ovat lyhentyneet3.6.2026 09:02:09 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreet tilastot hoitoon pääsystä kertovat kahdesta eri suuntaan kulkevasta kehityksestä. Perusterveydenhuollossa potilaat joutuivat odottamaan hoitoon pääsyä vuonna 2025 entistä kauemmin. Erikoissairaanhoidossa pitkään hoitoa odottaneiden määrä sen sijaan laski merkittävästi.
Alkoholijuomien anniskelu- ja vähittäiskulutus Suomessa väheni vuonna 2025 – kokonaiskulutuksesta ei arviota menetelmämuutoksen vuoksi2.6.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomessa tilastoidun kulutuksen eli anniskelu- ja vähittäiskulutuksen perusteella alkoholin käyttö on edelleen vähentynyt. Tilastoitu kulutus oli vuonna 2025 noin 6,9 litraa sataprosenttista alkoholia 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti, mikä on 4,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2024. Koko maan tasolla kulutus oli yhteensä noin 33,3 miljoonaa litraa sataprosenttisena alkoholina.
THL viikolla 23/202628.5.2026 12:10:17 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 28.5. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://thl.fi/ajankohtaista/tapahtumat THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet ti 2.6. Alkoholijuomien anniskelu- ja vähittäiskulutus Suomessa 2025. Lisätiedot: kati.matikainen(at)thl.fi, puh. 029 524 8403 ke 3.6. Tilastot: Hoitoon pääsy perusterveydenhuollossa 2025 ja Hoitoon pääsy erikoissairaanhoidossa 2025. Sisältää tietoja hoitoon pääsystä hyvinvointialueiden kiireettömään perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon. Lisätiedot: tiina.puhakka(at)thl.fi, puh. 029 524 7673 to 4.6. Nuorten energiajuomien käyttö ja kofeiinin saanti. THL:n toteuttamasta l
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme