Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Työssäkäyvät kokevat vahvempaa osallisuutta ja heillä on muita korkeampi positiivinen mielenterveys

Jaa

Työssäkäyvillä naisilla ja miehillä on vahvempi osallisuuden kokemus ja korkeampi positiivinen mielenterveys kuin työttömillä ja työkyvyttömillä. Työssäkäyvien lisäksi vahvaa osallisuutta ja positiivista mielenterveyttä kokevat myös ne työikäiset eli 18–64-vuotiaat naiset, jotka ovat vanhuus- tai varhaiseläkkeellä tai ovat luopuneet yritystoiminnasta. Myös perhevapaalla olevat naiset kokevat vahvaa osallisuutta ja positiivista mielenterveyttä. 65 vuotta täyttäneiden naisten ja miesten kokema osallisuus ja positiivinen mielenterveys ovat samalla tasolla työikäisten eläkkeelle jääneiden kanssa.

”Työssäkäyvien kokemaa vahvaa osallisuutta ja positiivista mielenterveyttä voi selittää työn ja työyhteisön tarjoama yhteisöllisyys ja merkityksellisyyden kokemus, mutta myös työn tuoma parempi taloudellinen tilanne”, toteaa tutkija Lars Leemann.

Tulokset perustuvat vuonna 2019 toteutetun Kansallisen terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimuksen (FinSote) aineistoon. Kyselytutkimuksen pohjalta julkaistaan Suomessa nyt ensimmäistä kertaa tuloksia koko aikuisväestön osallisuuden kokemuksesta.

Osallisuuden kokemusta mitattiin THL:ssä kehitetyllä osallisuusindikaattorilla

Osallisuuden kokemus on keskeinen osa hyvinvointia. Siihen liittyy muun muassa kokemus merkityksellisyydestä, usko omiin toiminta- ja vaikutusmahdollisuuksiin sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen laatu. Koettu osallisuus on yhteydessä elämänlaatuun, yksinäisyyteen, terveyteen, mielenterveyteen ja toimintakykyyn.

Tutkimuksessa käytetty osallisuusindikaattori on kehitetty THL:ssä Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokrassa. Osallisuusindikaattorin kymmenen väittämää kartoittavat muun muassa sitä, kokeeko vastaaja päivittäiset tekemisensä merkitykselliseksi, pystyykö hän vaikuttamaan asioihin ja kuuluuko hän itselleen tärkeään yhteisöön.

Positiivinen mielenterveys on hyvinvoinnin ja elämänlaadun kannalta keskeinen voimavara, johon ovat yhteydessä sosiaaliset suhteet ja erityisesti yhteydenpidon tiheys. Positiivista mielenterveyttä mitattiin positiivisen mielenterveyden mittarilla, joka kartoittaa väittämien avulla positiivisia tunteita, tyydyttäviä sosiaalisia suhteita ja hyvää toimintakykyä (Short Warwick-Edinburgh Mental Well-Being Scale, SWEMWBS).

Yksinasuvien osallisuuden kokemus ja positiivinen mielenterveys on heikompaa kuin pariskunnilla ja lapsiperheillä

Työikäisten sekä 65 vuotta täyttäneiden yksinasuvien kokema osallisuus ja positiivinen mielenterveys ovat alhaisemmalla tasolla kuin puolison tai puolison ja vähintään yhden lapsen kanssa asuvilla.

”Puolison kanssa asuminen näyttää tukevan osallisuuden kokemusta ja positiivista mielenterveyttä esimerkiksi luotettavan henkilön läsnäolon ja sosiaalisen tuen kautta. Myös lasten kanssa asuminen näyttää vaikuttavan myönteisesti osallisuuden kokemukseen, esimerkiksi elämän merkityksellisyyden ja tarpeellisuuden kokemuksen kautta”, kertoo johtava asiantuntija Pia Solin.

Lasten merkitystä korostaa se, että yksinhuoltajina olevilla naisilla osallisuuden kokemus on yhtä suuri kuin kahden aikuisen lapsiperheessä asuvilla naisilla.

”Työllisyys ja yksinasuvien hyvinvointi ovat puhuttaneet korona-aikana paljon. FinSote-tutkimuksen tulokset korostavat ansiotyön ja yksinasuvien saaman tuen merkitystä positiiviselle mielenterveydelle ja osallisuuden kokemukselle. Koronaepidemian aikana lisääntynyt etätyö ja vähentynyt kanssakäyminen on lisännyt koettua yksinäisyyttä, joka on uhka positiiviselle mielenterveydelle. Tästä syystä kannattaa pyrkiä ylläpitämään vaihtoehtoisia sosiaalisen kanssakäymisen muotoja”, kertoo Pia Solin.

FinSote-tutkimuksen vastausaktiivisuus vuonna 2019 oli 44 prosenttia, ja lopullisessa aineistossa on 6251 vastaajaa. Vastaajajoukkoa on painottamalla korjattu vastaamaan 15 vuotta täyttänyttä Suomen väestöä.

Sokra-koordinaatiohanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.

Lähde:

Hedman L, Ikonen J, Leemann L, Koskela T, Martelin T, Solin P, Tamminen N, Parikka S (2021) Osallisuuden kokemus ja positiivinen mielenterveys työmarkkina-aseman ja kotitalouden rakenteen mukaan. FinSote 2019 –tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 5/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

Lisätietoja:

Osallisuuden kokemus:
Lars Leemann
tutkija
THL
puh. 029 524 7509
etunimi.sukunimi@thl.fi

Positiivinen mielenterveys:
Pia Solin
johtava asiantuntija
THL
puh. 029 524 7332
etunimi.sukunimi@thl.fi

FinSote-tutkimus:
Suvi Parikka
kehittämispäällikkö
THL
puh. 029 524 7959
etunimi.sukunimi@thl.fi

FinSote-tutkimus

Positiivinen mielenterveys

Osallisuusindikaattori

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke (Sokra)

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Tutkimus: Lemmikkikoira muokkaa kodin mikrobistoa runsaammaksi ja monipuolisemmaksi5.3.2021 12:00:00 EETTiedote

Niissä asunnoissa, joissa lemmikkieläimenä on koira, kodin mikrobisto on huomattavasti monipuolisempi ja runsaampi kuin koirattomissa kodeissa. Tämä havaittiin Scientific Reports -lehdessä julkaistussa tuoreessa tutkimuksessa. Koirista irtoaa sisäilmaan allergeeneja, karvoja ja mikrobeja. Ne myös kantavat turkissaan ja tassuissaan ulkoilman maaperää sisätiloihin. ”Bakteerien rikkaus oli suurempi sulan maan aikana otetuissa näytteissä kuin lumipeitteen aikana otetuissa näytteissä. Kodin bakteeriston monipuolisuus on aiemmissa tutkimuksissa yhdistetty alentuneeseen astman ja allergioiden riskiin”, sanoo THL:n erikoistutkija Anne Karvonen. Koirien asuttamista kodeista tunnistettiin suhteellisesti enemmän bakteereja, jotka olivat todennäköisimmin peräisin koiran omasta mikrobistosta, kuten kirsusta, iholta, suusta ja maha-suolikanavasta. Koiran vaikutus kodin sienimikrobistoon, eli hiivoihin ja homeisiin, oli vähäisempää. ”Tulevaisuudessa aiomme selvittää, suojaavatko juuri nämä tietyt koi

Karanteenissa olevien ylioppilaskokelaiden osallistuminen kokeisiin on mahdollista erityisjärjestelyin23.2.2021 11:08:24 EETTiedote

THL ja Ylioppilastutkintolautakunta ovat laatineet ohjeet siitä, millaisin erityisjärjestelyin karanteenissa olevien ylioppilaskokelaiden osallistuminen koetilaisuuteen voidaan järjestää. Vain oireettomat karanteeniin määrätyt kokelaat, jotka on testattu ennen kyseistä koetta ja saaneet negatiivisen testituloksen, voivat osallistua kokeeseen. Järjestelyn edellytyksenä on, että lukio pystyy järjestämään karanteenissa oleville kokelaille erillisen koetilan ja kokeelle valvojat. Koronavirusinfektion vuoksi eristyksessä olevat kokelaat eivät voi osallistua kokeeseen, vaan heidän tulee hakea ilmoittautumisen mitätöintiä. Erityisjärjestelyjen toteuttaminen ei ole pakollista Karanteenissa olevien kokelaiden erityisjärjestelyt edellyttävät lukion sekä kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavan yksikön yhteistyötä. Tartuntataudeista vastaavan yksikön rooli järjestelyjen toteuttamisessa on merkittävä. Tämän vuoksi kunnan tai alueen tartuntatilanne voi vaikuttaa siihen onko erityis

Mer partiklar i inandningsluften hos krypande småbarn än hos vuxna – babyrobot mätte barnens inandningsluft19.2.2021 06:00:00 EETTiedote

I små krypande barns inandningsluft är mängden partiklar till och med tio gånger större än i den luft de vuxna i samma rum andas. Detta beror på att en del av partiklarna stannar i närheten av golvnivån och inte når den höjd där vuxna andas. Resultaten framgår av en undersökning som publicerats i tidningen Environmental Science and Technology. Forskare vid Institutet för hälsa och välfärd deltog i undersökningen. Babyrobot undersöker damm från mattor I undersökningen byggdes en babyrobot som kröp på golvet precis som ett barn. Roboten mätte partiklar och mikrober från mattor i inandningsluften. När babyroboten kryper på mattan följer också kemiska föreningar och mikrober med dammet som stiger ur mattan. Beroende på partiklarnas storlek och aerodynamiska egenskaper, rör sig en del av dessa partiklar lättare och längre med luftströmmarna än andra. Därför är partikelblandningen runt ett barn som rör sig på mattan och därmed även i inandningsluften annorlunda än på ytan av mattan eller i d

Ryömivien pikkulasten hengitysilmassa enemmän hiukkasia kuin aikuisten – vauvarobotti mittasi lasten hengitysilmaa19.2.2021 06:00:00 EETTiedote

Pienten ryömivien lasten hengitysilmassa hiukkasten määrä on jopa kymmenen kertaa suurempi kuin samassa huoneessa olevien aikuisten hengitysilmassa. Tämä johtuu siitä, että osa hiukkasista jää lähelle lattiaa eikä nouse aikuisten hengitysilman korkeudelle. Tulokset selviävät Environmental Science and Technology -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta, jonka tekemiseen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijat osallistuivat. Vauvarobotti tutkii matoista irtoavaa pölyä Tutkimuksessa rakennettiin lattialla lasten ryömimistä matkiva vauvarobotti, joka mittasi matoista peräisin olevia hengitysilman hiukkasia ja mikrobeja. Kun vauvarobotti ryömii matolla, matosta nousevan pölyn mukana kulkeutuu ilmaan myös kemiallisia yhdisteitä ja mikrobeja. Osa näistä hiukkasista liikkuu ilmavirtojen mukana helpommin ja kauemmas kuin toiset, riippuen hiukkasten koosta ja aerodynaamisista ominaisuuksista. Tämän takia matolla liikkuvan lapsen ympärillä ja siten myös hengitysilmassa hiukkasten seos on erilain

THL suosittelee pääkaupunkiseudulle uusia koronan torjuntatoimia18.2.2021 11:10:52 EETTiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) pitää välttämättömänä, että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella ja pääkaupunkiseudulla otetaan käyttöön väliaikaisia uusia toimia koronaepidemian kiihtymisen estämiseksi. Toimilla estetään myös virusmuunnoksen laajaa leviämistä muualle maahan. THL:n suosittelemat toimet koskevat seuraavaa kolmea viikkoa. THL suosittelee, että baarit, pubit ja yökerhot suljetaan Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa kokonaan mahdollisimman nopeasti ja pidetään kiinni 14. maaliskuuta asti. HUS-alueella suositellaan julkisten kokoontumisten osallistujamäärän rajoittamista kuuteen henkilöön. Myöskään yksityistilaisuuksiin ei tulisi kokoontua yli kuutta ihmistä. Lisäksi THL suosittelee, että HUS-alueen asukkaat välttävät lomamatkustamista oman alueen ulkopuolelle 14. maaliskuuta asti. Viime viikkojen aikana HUSin ja muun maan epidemiakehitys on eriytynyt. HUSin alueella ilmaantuvuus on neljässä viikossa lähes kaksinkertaistunut 108,9 tap

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme