Työsuhdeneuvontaan otetaan yhteyttä yhä matalammalla kynnyksellä

Työsuhdeneuvonta tarjoaa neuvoa etenkin työelämän heikoimmassa asemassa oleville, kuten nuorille juuri työelämässä aloitteleville sekä ulkomaalaistaustaisille, jotka eivät vielä aina tiedä kunnolla oikeuksiaan suomalaisessa työelämässä. Varsinkin jos työntekijä epäilee joutuneensa hyväksikäytön kohteeksi, on tärkeää, että asiaan voi kysyä neuvoa luottamuksellisesti.

– Yhteydenottojen lukumäärä ei kerro koko totuutta siitä, kuinka montaa työntekijää palvelussa on neuvottu, sillä melko tyypillisesti erityisesti rakennus- ja maaseutuelinkeinojen aloilla yksi työntekijä kysyy asiaa useamman henkilön puolesta, kertoo työsuhdeneuvonnan asiantuntija Maaret Pulliainen.

Palvelusta saa neuvoja suomeksi tai englanniksi. Se on maksuton, eikä yhteydenottajan tarvitse kuulua ammattiliittoon.

Kaikki yhteydenottajat eivät aina halua kertoa omaa alaansa tai sen tietäminen ei ole oleellista, mutta tiedossa olevien toimialatietojen perusteella eniten yhteydenottoja tulee kiinteistöpalvelualan työehtosopimusta noudattavilta aloilta ja toiseksi eniten talonrakennuksen aloilta. Viime vuonna kolmanneksi nousi maaseutuelinkeinojen työehtosopimusta noudattavat alat, jotka työllistävät myös paljon ulkomaalaisia kausityöntekijöitä.

– Useat viimeaikaiset hyväksikäyttötapaukset ovat noussee hyvin esiin mediassa ja sen myötä työntekijöiden yleinen tietoisuus omista oikeuksista työelämässä on voinut lisääntyä ja yhteyttä uskalletaan siten ottaa entistä matalammalla kynnyksellä, Pulliainen kuvailee.

Aiempien vuosien tapaan eniten kysyttiin neuvoa palkkaan liittyen (47 %). Osassa yhteydenottoja on kyseessä oikean palkkatason varmistaminen. Tyypillisimpiä työsuhdeneuvonnan palkkaa koskevia yhteydenottoja ovat kuitenkin erilaiset palkanmaksuun liittyvät epäselvyydet, kuten se, että työnantaja ei ole maksanut työehtosopimuksen mukaisia lisiä lainkaan tai ne on maksettu virheellisesti. Monista yhteydenotoista selviää, että edelleen ongelmia esiintyy myös ylityö- ja lomakorvausten maksamisessa. Äärimmäisissä tapauksissa palkkaa ei ole maksettu lainkaan tai työntekijän on täytynyt palauttaa osa hänelle jo maksetusta palkasta työnantajalleen.

Työsuhteen naamiointi ikävä kasvava trendi

Myös työsuhteiden ehtoihin liittyviä kysymyksiä oli runsaasti (38 %). Näissä yhteydenotoissa on tyypillisesti ollut kyse esimerkiksi työsopimuksen tarkistamisesta, työsuhteen ehtojen muuttamisesta tai lomauttamiseen liittyvistä kysymyksistä. Työsuhteen päättymistä puolestaan koski 21 % yhteydenotoista.

– Yhä useammin käy ilmi, että työsopimus pyritään naamioimaan joksikin muuksi sopimusmuodoksi, kuten kumppanuus- tai toimeksiantosopimukseksi. Tällöin työntekijää pidetään virallisesti yrittäjänä, jolloin hän jää vaille työsuhteen tuomaa turvaa, kuten oikeutta työterveyshuoltoon tai vuosilomaan. Hieman yllättävää on, että toimeksiantosopimuksia löytyy monilta muiltakin aloilta, eikä vain alustatalouden työpaikoista, niin kuin saattaisi helposti kuvitella. Tämän kaltaista työllistymistä kutsutaan usein kevytyrittäjyydeksi tai partnerisopimukseksi.

Yhteydenottajat eivät useinkaan ole tietoisia oikeuksistaan työntekijöinä, jonka vuoksi palvelussa yritetään kartoittaa tilannetta laajemminkin. Tällä tavoin on neuvonnassa voitu päästä jäljille myös vakavampiin työvoiman hyväksikäyttötapauksiin.

– Tyypillisimpiä vihjeitä hyväksikäytön tunnistamiseksi on, jos yhteydenottaja esimerkiksi kertoo työskentelevänsä pitkiä päiviä ilman taukoja ja vapaita tai palkkaus on puutteellista, Maaret Pulliainen kertoo.

SAK:n työsuhdeneuvonta on osa syksyllä julkaistua Työelämän pelisäännöt -palvelukokonaisuutta. Monikieliseltä työelämänpelisäännöt.fi-sivustolta löytyy kattavasti työelämätietoa esimerkiksi työsuhteen eri vaiheisiin liittyen suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi. Tärkeimmät työelämän pelisäännöt löytyvät myös 20 muulla kielellä, mm. arabiaksi, puolaksi ja thain kielellä. Ukrainan ja venäjän kieliversioita laajennetaan parhaillaan yhtä kattaviksi kuin suomenkielinen versio.

Täältä pääset tutustumaan Työelämän pelisäännöt -kokonaisuuteen.