Työsululla haetaan pitkän ajan kilpailukykyä tukevaa ratkaisua; Metsäteollisuuden työvoima ei ole kustannuksiltaan kilpailukykyistä
Metsäteollisuus ry on tavoitellut jo viikkoja kestäneissä neuvotteluissa kustannuskilpailukykyä parantavaa kokonaisuutta ja muuhun kotimaiseen vientiteollisuuteen sekä keskeisiin kilpailijamaihin nähden tasavertaisia työehtoja. Neuvottelujen kohteena on erityisesti ollut ulkoisen työvoiman käyttö samoilla periaatteilla kuin muilla teollisuudenaloilla Suomessa sekä erittäin kalliiden ja pitkien juhannus- ja jouluaikojen kustannusten purkaminen. Paperiteollisuuden työehtosopimuksen mukaan joulu- ja juhannustöistä maksetaan nykyisin kolminkertainen palkka ja annetaan lisäksi vähintään kolme ylimääräistä palkallista vapaapäivää. Lisäksi on neuvoteltu työaika- ja palkkausjärjestelmän yksinkertaistamisesta ja ay-jäsenmaksujen keräämisen siirtämisestä liittojen vastuulle.
- Kilpailukyvyn parantamisen tarve ei ole kadonnut Suomesta mihinkään. Suhteettoman laajoja lakkoja keskenään koordinoivat ammattiliitot toimivat hyvin lyhytnäköisesti. Ne eivät kanna vastuutaan suomalaisten tehtaiden kilpailukyvystä ja elinkelpoisuudesta tai edes jäsentensä työpaikoista, Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén sanoo.
Työntekijäpuolen vaatimusten epäsuhtaa korostaa se, että paperi-, kartonki- ja selluteollisuudessa sekä mekaanisessa metsäteollisuudessa työaika on Suomessa lyhyempi, mutta ansiotaso korkeampi kuin keskeisissä kilpailijamaissa. Paperiteollisuudessa vuosiansiot nousevat vuorotyössä jopa yli 61 000:een euroon, mikä on ainakin 30 prosenttia korkeammalla kuin Ruotsissa ja Saksassa. Levyteollisuudessa työvoimakustannukset Suomessa ovat 3–4 kertaa korkeammat kuin Baltiasta ja Puolasta tulevilla kilpailijoilla.
Kustannuskilpailukyvyn parantaminen Suomessa lisäisi toimintaympäristön houkuttelevuutta ja vahvistaisi investointien sekä työllistämisen edellytyksiä.
Tilanteen vakavuuden korostamiseksi ja neuvottelujen vauhdittamiseksi Metsäteollisuus ry on päättänyt kolmen vuorokauden työsulusta paperi-, kartonki- ja selluteollisuudessa. Sulun piirissä ovat Paperiliiton, Ammattiliitto Pron ja Sähköliiton jäsenet 12 tuotantolaitoksessa.
- Kun työntekijät menevät lakkoon vauhdittaakseen neuvotteluja ja ratkaisuun pääsemistä, vastaavasti työnantaja aloittaa työsulun vauhdittaakseen kansainvälisesti kilpailukykyisen työehtosopimuksen aikaansaamista, Hollmén muistuttaa.
Työsulun aikana Paperiliitoon, Ammattiliitto Prohon ja Sähköliittoon kuuluvia työntekijöitä ei päästetä työpaikoilleen, eikä heille makseta palkkaa. Työsulku rajoittaa myös lomapäivien ansaintaa ja työsuhde-etuja. Liittoihin kuulumattomien palkkaa tai etuja työsulku ei leikkaa, vaikka tuotantoa ei sen aikana tehtäisikään.
- Metsäteollisuus ry on yhä valmis hakemaan ratkaisua mahdollisimman nopealla aikataululla. Neuvottelutulos syntyy kuitenkin vasta, kun saamme sovittua kustannuskilpailukykyä parantavista työehdoista, Jyrki Hollmén sanoo.
Lisätietoja
Työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén; soittopyynnöt viestintäpäällikkö Sarianna Toivosen kautta, p. 041 540 5868
Suomi on yksi maailman suurimmista sellun, paperin ja kartongin tuottajista sekä Euroopan suurimpia sahatavaran tuottajia.
Metsäteollisuus työllistää suoraan ja välillisesti noin 140 000 suomalaista. Alan kerrannaisvaikutukset ulottuvat laajasti ympäröivään yhteiskuntaan. Suomella on ainutlaatuiset mahdollisuudet nousta biotalouden suunnannäyttäjäksi runsaiden metsävarojensa, kestävän metsätalouden ja koko metsäklusterin eturivin osaamisen ansiosta.
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta

Snellmaninkatu 13
00170 Helsinki
09 132 61, forest@forestindustries.fihttp://www.metsateollisuus.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Metsäteollisuus ry
Metsäteollisuus suhtautuu EU:n ilmastotavoitteisiin toiveikkaan realistisesti2.7.2025 14:07:07 EEST | Tiedote
Euroopan komissio on tänään julkaissut vuotta 2040 koskevat EU:n ilmastotavoitteet. Suomen metsäteollisuus suhtautuu kunnianhimoisiin tavoitteisiin toiveikkaan realistisesti. Ilmastopolitiikan painopiste on pidettävä fossiilisten päästöjen vähentämisessä ja ratkaisujen, kuten metsäpohjaisen biotalouden, edistämisessä.
Uusi selvitys: Satama-automaatio vahvistaa Suomen resilienssiä ja kilpailukykyä26.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Globaalien kriisien, toimitusketjujen häiriöiden ja muuttuvan turvallisuusympäristön keskellä Suomen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän resilienssi korostuu entistä vahvemmin. Satamilla on keskeinen rooli huoltovarmuuden ja viennin kivijalkana, ja juuri nyt on tärkeää vauhdittaa satamien automaatiokehitystä. Uuden satama-automaatioselvityksen mukaan suomalaisella osaamisella, yhteistyöllä ja kansainvälisistä ratkaisuista oppimalla voidaan rakentaa tehokkaita, turvallisia ja kestäviä satamaympäristöjä, jotka tukevat koko yhteiskunnan toimintakykyä ja kilpailuetua.
METSO-ohjelma edistää tehokkaasti luonnon monimuotoisuutta24.6.2025 11:28:31 EEST | Tiedote
Metsäteollisuus ry tukee METSO-ohjelman jatkoa ja kehittämistä osana kansallista luonnon monimuotoisuustyötä. Ohjelmalla on tärkeä rooli vapaaehtoisena, kohdennettuna ja vaikuttavana työkaluna, joka tuottaa konkreettisia tuloksia arvokkaimpien metsäluontokohteiden turvaamisessa.
Raidekuljetusten lisääminen on tehokkain tapa vähentää metsäteollisuuden logistiikan päästöjä12.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Selvitys metsäteollisuuden logistiikan päästöistä sekä niiden vähentämiseen liittyvistä mahdollisuuksista osoittaa, että suurin potentiaali lisäisiin päästövähennyksiin on puukuljetusten siirtämisessä teiltä raiteille. Merenkulun päästökauppa ja ETS2 vähentävät päästöjä vain marginaalisesti. Afryn tekemä laaja, raaka-aineen hankinnasta tavaravientiin ulottuva päästöselvitys ja päästövähennysskenaario on osa metsäteollisuuden ilmastotiekartan päivitystyötä.
Turvallisuus ja teollisuuden kilpailukyky puhuttivat Metsäteollisuuden EU-seminaarissa9.5.2025 16:54:02 EEST | Tiedote
Metsäteollisuuden kevätseminaarissa puhuttiin Suomen 30-vuotisen EU-jäsenyyden suomista mahdollisuuksista ja sen tuomista haasteista. Eniten huomio kiinnittyi turvallisuuteen ja teollisuuden kilpailukykyyn. Antti Lindtman kysyi konkreettisia toimia piippujen tulppaamisessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme