Työministeri Tuula Haatainen: Tavoitteena 80 000 uutta työllistä 

Työministeri Haatainen painotti avauspuheenvuorossaan, että hallitus tulee uudistamaan TE-palveluja ja vahvistamaan kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä: “Työvoimapalvelujen uudistaminen on meidän yhteinen tehtävämme, sillä nykyiset rakenteet eivät riitä yksin tukemaan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa”. Työllisyyden kuntakokeiluihin on lähtemässä 123 kuntaa tammikuussa. 

Uudistukselle on tarvetta, sillä Suomessa oli syyskuussa 208 000 työtöntä - 47 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Yli 55-vuotiaiden ja osatyökykyisten työllisyysastetta halutaan nostaa ja maahan muuttaneiden, erityisesti naisten, asemaa edistää. Seminaarissa kuultiinkin Helsingin kaupungin Työvoima- ja maahanmuuttoyksikön koordinoiman Women to Work-hankkeen kokemuksia maahanmuuttajanaisten työllistämisen tukemisesta. Keskeistä hankkeessa ovat omakieliset ohjaajat sekä tuloksekas yritysyhteistyö. Työministeri Haatainen nosti esiin myös palkkatuen käytön lisäämisen, oppivelvollisuuden laajentamisen ja varhaiskasvatusmaksujen alentamisen. Lisäksi kehitetään työttömyysturvaa, kotouttamispalveluja sekä nuorille suunnattuja Ohjaamo-palveluja: “Ennen kaikkea meidän tulee varmistaa, että asiakkaat saavat oikeaa palvelua oikeaan aikaan ja varmistaa sujuvat siirtymiset palvelujen välillä”, Haatainen kiteytti. 

Kunnat valmistautuvat isoon rooliin työllisyydenhoidossa 

Työministerin puheenvuoroa seurasi paneelikeskustelu, johon osallistuivat pääkaupunkiseudun kuntakokeilujen johtajat sekä Kuntaliiton kehittämispäällikkö Erja Lindberg. Pääkaupunkiseudun kunnat eli Helsinki, Espoo ja Vantaa valmistautuvat vuodenvaihteessa ottamaan vastaan TE-toimistoilta siirtyviä resursseja sekä asiakkaita, ja työllisyydenhoidon rakenteiden ja organisoinnin muutos vaatii uudenlaista yhteistyötä. 

“Meitä kiinnostaa, mitä voimme kaupunkeina tehdä sen eteen, että koko Suomen työmarkkinat toimivat ja työttömyys vähenee, painotti Ilkka Haahtela, Helsingin kuntakokeilun johtaja. Espoon kuntakokeilun johtaja Hilla-Maaria Sipilä puolestaan korosti, että kuntakokeilu pohjaa niin kutsuttuun TYP-malliin: “Kunnat ja valtio tuottavat jo tällä hetkellä monialaisia työllistymistä edistäviä palveluja yhdessä. Kuntakokeilun toimintamallissa sovitamme palveluita yhteen vielä laajemmin ja tarjoamme niitä asiakkaalle yhden luukun periaatteella. Tavoitteena ovat uudet pysyvät rakenteet”. 

Kuntaliiton kehittämispäällikkö Erja Lindberg nosti esille työvoiman saatavuuskysymykset ja kohtaanto-ongelmat: “Emme saa jättää työnhakijoita yksin, vaan meidän on oltava työnhakijoiden apuna. Kuntakokeilut antavat meille aidon mahdollisuuden luoda tähän päivään ja yhteiskunnan tilanteeseen sopiva malli”. 

Vantaa-Keravan kuntakokeilun johtaja Susanna Taipale-Vuorinen korosti työnhakijoiden moninaisuutta: “Työpaikkoja tarvitaan myös osatyökykyisille. Kohtaanto-ongelmaa voidaan ratkaista luomalla joustavia ratkaisuja suomen kielen koulutusten suhteen. Osa työllistymisen esteiden purkamisesta taas vaatii vahvaa yhteistyötä sosiaali- ja terveyspuolen kanssa”. 

Kuntakokeilujen johtajat nostivat esiin tiedolla johtamisen ja sektorirajat ylittävän yhteistyön merkityksen. 

“Työt syntyvät yksityisellä sektorilla. On tärkeää löytää innovatiivisia tuotteita, jotka kestävät aikaa ja tuovat työtä Suomeen. Julkishallinnon ja alueellisten toimijoiden tehtävänä on sovittaa palaset yhteen niin, että saamme työvoimaa näille työmarkkinoille”, summasi Haahtela. 

Työterveyspsykologi muistutti tasapainon merkityksestä  

Etätyö on ollut osa suomalaista työelämää uudella tavalla koronakeväästä asti. Tämän seurauksena työn tekemisen tavat ovat muuttuneet merkittävästi. Työterveyspsykologi Satu Lähteenkorva muistutti voimauttavassa puheenvuorossaan tasapainon merkityksestä. Koronapandemian seurauksena moni on joutunut karsimaan työpäivästään tuttuja elementtejä: “Näistä syistä on hyvä miettiä, mitkä asiat tuovat vaihtelua etätyöpäiviin. Työhyvinvointi ja työssä onnistumisen kokemus ovat vahvasti sidoksissa vuorovaikutustilanteisiin. Aito kohtaaminen on merkityksellistä.”  

Rohkeilla kokeiluilla tuloksiin - vaikuttavuuden todentaminen

  Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden asiantuntija Jonna Heliskoski kertoi yhteisen työn mallintamisesta ja vaikuttavuuden todentamisesta. Keskeinen työväline on yhteiskehittäminen. Esimerkkinä Heliskoski esitteli nuorten työllisyyden ekosysteemityön Espoossa. Espoon tavoitteena on puolittaa nuorisotyöttömyys vuoden 2022 loppuun mennessä. Heliskoski kannusti kuntakokeiluun valmistautuvia kuntia pohtimaan vaikuttavuutta: “Riittävät palveluratkaisut ovat nyt jo olemassa. Nyt on suuri tarve kehittää vaikuttavuuden johtamista. Mallintamiseen tarvitaan uudenlaisia tiedon tuottamisen työvälineitä”. 

Maailma muuttuu pala palalta softaksi  

Teknologiavaikuttaja ja yrittäjä Taneli Tikka avasi näkymiä tiedolla johtamiseen ja tulevaisuuden työhön. Uusi työ tulee nojautumaan entistä vahvemmin digitaalisiin palveluihin ja hyödyntämään uutta teknologiaa robotiikan ja tekoälyn avulla. Työtehtäviä katoaa, kun rutiinitehtävät siirtyvät koneiden hoidettavaksi ja uusia töitä syntyy.  

“Muutos on vasta alussa. Suuret toimialat alkavat vasta nyt rullaamaan”, Tikka visioi ja korosti, että ihmisen tehtäväksi jäävät tulevaisuudessa työt, joihin kone tai teknologia ei pysty, esimerkiksi empatiaan liittyvät työt. Tulevaisuuden työntekijöiden hyödyllisiä taitoja ovatkin vuorovaikutustaidot, monialaisuus, oppimiskyky sekä yrittäjähenkisyys. Tulevaisuuden organisaatioille keskeistä on kollegiaalinen oppiminen ja verkostomainen tapa toimia. 

Pärjäämme tekemällä työtä - yhdessä  

Työnantajien rooli on avainasemassa työllisyydenhoidon ratkaisuja etsittäessä. Kuntaliiton kehittämispäällikkö Erja Lindberg painotti, että tämän päivän maailmassa pärjää vain yhteistyötä tekemällä: “Rakennamme nyt ihan uusia malleja. Jatkuva vuoropuhelu yritysten, kolmannen sektorin ja muiden verkostojen kanssa on tässä kehittämistyössä keskeistä. Elinvoima on kunnille olennaisen tärkeää - tarvitaan uusia yrityksiä ja sen myötä työpaikkoja.” 

Työtäyhdessä2020 -tapahtuman virtuaalisella viestiseinällä käytiin päivän mittaan vilkasta keskustelua. Kysymys yhdenvertaisista palveluista nousi esiin useita kertoja. Lindbergin mukaan palvelujen yhdenvertaisuus tarkoittaa asiakaslähtöisyyttä: “Se on sitä, että työnhakija saa juuri ne palvelut, joita hän tarvitsee. Kunnat hyötyvät siitä, että kuntalaiset ovat työssä ja voivat hyvin. Tähän panostaminen maksaa kyllä itsensä takaisin.” 

Seuraavaan Työtä yhdessä 2021 -tapahtumaan haastamme mukaan yritykset ja yrittäjät. Pysy siis kuulolla!