Työterveyshuollon kehitystyö on jo täydessä vauhdissa
Työterveyslaitoksen mediatiedote 6.3.2023
– On selvää, että meidän on tehtävä läpi yhteiskunnan töitä, jotta terveydenhuolto olisi tasapuolista. Varmasti isona tekijänä taustalla on se, että resursointi julkisin verovaroin ylläpidettyyn perusterveydenhuoltoon on ollut jo pitkään alimitoitettua, kun taas työterveyshuoltojärjestelmämme toimii, sanoo Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula.
– On absurdia kuvitella, että usean miljardin ongelma ratkaistaisiin muutamalla sadalla miljoonalla, joka käytetään työterveyshuollon tarjoamaan sairaanhoitoon, Koivula jatkaa.
Työterveyslaitos muistuttaa, että työterveyshuollon kokonaiskustannukset ovat noin neljä prosenttia terveydenhuollon kokonaiskustannuksista ja että työnantajat maksavat niistä noin 80 prosenttia. Sairaanhoidon osuus on tästä noin puolet (463 miljoonaa euroa vuonna 2020), eikä sen osuus ole viime vuosina kasvanut. Sairaanhoidon kustannuksista 87 prosenttia kohdistuu työnantajille.
– Kuten EK:n tuoreet tutkimustulokset kertovat, työnantajat näkevät tärkeänä, että heidän työntekijänsä saavat sujuvat sairaudenhoitopalvelut myös työterveyshuollon kautta, heidän työkykyään tuetaan tehokkaasti ja näin pystytään vähentämään sairauspoissaoloja ja pysyvän työkyvyttömyyden uhkaa, Koivula sanoo.
Millaista työterveyshuoltoa tarvitaan työelämän muutoksessa?
Työelämän muutoksessa on tärkeää tukea työntekijöiden työkykyä kokonaisvaltaisesti.
– Meille ykköstavoite on, että mahdollisimman moni työikäinen voi osallistua työelämään. Työkyvyn tukeminen on työterveyshuollon keskeinen tehtävä, jota ei voi sälyttää julkiselle terveyshuollolle, sanoo ylilääkäri ja työterveys-yksikön johtaja Eva Helaskoski Työterveyslaitoksesta.
– Työkyvyn tukemiseen tarvitaan sekä vaikuttavia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä että oikea-aikaisia sairaanhoidon palveluita, jotka tähtäävät työkyvyn palauttamiseen ilman turhia viiveitä.
Uusi tutkimusverkosto tuottaa tietoa työterveyshuollosta
Työterveyslaitos on mukana Kelan käynnistämässä tutkimusverkostossa, joka aloittaa tutkimuksen työterveyshuollon keskeisistä kysymyksistä. Mukana ovat myös Tampereen yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja TYKS.
Lisäksi Työterveyslaitoksessa on tällä hetkellä käynnissä yli 20 työterveyshuoltoon kohdistuvaa tutkimus- ja kehittämishanketta, joissa tutkitaan ja kehitetään työterveyshuoltoa myös yhteistyössä oppilaitosten ja sidosryhmien kanssa.
– Työterveyshuoltoa tulee uudistaa yhdessä tutkitun tiedon pohjalta ja työelämän muutos huomioiden. Mukaan kehittämiseen tarvitaan myös työpaikkoja ja palveluntuottajia, jotta uudet toimintamallit vastaavat laajasti työpaikkojen tarpeisiin ja jotta ne saadaan nopeasti myös käytäntöön, Helaskoski sanoo.
Tutkimus- ja kehittämishankkeiden lisäksi Työterveyslaitos ylläpitää työterveyshuollon Laatuverkostoa, jossa kehitetään toiminnan laatua ja vaikuttavuutta. Tavoitteena on saada mukaan kaikki palveluntuottajat.
Saumatonta yhteistyötä hyvinvointialueiden kanssa
Työterveyslaitos pitää tärkeänä, että nyt vauhtiin päässeet hyvinvointialueet saavat toimintansa rakentamiseen työrauhan. Samalla kannattaa kehittää saumatonta yhteistyötä työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon välillä esimerkiksi parantamalla tiedonkulkua sähköisillä lähetteillä.
Hyvällä yhteistyöllä varmistetaan resurssien viisas käyttö. Muitakin hyötyjä on: esimerkiksi TYÖOTE-toimintamallilla lyhennetään sairauspoissaoloja ja lisätään tuottavuutta.
– Lisäksi pidän tärkeänä, että jatkamme vahvalla kolmikantaisella otteella työterveyshuollon kehittämistä, Antti Koivula sanoo.
– Suomalaisilla työpaikoilla on tehty esimerkillistä yhteistyötä työterveyshuollon ja työsuojelun parissa korona-aikana. Tämä yhteistyö pelasti korona-ajan ja auttoi meitä pitämään talouden pyörät pyörimässä ja pitämään työpaikat pääsääntöisesti terveinä. Tämä oli hieno esimerkki siitä, miten hyvin järjestelmämme toimii. Meidän pitää kuitenkin varautua tuleviin kriiseihin ja haasteisiin kehittämällä työterveyshuoltoa jatkuvasti tutkitun tiedon pohjalta, Koivula jatkaa.
Tutustu myös
- Liitteenä ajankohtaiset perustiedot ja luvut työterveyshuollosta.
- Miten työterveydenhuolto toimii yhdessä hyvinvointialueiden kanssa ja mitä työikäisten sairaanhoito maksaa? Uusi tutkimusverkosto selvittää | Kelan tietotarjotin
Lisätiedot
- Antti Koivula, pääjohtaja, +358304742340, Antti.Koivula@ttl.fi
- Eva Helaskoski, ylilääkäri ja työterveys-yksikön johtaja, +358304742300, Eva.Helaskoski@ttl.fi
- Pauliina Kangas, ylilääkäri, +358304742514, Pauliina.Kangas@ttl.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLiitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Undersökning: Sjukfrånvaro på grund av psykisk ohälsa ökade särskilt inom social- och hälsovårdsbranschen – ångest var den vanligaste orsaken12.9.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Arbetshälsoinstitutets registerundersökning visar att sjukfrånvaro på grund av psykisk ohälsa ökade tydligt inom alla undersökta verksamhetsområden åren 2015–2021. Ökningen var särskilt kraftig inom social- och hälsovårdsbranschen och bland kvinnor i tjänstemannaställning under 50 år. Samtidigt passerade ångest depression som den vanligaste orsaken till nya perioder av sjukfrånvaro.
Tutkimus: Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kasvoivat erityisesti sote-alalla – ahdistuneisuus nousi yleisimmäksi syyksi12.9.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Työterveyslaitoksen rekisteritutkimus osoittaa, että mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot lisääntyivät selvästi kaikilla tutkituilla toimialoilla vuosina 2015–2021. Nousu oli erityisen rajua sote-alalla ja alle 50-vuotiailla toimihenkilönaisilla. Samalla ahdistuneisuus ohitti masennuksen uusien sairauspoissaolojaksojen yleisimpänä syynä.
Study: Mental health-related sickness absences increased especially in the social welfare and health care sector – anxiety became the most common cause12.9.2025 06:00:00 EEST | Press release
A register study by the Finnish Institute of Occupational Health demonstrates that mental health-related sickness absences increased significantly in all studied industrial sectors in 2015–2021. The increase was particularly steep in the social welfare and health care sector and among female white-collar employees under the age of 50. At the same time, anxiety overtook depression as the most common cause of new periods of sickness absence.
Rapport: Algoritmiskt ledarskap allt vanligare i Norden – forskare varnar för dess effekter på arbetstagarnas välbefinnande8.9.2025 08:00:00 EEST | Pressmeddelande
Det snabbt växande algoritmiska ledarskapet kan ställa alltför höga krav på arbetstagarna och försämra välbefinnandet, visar en ny rapport. Översikten visar på ett konsekvent samband mellan algoritmiskt ledarskap och ökade psykosociala risker samt deras konsekvenser, såsom stress och utbrändhet.
Raportti: Algoritminen johtaminen yleistyy Pohjoismaissa – tutkijat varoittavat sen vaikutuksista työntekijöiden hyvinvointiin8.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Nopeasti yleistyvä algoritminen johtaminen voi asettaa työntekijöille liiallisia vaatimuksia ja heikentää hyvinvointia, osoittaa tuore raportti. Katsaus tuo esiin johdonmukaisen yhteyden algoritmisen johtamisen ja psykososiaalisten riskien sekä niiden seurausten, kuten stressin ja työuupumuksen, lisääntymisen välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme