Työterveyshuollon kehitystyö on jo täydessä vauhdissa
6.3.2023 10:36:56 EET | Työterveyslaitos | Tiedote
Työterveyslaitoksen mediatiedote 6.3.2023
– On selvää, että meidän on tehtävä läpi yhteiskunnan töitä, jotta terveydenhuolto olisi tasapuolista. Varmasti isona tekijänä taustalla on se, että resursointi julkisin verovaroin ylläpidettyyn perusterveydenhuoltoon on ollut jo pitkään alimitoitettua, kun taas työterveyshuoltojärjestelmämme toimii, sanoo Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula.
– On absurdia kuvitella, että usean miljardin ongelma ratkaistaisiin muutamalla sadalla miljoonalla, joka käytetään työterveyshuollon tarjoamaan sairaanhoitoon, Koivula jatkaa.
Työterveyslaitos muistuttaa, että työterveyshuollon kokonaiskustannukset ovat noin neljä prosenttia terveydenhuollon kokonaiskustannuksista ja että työnantajat maksavat niistä noin 80 prosenttia. Sairaanhoidon osuus on tästä noin puolet (463 miljoonaa euroa vuonna 2020), eikä sen osuus ole viime vuosina kasvanut. Sairaanhoidon kustannuksista 87 prosenttia kohdistuu työnantajille.
– Kuten EK:n tuoreet tutkimustulokset kertovat, työnantajat näkevät tärkeänä, että heidän työntekijänsä saavat sujuvat sairaudenhoitopalvelut myös työterveyshuollon kautta, heidän työkykyään tuetaan tehokkaasti ja näin pystytään vähentämään sairauspoissaoloja ja pysyvän työkyvyttömyyden uhkaa, Koivula sanoo.
Millaista työterveyshuoltoa tarvitaan työelämän muutoksessa?
Työelämän muutoksessa on tärkeää tukea työntekijöiden työkykyä kokonaisvaltaisesti.
– Meille ykköstavoite on, että mahdollisimman moni työikäinen voi osallistua työelämään. Työkyvyn tukeminen on työterveyshuollon keskeinen tehtävä, jota ei voi sälyttää julkiselle terveyshuollolle, sanoo ylilääkäri ja työterveys-yksikön johtaja Eva Helaskoski Työterveyslaitoksesta.
– Työkyvyn tukemiseen tarvitaan sekä vaikuttavia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä että oikea-aikaisia sairaanhoidon palveluita, jotka tähtäävät työkyvyn palauttamiseen ilman turhia viiveitä.
Uusi tutkimusverkosto tuottaa tietoa työterveyshuollosta
Työterveyslaitos on mukana Kelan käynnistämässä tutkimusverkostossa, joka aloittaa tutkimuksen työterveyshuollon keskeisistä kysymyksistä. Mukana ovat myös Tampereen yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja TYKS.
Lisäksi Työterveyslaitoksessa on tällä hetkellä käynnissä yli 20 työterveyshuoltoon kohdistuvaa tutkimus- ja kehittämishanketta, joissa tutkitaan ja kehitetään työterveyshuoltoa myös yhteistyössä oppilaitosten ja sidosryhmien kanssa.
– Työterveyshuoltoa tulee uudistaa yhdessä tutkitun tiedon pohjalta ja työelämän muutos huomioiden. Mukaan kehittämiseen tarvitaan myös työpaikkoja ja palveluntuottajia, jotta uudet toimintamallit vastaavat laajasti työpaikkojen tarpeisiin ja jotta ne saadaan nopeasti myös käytäntöön, Helaskoski sanoo.
Tutkimus- ja kehittämishankkeiden lisäksi Työterveyslaitos ylläpitää työterveyshuollon Laatuverkostoa, jossa kehitetään toiminnan laatua ja vaikuttavuutta. Tavoitteena on saada mukaan kaikki palveluntuottajat.
Saumatonta yhteistyötä hyvinvointialueiden kanssa
Työterveyslaitos pitää tärkeänä, että nyt vauhtiin päässeet hyvinvointialueet saavat toimintansa rakentamiseen työrauhan. Samalla kannattaa kehittää saumatonta yhteistyötä työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon välillä esimerkiksi parantamalla tiedonkulkua sähköisillä lähetteillä.
Hyvällä yhteistyöllä varmistetaan resurssien viisas käyttö. Muitakin hyötyjä on: esimerkiksi TYÖOTE-toimintamallilla lyhennetään sairauspoissaoloja ja lisätään tuottavuutta.
– Lisäksi pidän tärkeänä, että jatkamme vahvalla kolmikantaisella otteella työterveyshuollon kehittämistä, Antti Koivula sanoo.
– Suomalaisilla työpaikoilla on tehty esimerkillistä yhteistyötä työterveyshuollon ja työsuojelun parissa korona-aikana. Tämä yhteistyö pelasti korona-ajan ja auttoi meitä pitämään talouden pyörät pyörimässä ja pitämään työpaikat pääsääntöisesti terveinä. Tämä oli hieno esimerkki siitä, miten hyvin järjestelmämme toimii. Meidän pitää kuitenkin varautua tuleviin kriiseihin ja haasteisiin kehittämällä työterveyshuoltoa jatkuvasti tutkitun tiedon pohjalta, Koivula jatkaa.
Tutustu myös
- Liitteenä ajankohtaiset perustiedot ja luvut työterveyshuollosta.
- Miten työterveydenhuolto toimii yhdessä hyvinvointialueiden kanssa ja mitä työikäisten sairaanhoito maksaa? Uusi tutkimusverkosto selvittää | Kelan tietotarjotin
Lisätiedot
- Antti Koivula, pääjohtaja, +358304742340, Antti.Koivula@ttl.fi
- Eva Helaskoski, ylilääkäri ja työterveys-yksikön johtaja, +358304742300, Eva.Helaskoski@ttl.fi
- Pauliina Kangas, ylilääkäri, +358304742514, Pauliina.Kangas@ttl.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLiitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Kutsu SuomiAreenaan 24.6. ja 25.6.: Väki vähenee, päättyvätkö pidot?22.6.2026 13:31:17 EEST | Kutsu
Suomen väestö ikääntyy, syntyvyys on alhainen ja työikäisten määrä kääntyy laskuun. Nuorilla on kannettavana entistä suurempi vastuu. Mistä ratkaisu hankalaan yhtälöön? Tervetuloa DEMOGRAPHY- ja YOUNG-ohjelmien sekä Itlan tilaisuuksiin SuomiAreenaan Poriin!
Kommun10-undersökningen: Sjukfrånvaron fördelas enligt kön, yrke och ålder16.6.2026 02:00:00 EEST | Pressmeddelande
Sjukfrånvaron har som helhet förblivit ganska oförändrad efter social- och hälsovårdsreformen, men det finns betydande skillnader mellan kön, yrke och åldersgrupper. Kvinnor och de yngsta anställda samt till exempel anställda inom småbarnspedagogik har fler frånvarodagar än män, medelålders och personer som arbetar i ledande uppgifter eller expertuppgifter.
Kunta10-tutkimus: Sairauspoissaolot jakautuvat sukupuolen, ammatin ja iän mukaan16.6.2026 02:00:00 EEST | Tiedote
Sairauspoissaolot ovat säilyneet kokonaisuutena varsin ennallaan sote-uudistuksen jälkeen, mutta sukupuoli, ammatti ja ikäryhmät paljastavat merkittäviä eroja. Naisilla ja nuorimmilla työntekijöillä sekä esimerkiksi varhaiskasvatuksen työntekijöillä on enemmän poissaoloja verrattuna miehiin, keski-ikäisiin ja johtavissa tai erityisasiantuntijatehtävissä työskenteleviin.
Kunta10 study: Sickness absence is divided by gender, profession and age16.6.2026 02:00:00 EEST | Press release
Overall, sickness absence have remained fairly unchanged since the reform package on healthcare and social welfare, but there are significant differences between genders, professions and age groups. Women and the youngest employees, as well as employees in early childhood education, for example, have more absences than men, middle-aged employees and those working in managerial or specialist positions.
Psykisk hälsa i arbetslivet samlar över 800 internationella experter i Helsingfors15.6.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Psykisk hälsa i arbetet har blivit en av de viktigaste frågorna i samhället och arbetslivet i hela Europa. Den internationella konferensen om företagshälsovård och arbetshälsa som ordnas i Helsingfors den 15–17 juni 2026 granskar aktuella fenomen i arbetslivet och deras kopplingar till psykisk hälsa och välbefinnande i arbetet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
