Työterveysjärjestelmäkö tehoton ja typerä? “On se vähän niitä molempia”, vastaa työterveyskonkari.

“Työterveyshuollon sairaanhoitopalveluissa on lääketieteellisestä näkökulmasta katsoen selkeää ylipalvelua, josta työnantajat saattavat tiedostamattaan maksaa liikaa”, Halmesmäki toteaa.

Suuremmat investoinnit eivät aina tarkoita parempaa tulosta. “Yhteiskunnallisessa mielessä on tärkeää ymmärtää, että kaikessa terveydenhoidossa on olemassa kustannusraja, jonka ylittämisen jälkeen ei lisää maksamalla saada enempää elinaikaa tai työvuosia. Työnantajakin saa vain rajallisesti katetta rahoille, jotka työterveyshuoltoon sijoittaa.”

Työterveyshuollosta yli puolet rahoittavat suoraan työnantajat, yli 40 % työnantajat ja työntekijät sairasvakuutusmaksun kautta ja ainoastaan 0,3 % on valtion rahoittamaa.

Halmesmäki kertoo ymmärtävänsä hyvin, miksi työnantajat haluavat satsata työterveyshuoltoon – vaikka eivät aina olekaan perillä siitä, mistä työterveyshuollossa kannattaa maksaa ja mistä ei.

“On selvää, että terveyskeskuksissa hoitoonpääsy viivästyy usein, ja odottelu on työnantajalle kallista. Terveyskeskuksista myös kirjoitetaan tutkitusti pitempiä sairauslomia kuin työterveyshuollosta”, hän kertoo.

THL:n Salmisen kuvaamaan rinnakkaisten järjestelmien ongelmaan Halmesmäellä ei ole tarjota sanojensa mukaan realistista lääkettä. “Jos työterveyshuolto ja perusterveydenhuolto haluttaisiin tuoda samalle tasolle, käytännössä julkiseen perusterveydenhuoltoon pitäisi investoida valtavasti lisää tai työterveyshuollon sairaudenhoito ajaa alas.” 

“Taustalla kritiikissä lienee hypoteesi siitä, että työterveyshuollon Kela-korvausten poistaminen vähentäisi palveluiden kysyntää. Työntekijät ja työnantajat hyötyvät työterveyshuollosta niin paljon, ja sairaanhoidon korvaukset ovat jo nyt niin pieniä, korkeintaan 87,20 € per työntekijä vuodessa, etten näe näin tapahtuvan. Yritysten sairauskuluvakuutuksetkin yleistyvät, vaikka niistä ei saa Kela-korvauksia”, Halmesmäki pohtii, ja jatkaa:

“Jos siis työterveyshuollon sairaanhoidosta halutaisiin kokonaan eroon, se pitäisi kieltää lailla.”

Halmesmäen mukaan ongelmaksi tulisi myös resurssipula: Kela tilastojen mukaan pelkästään työterveyshuollon sairaanhoidossa on vuosittain yli neljä miljoonaa lääkärikäyntiä. Terveyskeskuksissa lääkärikäyntejä vastaavasti on vajaa kuusi miljoonaa.

“Jos työterveyshuollon sairaanhoitoa karsitaan, olisi terveyskeskuksilla aikamoinen potti hoidettavana”, laskeskelee Halmesmäki.