Työttömyyden merkitys menetettyjen työvuosien syynä on kasvanut ja työkyvyttömyyseläkkeen vähentynyt
Työterveyslaitoksen mediatiedote 14.6.2022
LIFECON-hanke
Vuonna 2016 työajanodote oli 30-vuotiailla miehillä 24,3 vuotta ja naisilla 24,6 vuotta, mikä oli molemmilla sukupuolilla jonkin verran vähemmän kuin muutama vuosi aikaisemmin 2013. Naisilla vuoden 2016 työajanodote oli jopa pienempi kuin 2010, välittömästi finanssikriisin jälkeen. Sen sijaan 50-vuotiaan työajanodote kasvoi jonkin verran ja oli vuonna 2016 naisilla yli ja miehillä alle yhdeksän vuotta.
Työajanodote kertoo tietyn ikäisten jäljellä olevien työvuosien määrän. Laskelmissa oletetaan ikäryhmittäisten työssäkäyntilukujen pysyvän samoina kuin mitä ne olivat mittaushetkellä.
Työttömyyden vuoksi menetetyt työvuodet lisääntyneet
Vuonna 2016 30-vuotiaalla odotettiin olevan edessään keskimäärin neljä vuotta työttömänä ja vajaat kaksi vuotta toistaiseksi voimassa olevalla täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä. Vuonna 2010 vastaavat luvut olivat noin kolme vuotta työttömänä ja 2,5 vuotta työkyvyttömyyseläkkeellä.
– Talouden laskusuhdanteessa työttömyyden merkitys työkyvyttömyydelle vaihtoehtoisena tukimuotona tyypillisesti korostuu, kertoo vanhempi tutkija Taina Leinonen Työterveyslaitoksesta.
– Tarkasteluajanjakson jälkeen pitkäaikaistyöttömyys on väliaikaisen vähenemisen jälkeen noussut taas korkealle tasolle, minkä vuoksi työvuosia todennäköisesti menetetään runsaasti lähitulevaisuudessakin, huomauttaa Leinonen.
Sairauspäivärahan, määräaikaisen työkyvyttömyyden, osatyökyvyttömyyseläkkeen ja vanhuuseläkkeen rooli menetetyissä työvuosissa pysyi tarkasteluajanjakson aikana suhteellisen samanlaisena.
Toimialakohtaisia odotteita laskettiin ensimmäistä kertaa – työuranäkymissä huomattavia eroja
Yleistä väestöä koskevien analyysien lisäksi tutkimuksessa tehtiin toimialakohtaisia tarkasteluja, joissa olivat mukana tarkasteluvuoden alkaessa työllisinä olleet.
– Vaikka vuosien 2008–2009 finanssikriisin välittömien työllisyysvaikutusten tiedetään näkyneen erityisesti teollisuuden ja rakentamisen aloilla, työurien kehitys kriisin jälkeisinä vuosina näyttää tutkimuksemme mukaan kuitenkin olleen kielteisintä muilla aloilla, kertoo Leinonen.
Eniten työvuosia menetettiin majoituksen ja ravitsemuksen, hallinto- ja tukipalveluiden sekä taiteen ja viihteen aloilla, merkittävimpänä syynä oli työttömyys.
– Tilanteen ei voida olettaa ainakaan helpottuneen viime vuosina, koska juuri näitä aloja koronapandemia on kurittanut erityisesti, huomauttaa Leinonen.
Toisilla aloilla kehitys on sen sijaan ollut myönteisempää. Esimerkiksi miehillä teollisuuden sekä vesi-, viemäri- ja jätehuollon aloilla myös 30-vuotiaan työajanodotteet kasvoivat ja työttömyysaika vastaavasti lyheni.
Miksi laskea työajanodotteita?
- Työajanodotteiden avulla voidaan tehdä johtopäätöksiä esimerkiksi eri väestöryhmien, vuosien tai maiden välisistä eroista kumulatiivisessa työuran pituudessa ilman, että yksilöitä olisi tarve seurata heidän koko työuransa ajan.
- Odotelaskelmat tarjoavat työurien tilasta ajantasaista tietoa ennakoimalla tulevaa.
- Työajanodote kertoo ajasta, jonka tietyn ikäisen henkilön odotetaan viettävän työssä oletuksella, että ikäryhmittäiset työssäolo- ja kuolleisuusluvut pysyvät samalla tasolla kuin mitä ne olivat mittausajanhetkellä.
- Menetetyt työvuodet taas ovat työajanodotteiden vastinpari kuvastaen odotettua aikaa, joka työikäisenä vietetään muissa toiminnoissa kuin työssä.
Miten tutkimus tehtiin?
- Tutkimuksessa laskettiin työajanodotteita ja menetettyjä työvuosia Suomen yleisessä väestössä sekä eri toimialoilla vuosina 2010, 2013 ja 2016.
- Analyyseissä käytettiin kansallisesti edustavaa rekisteriaineistoa ja Sullivanin elinajantauluihin perustuvaa menetelmää. Työhön ja muuhun toimintaan osallistuminen määriteltiin ansainta- ja sosiaalietuusjaksojen perusteella.
- Tutkimusta rahoitti Strategisen tutkimuksen neuvosto ”Väestörakenteen muutosten elämänkaari- ja talousvaikutukset” LIFECON-hankkeessa (345170) sekä Pohjoismaiden ministerineuvosto (1023600).
Tutkimusartikkeli
Leinonen T, Viikari-Juntura E, Solovieva S. ja menetetyt työvuodet yleisessä väestössä ja eri toimialoilla vuosina 2010, 2013 ja 2016. Työpoliittinen aikakauskirja 2/2022.
https://tem.fi/tyopoliittinen-aikakauskirja
Lisätiedot
Taina Leinonen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos, puh. 050 3271723, taina.leinonen[at]ttl.fi, @taina_leinonen
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Päivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiKristiina KulhaerityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358405486914kristiina.kulha@ttl.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Internationellt samarbete skapar nya möjligheter för att främja mental hälsa på arbetsplatser17.6.2025 08:00:00 EEST | Pressmeddelande
Många länder möter liknande utmaningar när det gäller hantering av psykosociala faktorer på arbetsplatsen. Genom att dela kunskap och goda praxis över nationsgränser skapas möjlighet att försöka lösa dessa utmaningar tillsammans. Första hjälpen-förpackningen för mental hälsa erbjuder akut hjälp till små arbetsplatser för att stödja medarbetarnas mentala välbefinnande.
Kansainvälinen yhteistyö tuo uusia mahdollisuuksia mielenterveyden tukemiseen työpaikoilla17.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Monissa maissa kohdataan samankaltaisia haasteita psykososiaalisten tekijöiden käsittelemisessä työpaikoilla. Jakamalla osaamista ja hyviä käytänteitä yli valtiorajojen näitä haasteita voidaan pyrkiä ratkomaan yhdessä. Mielenterveyden ensiapupakkaus tarjoaa ensihätään apua pienille työpaikoille työntekijöiden mielen hyvinvoinnin tukemiseksi.
International collaboration brings new opportunities to support mental health in workplaces17.6.2025 08:00:00 EEST | Press release
In many countries, similar challenges related to mental health are encountered in workplaces. By sharing expertise and best practices across borders, these challenges can be addressed collectively. The Mental Health First Aid Kit offers immediate support for small workplaces in promoting employees' mental well-being.
Fördelarna med distansarbete fördelas inte jämnt – effekterna varierar mellan olika arbetstagargrupper16.6.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Distansarbete kan öka välbefinnandet och lätta på arbetsbördan, men det gynnar inte alla lika mycket. Till exempel kan upplevelserna skilja sig åt mellan chefer och arbetstagare. Arbetshälsoinstitutets longitudinella undersökning inom projektet HYMY ger ny information om varför distansarbete kan försvaga förtroendet och gemenskapen – och i vilka roller och livssituationer det kan stödja välbefinnandet.
Etätyön hyödyt eivät jakaannu tasan – vaikutukset vaihtelevat työntekijäryhmittäin16.6.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Etänä työskentely voi lisätä hyvinvointia ja keventää työtaakkaa, mutta se ei hyödytä kaikkia yhtä paljon. Esimerkiksi esihenkilöiden ja työntekijöiden kokemukset voivat poiketa toisistaan. Työterveyslaitoksen HYMY-hankkeen pitkittäistutkimus tarjoaa uutta tietoa siitä, miksi etätyö voi heikentää luottamusta ja yhteisöllisyyttä ja millaisissa rooleissa ja elämäntilanteissa se voi tukea hyvinvointia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme