Työttömyyden merkitys menetettyjen työvuosien syynä on kasvanut ja työkyvyttömyyseläkkeen vähentynyt
Työterveyslaitoksen mediatiedote 14.6.2022
LIFECON-hanke
Vuonna 2016 työajanodote oli 30-vuotiailla miehillä 24,3 vuotta ja naisilla 24,6 vuotta, mikä oli molemmilla sukupuolilla jonkin verran vähemmän kuin muutama vuosi aikaisemmin 2013. Naisilla vuoden 2016 työajanodote oli jopa pienempi kuin 2010, välittömästi finanssikriisin jälkeen. Sen sijaan 50-vuotiaan työajanodote kasvoi jonkin verran ja oli vuonna 2016 naisilla yli ja miehillä alle yhdeksän vuotta.
Työajanodote kertoo tietyn ikäisten jäljellä olevien työvuosien määrän. Laskelmissa oletetaan ikäryhmittäisten työssäkäyntilukujen pysyvän samoina kuin mitä ne olivat mittaushetkellä.
Työttömyyden vuoksi menetetyt työvuodet lisääntyneet
Vuonna 2016 30-vuotiaalla odotettiin olevan edessään keskimäärin neljä vuotta työttömänä ja vajaat kaksi vuotta toistaiseksi voimassa olevalla täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä. Vuonna 2010 vastaavat luvut olivat noin kolme vuotta työttömänä ja 2,5 vuotta työkyvyttömyyseläkkeellä.
– Talouden laskusuhdanteessa työttömyyden merkitys työkyvyttömyydelle vaihtoehtoisena tukimuotona tyypillisesti korostuu, kertoo vanhempi tutkija Taina Leinonen Työterveyslaitoksesta.
– Tarkasteluajanjakson jälkeen pitkäaikaistyöttömyys on väliaikaisen vähenemisen jälkeen noussut taas korkealle tasolle, minkä vuoksi työvuosia todennäköisesti menetetään runsaasti lähitulevaisuudessakin, huomauttaa Leinonen.
Sairauspäivärahan, määräaikaisen työkyvyttömyyden, osatyökyvyttömyyseläkkeen ja vanhuuseläkkeen rooli menetetyissä työvuosissa pysyi tarkasteluajanjakson aikana suhteellisen samanlaisena.
Toimialakohtaisia odotteita laskettiin ensimmäistä kertaa – työuranäkymissä huomattavia eroja
Yleistä väestöä koskevien analyysien lisäksi tutkimuksessa tehtiin toimialakohtaisia tarkasteluja, joissa olivat mukana tarkasteluvuoden alkaessa työllisinä olleet.
– Vaikka vuosien 2008–2009 finanssikriisin välittömien työllisyysvaikutusten tiedetään näkyneen erityisesti teollisuuden ja rakentamisen aloilla, työurien kehitys kriisin jälkeisinä vuosina näyttää tutkimuksemme mukaan kuitenkin olleen kielteisintä muilla aloilla, kertoo Leinonen.
Eniten työvuosia menetettiin majoituksen ja ravitsemuksen, hallinto- ja tukipalveluiden sekä taiteen ja viihteen aloilla, merkittävimpänä syynä oli työttömyys.
– Tilanteen ei voida olettaa ainakaan helpottuneen viime vuosina, koska juuri näitä aloja koronapandemia on kurittanut erityisesti, huomauttaa Leinonen.
Toisilla aloilla kehitys on sen sijaan ollut myönteisempää. Esimerkiksi miehillä teollisuuden sekä vesi-, viemäri- ja jätehuollon aloilla myös 30-vuotiaan työajanodotteet kasvoivat ja työttömyysaika vastaavasti lyheni.
Miksi laskea työajanodotteita?
- Työajanodotteiden avulla voidaan tehdä johtopäätöksiä esimerkiksi eri väestöryhmien, vuosien tai maiden välisistä eroista kumulatiivisessa työuran pituudessa ilman, että yksilöitä olisi tarve seurata heidän koko työuransa ajan.
- Odotelaskelmat tarjoavat työurien tilasta ajantasaista tietoa ennakoimalla tulevaa.
- Työajanodote kertoo ajasta, jonka tietyn ikäisen henkilön odotetaan viettävän työssä oletuksella, että ikäryhmittäiset työssäolo- ja kuolleisuusluvut pysyvät samalla tasolla kuin mitä ne olivat mittausajanhetkellä.
- Menetetyt työvuodet taas ovat työajanodotteiden vastinpari kuvastaen odotettua aikaa, joka työikäisenä vietetään muissa toiminnoissa kuin työssä.
Miten tutkimus tehtiin?
- Tutkimuksessa laskettiin työajanodotteita ja menetettyjä työvuosia Suomen yleisessä väestössä sekä eri toimialoilla vuosina 2010, 2013 ja 2016.
- Analyyseissä käytettiin kansallisesti edustavaa rekisteriaineistoa ja Sullivanin elinajantauluihin perustuvaa menetelmää. Työhön ja muuhun toimintaan osallistuminen määriteltiin ansainta- ja sosiaalietuusjaksojen perusteella.
- Tutkimusta rahoitti Strategisen tutkimuksen neuvosto ”Väestörakenteen muutosten elämänkaari- ja talousvaikutukset” LIFECON-hankkeessa (345170) sekä Pohjoismaiden ministerineuvosto (1023600).
Tutkimusartikkeli
Leinonen T, Viikari-Juntura E, Solovieva S. ja menetetyt työvuodet yleisessä väestössä ja eri toimialoilla vuosina 2010, 2013 ja 2016. Työpoliittinen aikakauskirja 2/2022.
https://tem.fi/tyopoliittinen-aikakauskirja
Lisätiedot
Taina Leinonen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos, puh. 050 3271723, taina.leinonen[at]ttl.fi, @taina_leinonen
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Päivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiKristiina KulhaerityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358405486914kristiina.kulha@ttl.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Kutsu 3.5. klo 9: Hyvinvointialueet tiukoilla – mutta mikä sotessa sujuu?26.4.2024 10:50:59 EEST | Kutsu
Työterveyslaitoksen Työpuntari-webinaarissa esitellään sote-alan onnistumisia ja pureudutaan digitaalisiin järjestelmiin. Ääneen pääsevät sekä tutkijat, kehittäjät että sote-ammattilaiset.
Var fjärde anställd tror att klimatförändringarna kommer att ge fler arbetstillfällen24.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Majoriteten av löntagarna tror inte att klimatförändringarna kommer att ha en dramatisk inverkan på arbetsmarknaden. Mycket få tror att klimatförändringen kan leda till att de förlorar sina egna jobb. Löntagarna önskar att deras arbetsplatser ska vara aktiva i fråga om ekologiskt hållbara val. Det förekom avsevärda skillnader mellan olika branscher i fråga om klimatåtgärder.
Joka neljäs työntekijä uskoo, että ilmastonmuutos tuo itselle lisää työmahdollisuuksia24.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Enemmistö palkansaajista ei usko ilmastonmuutoksella olevan dramaattisia työmarkkinavaikutuksia. Hyvin harva uskoo, että ilmastonmuutos johtaisi oman työn menettämiseen. Palkansaajat toivovat työpaikoiltaan aktiivisuutta ekologisesti kestävissä valinnoissa. Toimialakohtaiset erot ilmastotoimissa olivat merkittäviä.
One in four employees believe that climate change will provide them with more job opportunities24.4.2024 08:00:00 EEST | Press release
The majority of employees do not believe that climate change will have a dramatic impact on the labour market. Very few people believe that climate change would lead to them losing their job. Employees want their workplaces to be active in ecologically sustainable choices. There were significant sector-specific differences in climate actions.
Ny metod för att stödja sysselsättningsförmågan när anställningsförhållandet upphör17.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Arbetshälsoinstitutet har publicerat anvisningar och blanketter med vilka arbetsgivaren och företagshälsovården kan hitta de arbetstagare som behöver konkret stöd för att sysselsättas på nytt. För närvarande omfattar inte omställningsskyddet alla arbetstagare som kunde dra nytta av företagshälsovårdens stödåtgärder före anställningsförhållandets upphörande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme