Työterveyslaitos

Työttömyyden merkitys menetettyjen työvuosien syynä on kasvanut ja työkyvyttömyyseläkkeen vähentynyt

Jaa

Finanssikriisin jälkeisinä vuosina 2010–2016 odotettu työura piteni 50-vuotiailla, mutta 30-vuotiailla sen sijaan ei. Työttömyyden vuoksi menetetään yhä enemmän työvuosia ja työttömyys onkin korvannut työkyvyttömyyseläkettä menetetyn työajan suurimpana syynä. Toimialoittain tarkasteltuna eniten työvuosia menetetään majoituksen ja ravitsemuksen, hallinto- ja tukipalveluiden sekä taiteen ja viihteen aloilla, osoittaa Työterveyslaitoksen tutkimus. Tutkimus liittyy LIFECON-hankkeeseen.

Työterveyslaitoksen mediatiedote 14.6.2022
LIFECON-hanke                                             

Vuonna 2016 työajanodote oli 30-vuotiailla miehillä 24,3 vuotta ja naisilla 24,6 vuotta, mikä oli molemmilla sukupuolilla jonkin verran vähemmän kuin muutama vuosi aikaisemmin 2013. Naisilla vuoden 2016 työajanodote oli jopa pienempi kuin 2010, välittömästi finanssikriisin jälkeen. Sen sijaan 50-vuotiaan työajanodote kasvoi jonkin verran ja oli vuonna 2016 naisilla yli ja miehillä alle yhdeksän vuotta.

Työajanodote kertoo tietyn ikäisten jäljellä olevien työvuosien määrän. Laskelmissa oletetaan ikäryhmittäisten työssäkäyntilukujen pysyvän samoina kuin mitä ne olivat mittaushetkellä.

Työttömyyden vuoksi menetetyt työvuodet lisääntyneet

Vuonna 2016 30-vuotiaalla odotettiin olevan edessään keskimäärin neljä vuotta työttömänä ja vajaat kaksi vuotta toistaiseksi voimassa olevalla täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä. Vuonna 2010 vastaavat luvut olivat noin kolme vuotta työttömänä ja 2,5 vuotta työkyvyttömyyseläkkeellä.

– Talouden laskusuhdanteessa työttömyyden merkitys työkyvyttömyydelle vaihtoehtoisena tukimuotona tyypillisesti korostuu, kertoo vanhempi tutkija Taina Leinonen Työterveyslaitoksesta.

– Tarkasteluajanjakson jälkeen pitkäaikaistyöttömyys on väliaikaisen vähenemisen jälkeen noussut taas korkealle tasolle, minkä vuoksi työvuosia todennäköisesti menetetään runsaasti lähitulevaisuudessakin, huomauttaa Leinonen.

Sairauspäivärahan, määräaikaisen työkyvyttömyyden, osatyökyvyttömyyseläkkeen ja vanhuuseläkkeen rooli menetetyissä työvuosissa pysyi tarkasteluajanjakson aikana suhteellisen samanlaisena.

Toimialakohtaisia odotteita laskettiin ensimmäistä kertaa – työuranäkymissä huomattavia eroja

Yleistä väestöä koskevien analyysien lisäksi tutkimuksessa tehtiin toimialakohtaisia tarkasteluja, joissa olivat mukana tarkasteluvuoden alkaessa työllisinä olleet.

– Vaikka vuosien 2008–2009 finanssikriisin välittömien työllisyysvaikutusten tiedetään näkyneen erityisesti teollisuuden ja rakentamisen aloilla, työurien kehitys kriisin jälkeisinä vuosina näyttää tutkimuksemme mukaan kuitenkin olleen kielteisintä muilla aloilla, kertoo Leinonen.

Eniten työvuosia menetettiin majoituksen ja ravitsemuksen, hallinto- ja tukipalveluiden sekä taiteen ja viihteen aloilla, merkittävimpänä syynä oli työttömyys.

– Tilanteen ei voida olettaa ainakaan helpottuneen viime vuosina, koska juuri näitä aloja koronapandemia on kurittanut erityisesti, huomauttaa Leinonen.

Toisilla aloilla kehitys on sen sijaan ollut myönteisempää. Esimerkiksi miehillä teollisuuden sekä vesi-, viemäri- ja jätehuollon aloilla myös 30-vuotiaan työajanodotteet kasvoivat ja työttömyysaika vastaavasti lyheni.

Miksi laskea työajanodotteita?

  • Työajanodotteiden avulla voidaan tehdä johtopäätöksiä esimerkiksi eri väestöryhmien, vuosien tai maiden välisistä eroista kumulatiivisessa työuran pituudessa ilman, että yksilöitä olisi tarve seurata heidän koko työuransa ajan.
  • Odotelaskelmat tarjoavat työurien tilasta ajantasaista tietoa ennakoimalla tulevaa.
  • Työajanodote kertoo ajasta, jonka tietyn ikäisen henkilön odotetaan viettävän työssä oletuksella, että ikäryhmittäiset työssäolo- ja kuolleisuusluvut pysyvät samalla tasolla kuin mitä ne olivat mittausajanhetkellä.
  • Menetetyt työvuodet taas ovat työajanodotteiden vastinpari kuvastaen odotettua aikaa, joka työikäisenä vietetään muissa toiminnoissa kuin työssä.

Miten tutkimus tehtiin?

  • Tutkimuksessa laskettiin työajanodotteita ja menetettyjä työvuosia Suomen yleisessä väestössä sekä eri toimialoilla vuosina 2010, 2013 ja 2016.
  • Analyyseissä käytettiin kansallisesti edustavaa rekisteriaineistoa ja Sullivanin elinajantauluihin perustuvaa menetelmää. Työhön ja muuhun toimintaan osallistuminen määriteltiin ansainta- ja sosiaalietuusjaksojen perusteella.
  • Tutkimusta rahoitti Strategisen tutkimuksen neuvosto ”Väestörakenteen muutosten elämänkaari- ja talousvaikutukset” LIFECON-hankkeessa (345170) sekä Pohjoismaiden ministerineuvosto (1023600).

Tutkimusartikkeli

Leinonen T, Viikari-Juntura E, Solovieva S. ja menetetyt työvuodet yleisessä väestössä ja eri toimialoilla vuosina 2010, 2013 ja 2016. Työpoliittinen aikakauskirja 2/2022. 

https://tem.fi/tyopoliittinen-aikakauskirja

Lisätiedot

Taina Leinonen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos, puh. 050 3271723, taina.leinonen[at]ttl.fi, @taina_leinonen

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Työterveyslaitos
Työterveyslaitos
Topeliuksenkatu 41 b
00250 Helsinki

+35830 474 1https://www.ttl.fi/

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.

Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.

Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.

Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)

Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos

Ungas arbetshälsa försämrades inom servicebranscherna – det lönar sig att satsa på återhämtning och inskolning15.6.2022 08:30:00 EEST | Tiedote

Under 35-åriga arbetstagare inom servicebranscherna ansåg sin arbetshälsa vara sämre än ett år sedan, framgår det av Arbetshälsoinstitutets enkät. Både bristen på arbetskraft och coronatidens inverkan återspeglas i resultaten. Ungas erfarenheter av arbetsgemenskaper är dock positivare än äldre arbetstagares, vilket är en bra utgångspunkt för utvecklingen av arbetshälsan. Experter uppmuntrar att förbättra ledningen av arbetsförmågan, speciellt organiseringen av arbetet, det sociala stödet, återhämtningsfärdigheterna och inskolningen.

Nuorten työhyvinvointi heikentyi palvelualoilla – palautumiseen ja perehdytykseen kannattaa panostaa15.6.2022 08:30:00 EEST | Tiedote

Alle 35-vuotiaat palvelualojen työntekijät kokevat työhyvinvointinsa huonommaksi kuin vuosi sitten, kertoo Työterveyslaitoksen kyselytutkimus. Sekä työvoimapula että korona-ajan vaikutukset heijastuvat tuloksissa. Kokemukset työyhteisöistä ovat nuorilla kuitenkin myönteisempiä kuin vanhemmilla työntekijöillä, mikä on hyvä lähtökohta työhyvinvoinnin kehittämistyölle. Asiantuntijat kannustavat tekemään parannuksia työkykyjohtamiseen ja siinä erityisesti töiden organisointiin, sosiaaliseen tukeen, palautumistaitoihin ja perehdyttämiseen.

People over 50 years of age should be offered the opportunity to reduce night shifts and long hours14.6.2022 10:48:04 EEST | Press release

Finnish Institute of Occupational Health media release, 13 June 2022 For ageing employees, night work reduces sleep quality and recovering from demanding shifts takes more time. Based on new research results, the Finnish Institute of Occupational Health recommends providing employees over 50 years of age with better opportunities to reduce night shifts and long hours. Participatory working time scheduling, which provides employees with increased opportunities to influence their working hours, has proved to be an effective tool, also for supporting the well-being at work of ageing employees.

Arbetslöshet som orsak till förlorade arbetsår har ökat och sjukpensionen som orsak har minskat14.6.2022 10:39:46 EEST | Tiedote

Efter finanskrisen åren 2010–2016 förlängdes yrkeslivet för 50-åringar, men däremot inte för 30-åringar. Allt fler arbetsår går förlorade till följd av arbetslöshet som de facto är en större orsak till förlorad arbetstid än sjukpension. Granskat enligt bransch går arbetsår förlorade mest inom hotell- och restaurangbranschen, inom förvaltning och stödtjänster samt kultur och nöje. Detta visar Arbetshälsoinstitutets undersökning.

Personer som fyllt 50 år borde ges möjlighet till mindre nattarbete och mindre långa arbetstider13.6.2022 09:41:02 EEST | Tiedote

Pressmeddelande 13.6.2022 Nattarbete försämrar sömnens kvalitet hos äldre anställda och återhämtningen från krävande arbetspass tar längre tid än förut. Utifrån nya forskningsresultat rekommenderar Arbetshälsoinstitutet bättre möjligheter till mindre nattarbete och mindre långa arbetstider för 50 år fyllda. En gemensam skiftplanering som förbättrar möjligheterna att påverka arbetstiden har visat sig vara ett fungerande verktyg även för att stötta arbetshälsan hos äldre anställda.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme