Työttömyys nakertaa nuorten naisten uskoa työelämään ja perheeseen
Työhön ja perheeseen liittyvästä päätöksenteosta on tullut monimutkaista, sillä yhteiskunnallisten muutosten ja työelämän epävarmuuden myötä oman elämänpolun rakentaminen on vaikeutunut nuorilla aikuisilla. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että pitkään jatkunut työttömyys nakertaa uskoa tulevaisuuteen, jolloin elämänkulun suunnittelu ja työhön ja perheeseen liittyvä päätöksenteko vaikeutuu.

KM Outi Alakärppä tarkasteli väitöstutkimuksessaan, miten sosiaalinen oikeudenmukaisuus toteutuu erilaisista koulutustaustoista ja elämäntilanteista tulevilla nuorilla naisilla, kun he pohtivat työn ja perheen yhteensovittamisen ja vanhemmaksi tulon kysymyksiä.
Tutkimuksessa havaittiin, että sosioekonomiset tekijät kuten koulutustaso, työmarkkina-asema, taloudellinen tilanne ja asuinseutu sekä epäsuotuisat kokemukset lapsuuden ja nuoruuden elämänkulussa vaikuttivat heikentävästi työttömien naisten mahdollisuuksiin toteuttaa toiveitaan tulevaisuuden työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyen. Myös työmarkkinat määrittivät merkittävästi sitä, miten erityisesti pitkään työttömänä olleet naiset pystyivät edistämään työelämään ja siten myös perheellistymiseen ja työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyviä toiveitaan.
Alakärpän mukaan on huolestuttavaa, että työmarkkinoiden epävarmuus ja eriarvoistumiskehitys koskettavat erityisesti heikommassa työmarkkina-asemassa olevia työttömiä naisia.
”Pitkään työttömänä olleet naiset olivat huolissaan omasta jaksamisestaan ja epävarmoja suoriutumisestaan hektisillä työmarkkinoilla. Nämä naiset kokivat, etteivät pystyisi sitoutumaan kokoaikatyöhön. Myös huolet liittyen työn ja perheen yhteensovittamiseen korostuivat näillä naisilla. Sen sijaan työssä oleville naisille työssäkäynti antoi taloudellista turvallisuutta, mutta myös luottamusta omiin työllistymismahdollisuuksiin ja tulevaisuuden suunnitteluun”, väittelijä kertoo.
Erilaiset tuen tarpeet tulisi tunnistaa
Vaikka enemmistö tutkimukseen osallistuneista nuorista naisista suhtautui tulevaisuuden uraan ja työelämään luottavaisesti, tulisi Alakärpän mukaan poliittisesti havahtua siihen, etteivät kaikki nuoret kulje samaa polkua. Erityisesti tulisi pohtia keinoja, millä tavoin työelämän ulkopuolella olevat nuoret naiset löytävät merkityksellisyyden kokemuksen elämässään.
”Erilaiset tuen tarpeet tulisi tunnistaa riittävän ajoissa. Myös yksilöllinen ohjaus, jossa henkilökohtaiset toiveet, selviytymiskykyisyys ja voimavarat otetaan huomioon, voisi vahvistaa hyvinvointia ja työn ja perheen yhteensovittamisen mahdollisuuksia”, väittelijä pohtii.
Yksilöllisyyttä korostavassa yhteiskunnallisessa ilmapiirissä unohdetaan helposti se, että työttömyys tai heikko terveydentila ovat myös rakenteellisia ongelmia.
”Sen sijaan, että näemme työttömyyden yksilön ongelmana ja pyrimme vastaamaan tehokkuusvaatimuksiin, tulisi työvoimapolitiikkaa arvioida siitä näkökulmasta, tuleeko nuori aidosti kuulluksi palveluissa ja kokeeko hän saavansa apua tulevaisuuden suunnitteluun”, summaa Alakärppä.
Outi Alakärppä tarkasteli väitöstutkimuksessaan nuorten naisten työn ja perheen yhteensovittamisen odotuksia. Väitöstutkimus koostuu kolmesta osatutkimuksesta, joissa hyödynnettiin nuorten naisten yksilöhaastatteluaineistoa (N=30) sekä Nuorisobarometri 2019 -kyselyaineistoa (N=527).
Alakärpän kasvatustieteen väitöskirja "Nuorten naisten työn ja perheen yhteensovittamisen odotukset ja koetut toimintamahdollisuudet muotoutuvassa aikuisuudessa" tarkastetaan lauantaina 3.12. klo 12 Jyväskylän yliopiston Martti Ahtisaari -salissa, Agoran auditoriossa 1. Vastaväittäjänä toimii tutkimusjohtaja Katja Repo (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Anna Rönkä (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Yleisö voi esittää tilaisuuden lopussa mahdolliset kysymyksensä kustoksen puhelinnumeroon: 040 805 4891.
Väitöskirja on luettavissa verkossa. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9218-7
Lisätietoja
Outi Alakärppä, 050 590 0465, outi.alakarppa@jamk.fi
Outi Alakärppä (os. Kaisto) kirjoitti ylioppilaaksi Haapajärven lukiosta vuonna 1998. Kasvatustieteen maisteriksi hän valmistui Jyväskylän yliopistosta pääaineenaan kasvatustiede vuonna 2014. Sittemmin Alakärppä on toiminut tutkimus-, kehittämis- ja opetustehtävissä Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden sekä yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksilla ja Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksessa. Vuodesta 2018 alkaen hän on päätoimisesti vienyt väitöskirjatutkimustaan eteenpäin tohtorikoulutettavan tehtävässä Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksella sekä Alli Paasikiven Säätiön, Emil Aaltosen Säätiön ja Suomalaisen Konkordia-liiton rahoituksen turvin. Tällä hetkellä Alakärppä työskentelee tutkijana Jyväskylän ammattikorkeakoulun Kuntoutusinstituutissa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
viestinnän asiantuntija
Kirke Hassinen
kirke.m.hassinen@jyu.fi
puh. +358 50 462 6920
viestinta@jyu.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Leena Paaskoski museologian työelämäprofessuuriin1.2.2023 13:30:03 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen on kutsunut ensimmäisen humanistisen työelämäprofessorin lisäämään museologian ja museoalan vuorovaikutusta ja yhteistyötä. 2.1.2023 tehtävässä on aloittanut dosentti Leena Paaskoski.
Naisten varhaisaikuisuudessa harrastama raskas säännöllinen liikunta voi lisätä virtsan- ja ulosteenkarkailun riskiä keski-iässä1.2.2023 08:00:00 EET | Tiedote
Tuoreen Jyväskylän yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan keski-ikäisten naisten varhaisaikuisuuden fyysisellä aktiivisuudella on yhteys lantionpohjan toimintahäiriöiden oireisiin.
Solmuun menevät molekyylit, mutaatiot lajien synnyssä, matematiikan murtuvat muurit – mittava EU-rahoitus kolmelle JYU:n tutkijalle31.1.2023 13:18:41 EET | Tiedote
Kolme Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan tutkijaa sai Euroopan tutkimusneuvoston myöntämän erittäin kilpaillun, viisivuotisen ERC Consolidator Grant -rahoituksen. Rahoitetuissa projekteissa pyritään kehittämään tehokkaampia katalyyttejä tekemällä pitkiin molekyyleihin solmuja, selvitetään mutaatioiden vaikutuksia uusien lajien synnyssä ja ratkotaan fraktaaligeometrian ongelmia.
Antero Holmila historian professoriksi31.1.2023 11:30:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen on ottanut Antero Holmilan historian professoriksi 1.1.2023 alkaen. Historian ja etnologian laitokselle sijoittuvan tehtävän alana on kriisien ja yhteiskunnan muutoksen historia.
Tutkinnot 2022: Onnittelut lähes 2800 tutkinnon suorittaneelle!30.1.2023 09:04:03 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistosta valmistui vuonna 2022 yhteensä 2764 tutkintoa: 1447 maisteria, 1200 kandidaattia, 116 tohtoria sekä yksi lisensiaatti. Maisterin- ja tohtoritutkintojen määrä laski hieman edellisvuodesta, jolloin suoritettiin 1537 maisterin-, 1275 kandidaatin- ja 137 tohtorintutkintoa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme