Työttömyys nakertaa nuorten naisten uskoa työelämään ja perheeseen

KM Outi Alakärppä tarkasteli väitöstutkimuksessaan, miten sosiaalinen oikeudenmukaisuus toteutuu erilaisista koulutustaustoista ja elämäntilanteista tulevilla nuorilla naisilla, kun he pohtivat työn ja perheen yhteensovittamisen ja vanhemmaksi tulon kysymyksiä.

Tutkimuksessa havaittiin, että sosioekonomiset tekijät kuten koulutustaso, työmarkkina-asema, taloudellinen tilanne ja asuinseutu sekä epäsuotuisat kokemukset lapsuuden ja nuoruuden elämänkulussa vaikuttivat heikentävästi työttömien naisten mahdollisuuksiin toteuttaa toiveitaan tulevaisuuden työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyen. Myös työmarkkinat määrittivät merkittävästi sitä, miten erityisesti pitkään työttömänä olleet naiset pystyivät edistämään työelämään ja siten myös perheellistymiseen ja työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyviä toiveitaan.

Alakärpän mukaan on huolestuttavaa, että työmarkkinoiden epävarmuus ja eriarvoistumiskehitys koskettavat erityisesti heikommassa työmarkkina-asemassa olevia työttömiä naisia.

”Pitkään työttömänä olleet naiset olivat huolissaan omasta jaksamisestaan ja epävarmoja suoriutumisestaan hektisillä työmarkkinoilla. Nämä naiset kokivat, etteivät pystyisi sitoutumaan kokoaikatyöhön. Myös huolet liittyen työn ja perheen yhteensovittamiseen korostuivat näillä naisilla. Sen sijaan työssä oleville naisille työssäkäynti antoi taloudellista turvallisuutta, mutta myös luottamusta omiin työllistymismahdollisuuksiin ja tulevaisuuden suunnitteluun”, väittelijä kertoo.

Erilaiset tuen tarpeet tulisi tunnistaa

Vaikka enemmistö tutkimukseen osallistuneista nuorista naisista suhtautui tulevaisuuden uraan ja työelämään luottavaisesti, tulisi Alakärpän mukaan poliittisesti havahtua siihen, etteivät kaikki nuoret kulje samaa polkua. Erityisesti tulisi pohtia keinoja, millä tavoin työelämän ulkopuolella olevat nuoret naiset löytävät merkityksellisyyden kokemuksen elämässään.

”Erilaiset tuen tarpeet tulisi tunnistaa riittävän ajoissa. Myös yksilöllinen ohjaus, jossa henkilökohtaiset toiveet, selviytymiskykyisyys ja voimavarat otetaan huomioon, voisi vahvistaa hyvinvointia ja työn ja perheen yhteensovittamisen mahdollisuuksia”, väittelijä pohtii.

Yksilöllisyyttä korostavassa yhteiskunnallisessa ilmapiirissä unohdetaan helposti se, että työttömyys tai heikko terveydentila ovat myös rakenteellisia ongelmia.

”Sen sijaan, että näemme työttömyyden yksilön ongelmana ja pyrimme vastaamaan tehokkuusvaatimuksiin, tulisi työvoimapolitiikkaa arvioida siitä näkökulmasta, tuleeko nuori aidosti kuulluksi palveluissa ja kokeeko hän saavansa apua tulevaisuuden suunnitteluun”, summaa Alakärppä.

Outi Alakärppä tarkasteli väitöstutkimuksessaan nuorten naisten työn ja perheen yhteensovittamisen odotuksia. Väitöstutkimus koostuu kolmesta osatutkimuksesta, joissa hyödynnettiin nuorten naisten yksilöhaastatteluaineistoa (N=30) sekä Nuorisobarometri 2019 -kyselyaineistoa (N=527).

Alakärpän kasvatustieteen väitöskirja "Nuorten naisten työn ja perheen yhteensovittamisen odotukset ja koetut toimintamahdollisuudet muotoutuvassa aikuisuudessa" tarkastetaan lauantaina 3.12. klo 12 Jyväskylän yliopiston Martti Ahtisaari -salissa, Agoran auditoriossa 1. Vastaväittäjänä toimii tutkimusjohtaja Katja Repo (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Anna Rönkä (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Yleisö voi esittää tilaisuuden lopussa mahdolliset kysymyksensä kustoksen puhelinnumeroon: 040 805 4891.

Väitöskirja on luettavissa verkossa. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9218-7

Lisätietoja

Outi Alakärppä, 050 590 0465, outi.alakarppa@jamk.fi

Outi Alakärppä (os. Kaisto) kirjoitti ylioppilaaksi Haapajärven lukiosta vuonna 1998. Kasvatustieteen maisteriksi hän valmistui Jyväskylän yliopistosta pääaineenaan kasvatustiede vuonna 2014. Sittemmin Alakärppä on toiminut tutkimus-, kehittämis- ja opetustehtävissä Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden sekä yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksilla ja Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksessa. Vuodesta 2018 alkaen hän on päätoimisesti vienyt väitöskirjatutkimustaan eteenpäin tohtorikoulutettavan tehtävässä Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksella sekä Alli Paasikiven Säätiön, Emil Aaltosen Säätiön ja Suomalaisen Konkordia-liiton rahoituksen turvin. Tällä hetkellä Alakärppä työskentelee tutkijana Jyväskylän ammattikorkeakoulun Kuntoutusinstituutissa.