Työttömyysluvut nousseet voimakkaasti - Kasvua liki 80 000 työttömän verran
Työllisyys on 72 000 työllisen päässä hallituksen asettamasta alkuperäisestä tavoitteesta. Luku käy ilmi Keskuskauppakamarin työllisyystavoitelaskurista. Tänään julkaistut työllisyysluvut osoittavat, että työllisyysasteen trendi oli 70,4 prosenttia vuoden 2020 toukokuussa. Työttömyysasteen trendi oli 10,9 prosenttia toukokuussa 2020.
”Työttömyyden trendiluku on noussut melko voimakkaasti edelliseen kuukauteen verrattuna. Kasvua on liki 80 000 työttömän verran. Siitä huolimatta korona ei vielä näy todellisella painollaan. Työvoimatutkimus on kyselytutkimus, joka tehdään tiettyjen ennalta määrättyjen sääntöjen mukaisesti, jotka eivät täysin sovellu koronakriisin ympäristöön. Nyt kannattaa katse suunnata kyselytutkimuksen kanssa myös rekistereihin, joiden tietoja onneksi Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee”, Kotamäki sanoo.
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema rekisteripohjainen aineisto on nimeltään työnvälitystilasto. Sen mukaan työttömien osuus työvoimasta oli toukokuussa 16,5 prosenttia.
”Työnvälitystilaston mukaan työttömyysaste on noussut liki kahdeksalla prosentilla sitten huhtikuun. Työttömyyden kasvua selittää erityisesti lomautettujen määrä, joka oli toukokuussa 158 000. Vuonna 2019 lomautettuja oli keskimäärin alle 15 000 kuukaudessa. Näemme, että koronakriisi on päällä, kunhan katsomme oikeita lukuja. Suomalainen lomautusjärjestelmä on ihan kelvollinen työkalu tällaisessa kriisitilanteessa. Se antaa joustoa työnantajalle ja turvaa työntekijälle”, Kotamäki sanoo.
”Tällä hetkellä keskeinen kysymys kuuluu, kuinka iso osa lomautetuista lopulta jää työttömiksi ja ketkä pääsevät palaamaan sorvin ääreen? Yhdysvalloissa on arvioitu, että noin 40 prosenttia koronan takia irtisanotuista menettävät työnsä pysyvästi. Suomessa tämä tarkoittaisi noin 65 000 työtöntä lisää lyhyellä aikajänteellä”, Kotamäki laskee.
Hallitus on linjannut pitävänsä kiinni työllisyystavoitteestaan päivittäen sitä kunnianhimoisemmaksi.
”Hallitus pitää edelleen kiinni työllisyystavoitteestaan ja hyvä niin. Mutta kyllä koronakriisi on jälleen nostanut tavoitteen vaikeuskerrointa entisestään. Tällä hetkellä linjattu 75 prosentin raja on jo yli 70 000 työllisen päässä. Niitä rakenteellisia eli pysyväisluonteisesti työllisyyttä kasvattavia toimia on nyt odotettu ja odotettu kuin kuuta nousevaa. Viimeisen tiedon mukaan hallitus lupaa toimenpiteitä syksyn budjettiriihessä. Kerta toisensa jälkeen konkreettisten toimenpiteiden linjaaminen on kuitenkin siirtynyt, mutta koronakriisin alla piileskelee edelleen Suomen kansantalouden työmarkkinoihin ja ikääntymiseen liittyvät haasteet. Niihin tulisi viimein kiinnittää huomiota ennen kuin hallituskausi loppuu ja taas ihmetellään, että miten tässä nyt näin kävi”, Kotamäki pähkäilee.
Keskuskauppakamarin työllisyystavoitelaskurissa seurataan hallituksen työllisyystavoitteen etenemistä. Sivustolla pidetään myös kirjaa päätösperäisistä työllisyystoimista ja niiden työllisyysvaikutuksista.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mauri KotamäkiPääekonomisti
Puh:+358 942426235mauri.kotamaki@chamber.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Heikko suhdanne jatkui syksyllä30.10.2025 09:00:18 EET | Tiedote
Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan Suomen kokonaistuotannon suhdannekuvaajan lukemat paljastavat, että tuotanto on pysynyt lähes paikoillaan koko vuoden, ja vaikka kulutuskysynnän ja viennin elpyminen antavat toivoa, kasvu nojaa edelleen epävarmoihin tulevaisuudenodotuksiin.
Keskuskauppakamari: Vientiyritysten valmistautuminen on entistä tärkeämpää ennakoimattomassa kansainvälisessä toimintaympäristössä29.10.2025 06:55:00 EET | Tiedote
Kansainvälisessä liiketoimintaympäristössä on lyhyessä ajassa tapahtunut paljon. Pandemia, Venäjän hyökkäyssota, inflaatio, korkojen nousu ja Trumpin ennakoimattomuus ovat testanneet yritysten sopeutumiskykyä, joiden myötä riskienhallinnan merkitys maailmankaupassa on korostunut. Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Päivi Pohjanheimo painottaa valmistautumisen merkitystä riskien hallinnassa.
Kauppakamarikysely: Investointikustannukset, heikko kysyntä ja poliittinen epävarmuus hidastavat puhtaan siirtymään investointeja22.10.2025 06:55:00 EEST | Tiedote
Kauppakamarien talouskysely paljastaa, että investointien kustannukset, vähäpäästöisten tuotteiden heikko kysyntä ja poliittinen epävarmuus ovat merkittävimpiä puhtaan siirtymän esteitä. Yli kolmannes yrityksistä kuitenkin kokee, ettei siirtymälle ole esteitä - erityisesti alle kymmenen henkilön yrityksissä. 45 prosenttia yrityksistä korosti kyselyssä lupaprosessien ja sääntelyn sujuvoittamista ensisijaisena toimena puhtaan siirtymän onnistumiselle.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Rohkaisevia merkkejä yksityisen sektorin työllisyydestä21.10.2025 09:04:57 EEST | Tiedote
Kesäkuukausiin verrattuna syyskuun työllisyyslukemat olivat rohkaisevia. Vaikka työttömyys oli vuositasolla edelleen nousussa, olisi selvästi huonompikin lukema ollut mahdollinen. Työttömyysasteen trendi oli yhä erittäin korkea, eli 9,9 prosenttia, mutta suunta oli lievästi alaspäin verrattuna kuukausi sitten monet säikäyttäneeseen kymmenen prosentin lukemaan.
IMO:n kansainvälisen meriliikenteen päästömaksun lykkääntyminen hidastaa meriliikenteen energiamurrosta17.10.2025 18:45:42 EEST | Tiedote
Kansainvälisessä merenkulkujärjestö (International Maritime Organization IMO) perjantaina päättyneessä ympäristökomitean kokouksessa ei päästy sopuun meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä, vaan lopullinen päätös päästömaksuista siirrettiin ensi vuoden syksyyn. Pitkään valmistellun päästömaksujärjestelmän lykkääntyminen on Keskuskauppakamarin ja Suomen Satamat ry:n mukaan harmillista, sillä mekanismi olisi merkittävä askel meriliikenteen päästöjen vähentämisessä. Kansainvälisen meriliikenteen hiilidioksidipäästöt ovat 2000-luvulla kasvaneet noin 500 megatonnista yli 700 megatonniin ja yli 70 prosenttia kansainvälisestä kaupasta kulkee merirahtina.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme