Työllisyysrahasto

Työttömyysturvamenot kaksinkertaistumassa

Jaa
Työttömien päivärahamenot ja päivärahan saajien määrät ovat kasvamassa yli kaksinkertaisiksi budjetoituun nähden.

Talousarviossaan Työllisyysrahasto varautui maksamaan työttömyyskassoille 958 miljoonaa euroa vuonna 2020. Koronaviruksen aiheuttaman tilanteen vuoksi arvioitu rahoitustarve työttömyyskassoille on noin kaksi miljardia euroa.

Työttömyyskassoihin kuuluu 85 % palkansaajista. Työllisyysrahasto rahoittaa myös työttömyyskassaan kuulumattomien palkansaajien työttömyysturvan osuuden ja maksaa sen Kelalle. Tämä osuus työttömyysturvan saajista ja menoista tulee myös kasvamaan.

Lisäksi Työllisyysrahaston arvio on, että sekä päivärahasaajien että päivärahojen määrät tulevat todennäköisesti kasvamaan vielä lisää. Arvio perustuu mm. työttömyyskassoilta saatuihin tietoihin.

Toistaiseksi Työllisyysrahaston maksuvalmius on hyvällä tasolla. Rahasto voi toteuttaa työttömyyskassojen rahoituspyynnöt normaalisti.

Työllisyysrahasto rahoittaa mm. työttömyysturvaa työttömyyskassoille sekä Kelalle. Lisäksi rahasto hoitaa valtionosuuden maksamisen työttömyyskassoille.

Työllisyysrahasto vetoaa Suomen hallitukseen maksuvalmiuden turvaamiseksi

Työllisyysrahaston hallitus esitti vetoomuksen työttömyysturvan maksuvalmiuden takaamiseksi Suomen hallitukselle 24.3.2020. Vetoomuksessa kerrottiin, että Työllisyysrahasto on varautunut kaikkiin tarvittaviin keinoihin maksuvalmiutensa turvaamiseksi. Poikkeuksellisessa tilanteessa rahaston omat toimet eivät kuitenkaan riitä.

Työllisyysrahaston maksuvalmiuden ja työttömyyspäivärahojen maksamisen turvaamiseksi tarvitaan valtion välittömiä toimia ja päätöksiä.

  1. Lainanottoa varten tarvitaan valtiontakaus, jonka valmistelu on menossa valtiovarainministeriössä. Valtiontakaus tarvitaan kaikkiin Työllisyysrahaston lainajärjestelyihin.
  2. Valtion tulee maksaa peruspäivärahan suuruinen valtionosuus myös lomautuspäivärahoihin.
  3. Valtion tulee päättää siitä, että työttömyysturvan rahoituksen turvaamiseksi Työllisyysrahastolle maksetaan suoraa tukea tarvittava määrä.

Työllisyysrahaston perustehtävä on rahoittaa työttömyysturvaa ja aikuiskoulutusetuuksia, jotka ovat monelle ainoa tulonlähde.

Katsoaksesi videon lähteestä www.youtube.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.Työttömyysturvan rahoituksen ajankohtaiskatsaus 31.3.2020

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja taloudesta:
Tapio Oksanen
talous- ja rahoitusjohtaja
040 5394 651
Twitter: @OksTapio


Lisätietoja Työllisyysrahastosta:
Janne Metsämäki
toimitusjohtaja
040 522 3614
Twitter: @JanneMetsamaki


Materiaalipyynnöt:
viestinta@tyollisyysrahasto.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Työllisyysrahasto
Työllisyysrahasto
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

https://www.tyollisyysrahasto.fi/tyollisyysrahasto/

Työllisyysrahasto kerää työttömyysvakuutusmaksut, joilla rahoitetaan mm. työttömyysturvaa ja edistetään palkansaajien osaamisen kehittämistä aikuiskoulutusetuuksilla. Työllisyysrahasto on tärkeä osa suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työllisyysrahasto

Työllisyysrahasto käynnistää muutosneuvottelut29.2.2024 11:27:31 EET | Tiedote

Aikuiskoulutustuen ja ammattitutkintostipendin lakkauttaminen tarkoittavat Työllisyysrahastolle merkittäviä toiminnallisia muutoksia, jotka pakottavat toiminnan sopeuttamiseen. Pääministeri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu, että aikuiskoulutustuki lakkautettaisiin elokuussa 2024. Myöhemmin myös ammattitutkintostipendi ilmoitettiin lakkautettavaksi. Mahdollinen lakkauttaminen edellyttää lakimuutosta, joka eduskunnan tulee hyväksyä. Hallituksen esitys eduskunnalle aikuiskoulutustuen, ammattitutkintostipendin ja vuorotteluvapaan lakkauttamista koskevasta lainsäädännöstä (HE 8/2024) on annettu 15.2.2024. Hallituksen esityksen mukaan aikuiskoulutustuen ja ammattitutkintostipendin lakkauttava laki tulisi voimaan 1.6.2024. Tämän jälkeen aikuiskoulutustukea voisi myöntää vain opintoihin, jotka alkaisivat ennen 1.8.2024. Siirtymäaika kestäisi vuoden 2025 loppuun, jonka aikana olisi mahdollista hakea lisää tukioikeutta sekä tuen maksua, jos sekä opinnot että tukikausi alkaisivat v

Työllisyysrahasto toivoo selkeytystä aikuiskoulutustuen lakkauttavan lain siirtymäsäännökseen18.12.2023 14:24:38 EET | Tiedote

Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu aikuiskoulutustuen lakkauttaminen elokuussa 2024. Myöhemmin myös ammattitutkintostipendi ilmoitettiin lakkautettavaksi. Työllisyysrahasto vastaa molempien etuuksien toimeenpanosta ja rahoituksesta. Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelema Hallituksen esitys eduskunnalle aikuiskoulutustuen, ammattitutkintostipendin ja vuorotteluvapaan lakkauttamisesta julkaistiin lausuntokierrokselle tiistaina 12.12.2023. Lausuntokierros päättyy 5.1.2024. Työllisyysrahasto on jättänyt lausuntonsa etuudet lakkauttavasta laista maanantaina 18.12.2023 ja se on luettavissa kokonaisuudessaan lausuntopalvelussa. Lausunnossaan Työllisyysrahasto pyytää selkeytystä siirtymäsäännökseen. Esitysluonnos sulkee pois syksyllä 2024 alkavat opinnot, vaikka aikuiskoulutustukea on mahdollista hakea kyseisiin opintoihin nykyisten voimassa olevien säännösten mukaan. Esitysluonnoksessa tulisi ottaa kantaa, onko lakkauttamisella tarkoitus takautuvasti vaikuttaa ennen

Mediatilaisuus: työttömyysvakuutusmaksujen taso vuonna 202430.8.2023 09:22:38 EEST | Kutsu

Tervetuloa Työllisyysrahaston järjestämään mediatilaisuuteen torstaina 31.8. klo 13–14. Tilaisuudessa Työllisyysrahaston toimitusjohtaja Janne Metsämäki sekä taloudesta ja rahoituksesta vastaava johtaja Karo Nukarinen kertovat Euroopan ja Suomen taloustilanteen sekä hallitusohjelman kirjausten vaikutuksista rahaston talouteen ja rahaston esityksestä vuoden 2024 työttömyysvakuutusmaksuiksi. Lisäksi asiakkuusjohtaja Tuulikki Saari kertoo aikuiskoulutustuesta ja sen ajankohtaisesta tilanteesta. Voit osallistua tilaisuuteen joko Työllisyysrahaston toimistolla (Itämerenkatu 11–13, Helsinki) tai etänä. Tilaisuuteen toimistollamme osallistuville tarjoamme iltapäiväkahvit. Mediatilaisuudesta voit tehdä vapaasti uutisia. Keskusteluun ja kysymyksiin on varattu aikaa tilaisuuden loppupuolelta. Lisäksi tilaisuuden jälkeen on mahdollisuus kahdenkeskisiin haastatteluihin Metsämäen, Nukarisen ja Saaren kanssa. Karo Nukarinen aloitti Työllisyysrahaston talous- ja rahoitusjohtajana 18.7.2023. Jos tulet

Mediatilaisuus: työttömyysvakuutusmaksujen taso vuonna 202424.8.2023 14:05:43 EEST | Kutsu

Tervetuloa Työllisyysrahaston järjestämään mediatilaisuuteen torstaina 31.8. klo 13–14. Tilaisuudessa Työllisyysrahaston toimitusjohtaja Janne Metsämäki sekä taloudesta ja rahoituksesta vastaava johtaja Karo Nukarinen kertovat Euroopan ja Suomen taloustilanteen sekä hallitusohjelman kirjausten vaikutuksista rahaston talouteen ja rahaston esityksestä vuoden 2024 työttömyysvakuutusmaksuiksi. Lisäksi asiakkuusjohtaja Tuulikki Saari kertoo aikuiskoulutustuesta ja sen ajankohtaisesta tilanteesta. Voit osallistua tilaisuuteen joko Työllisyysrahaston toimistolla (Itämerenkatu 11–13, Helsinki) tai etänä. Tilaisuuteen toimistollamme osallistuville tarjoamme iltapäiväkahvit. Mediatilaisuudesta voit tehdä vapaasti uutisia. Keskusteluun ja kysymyksiin on varattu aikaa tilaisuuden loppupuolelta. Lisäksi tilaisuuden jälkeen on mahdollisuus kahdenkeskisiin haastatteluihin Metsämäen, Nukarisen ja Saaren kanssa. Karo Nukarinen aloitti Työllisyysrahaston talous- ja rahoitusjohtajana 18.7.2023. Jos tulet

Aikuiskoulutustuella opiskelulla tavoitellaan alanvaihtoa, helpotusta työn kuormittavuuteen ja korkeampaa tutkintoa15.6.2023 13:00:00 EEST | Tiedote

Työllisyysrahasto on ensimmäistä kertaa aikuiskoulutustuen historiassa selvittänyt, miksi tuen saajat ovat päättäneet lähteä opiskelemaan. Tutkimuksessa kysyttiin mikä on tuen saajien kokema aikuiskoulutustuen vaikutus työuralle ja miten he kokivat tavoitteidensa toteutuneen. Tutkimukseen vastasi lähes 5 000 henkilöä. Aikuiskoulutustuen koettu vaikuttavuus -tutkimustuloksissa motivaatiosyinä työuran aikana opiskeluun korostuivat alanvaihtosuunnitelmat, nykytyön kuormittavuus sekä halu edetä uralla. Vastaajat saivat valita useista vaihtoehdoista itselleen kaikkein tärkeimmät motivaatiotekijät, lähes kaikki valitsivat vähintään kaksi motivaatiotekijää. Vastaajista 59 % kertoi, että alanvaihto oli yksi syy lähteä opiskelemaan aikuisiällä. Koulutukseltaan perusastetaustaisista vastaajista jopa 84 % kertoi alanvaihdon olevan syy opiskeluun. Alanvaihtosuunnitelmat toteutuivat vastaajista 68 % kohdalla niistä, jotka mainitsivat pohtineensa alan vaihtoa. Niistä, joiden koulutustausta oli perus

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye