Työturvallisuuden asiantuntijat huolissaan kesätyöntekijöiden perehdytyksestä
25.5.2022 08:30:00 EEST | Työterveyslaitos | Tiedote
Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto (EU-OSHA) ja Työterveyslaitos tiedottavat 25.5.2022
Myös vuokratyöntekijät, kesätyöntekijät sekä muut kausityöntekijät kuuluvat järjestelmällisen perehdyttämisen ja työnopastuksen piiriin. Erityisasiantuntija Elina Östring Työterveyslaitoksesta muistuttaa, että työnantajalla on kaikista työntekijöistään yleinen huolehtimisvelvoite. Se tarkoittaa, että työtehtävissä ja työpaikalla noudatetaan työturvallisuusmääräyksiä. Työnantajan tulee varmistaa, että työ ei aiheuta vaaraa tai haittaa työntekijöiden terveydelle tai turvallisuudelle.
– Työnantajilta saattaa välillä unohtua, että työntekijöiden terveydellä tarkoitetaan sekä fyysistä että psyykkistä terveyttä. Työn opastukseen kuuluu turvallisten työtapojen lisäksi sopimattoman henkisen kuormittumisen torjunta sekä työpaikan pelisäännöistä keskustelu, esimerkiksi häirinnän torjumiseksi tai väkivallan uhan vähentämiseksi, Östring sanoo.
Perehdytystä kannattaa pyytää
Erikoistutkija Mikko Nykänen kannustaa nuoria ottamaan esille työpaikoilla, jos he eivät esimerkiksi kesätyön alussa koe saavansa riittävää perehdytystä.
– Moni nuori saattaa epäröidä kysyä neuvoja ja ohjeita työpaikalla. On tärkeää muistaa, että työnantaja on velvollinen antamaan opastusta työhön. Työpaikoilla yleensä arvostetaan, kun työntekijä osoittaa halua oppia ja varmistaa oikeat työmenetelmät, Nykänen kannustaa ja jatkaa:
– Tukea ja perehdytystä kannattaa pyytää esihenkilöltä ja työkavereilta. Työturvallisuusasioista voi keskustella myös esimerkiksi työsuojeluvaltuutetun kanssa.
Tutkimustietokin osoittaa, että nuoret henkilöt saattavat epäröidä kertoa turvallisuushuolistaan.
– Turvallisuusasioista kertomiseen vaikuttaa koettu psykologinen turvallisuus eli arvio siitä, miten asiasta kertomiseen suhtaudutaan. Siksi olisi tärkeää, että työpaikoilla kannustetaan huolien esiin nostamiseen, Nykänen sanoo.
Jos kipu ei mene levolla ohi, on syytä keskustella
Östringin mukaan erilaisia kolotuksia voi esiintyä etenkin fyysisessä työssä, kun aloittaa uusissa tehtävissä. Paljon seisomatyötä tekevällä saattaa alaselkä rasittua tai jalat kipeytyä.
– Asia kannattaa nostaa esille työpaikalle, mikäli kipu tai kolotukset eivät mene ohi levolla, vaan jatkuvat usean päivän ajan. Työpaikalla voidaan silloin tarkistaa työskentelytapoja ja onko esimerkiksi oikeanlaiset työvälineet käytössä, Östring vinkkaa ja jatkaa:
– Henkisellä puolella nuori voi oireilla myös nukkumisen kautta. On normaalia, että työt tulevat aluksi uniin ja voivat herätellä öisin. Jos uneen liittyvät ongelmat jatkuvat pitkään, tulee siihen puuttua, sillä unenpuute on merkittävä riskitekijä palautumisen ja työturvallisuuden kannalta.
Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto kannustaa kesätyöntekijöitä tunnistamaan myös olosuhteiden, kuten helteen, vaikutukset omaan työkuntoon. Lämpötila pitää huomioida tauotuksessa. Esimerkiksi jos lämpötila on alle 33 astetta, työtä tehdään 50 minuuttia ja tauko on 10 minuuttia. Kun lämpötila ylittää 33 astetta, työtä tehdään 45 minuuttia ja tauko on 15 minuuttia.
Kun ongelmat nostaa esille, on niihin mahdollista löytää ratkaisuja.
– Epäkohdista kertomiseen työnantajalle voi varautua etukäteen. Kuvaile, miten asia vaikuttaa työntekoosi. Jos sinulla on ehdotus, miten asia voi korjata, tuo myös se esiin, Nykänen vinkkaa.
Lisätiedot
- erikoistutkija Mikko Nykänen, Työterveyslaitos, mikko.nykanen@ttl.fi, 043 824 1345
- erityisasiantuntija Elina Östring, Työterveyslaitos, elina.ostring@ttl.fi, 050 564 8108
- Terveellinen työ -viestintä ja haastattelupyynnöt: Toni Perez, puh. 0400 630 063, toni.perez@osg.fi
Ilmoittaudu webinaariin
- Työterveyslaitos ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT järjestävät osana Euroopan työterveys- ja turvallisuusviraston Terveellinen työ 2020–22 kampanjaa webinaarin, jonka aiheena on perehdytys.
- Sen aikana osallistujat kuulevat tutkittua tietoa nuorten tarpeista perehdytykselle.
- Avoimeen tilaisuuteen voi ilmoittautua osoitteessa: https://fi.surveymonkey.com/r/WWLPP53
Terveellinen työ 2020–2022
- Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) tehtävänä on viestinnän keinoin edistää työturvallisuutta, työterveyttä ja tuottavuutta Euroopassa. Suomessa toimintaa koordinoi Työterveyslaitos.
- Tämä tiedote on osa viraston Terveellinen työ 2020-2022 – Työn keventämisen keinot käyttöön -kampanjaa.
- Tutustu aiheeseen: Terveellinen työ – ttl.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Työterveyslaitoksen tutkimuskatsaus: toukokuu 202620.5.2026 08:05:36 EEST | Uutinen
Tässä tutkimuskatsauksessa on esitelty tiiviisti viisi tuoreinta tutkimusta Työterveyslaitoksen tutkijoilta. Niissä on tarkasteltu esimerkiksi sairauspoissaoloja, työhön palaamista tekonivelleikkauksen jälkeen ja sitä, miten ympäristöosaamista kehitetään työpaikoilla. Tutkimuskatsauksen avulla pääset nopeasti ajan tasalle tuoreista tutkimusjulkaisuista.
Vid anmälan av fall av yrkessjukdom behövs en uppryckningskampanj för att förbättra arbetslivets säkerhet20.5.2026 02:00:00 EEST | Pressmeddelande
Antalet bekräftade fall av yrkessjukdomar sjönk tydligt år 2023 när coronapandemin avtog. Det fanns drygt tusen bekräftade fall av yrkessjukdomar som inte var relaterade till COVID-19-pandemin, det vill säga ungefär lika många som före pandemin. År 2023 konstaterades 70 dödsfall på grund av yrkessjukdomar, varav nästan alla orsakades av asbest.
Ammattitautitapausten ilmoittamisessa tarvitaan ryhtiliikettä työelämän turvallisuuden parantamiseksi20.5.2026 02:00:00 EEST | Tiedote
Vahvistettujen ammattitautitapausten määrä kääntyi selvään laskuun vuonna 2023 koronapandemian hellittäessä. Muita kuin COVID-19-pandemiaan liittyneitä vahvistettuja ammattitautitapauksia oli runsaat tuhat eli suunnilleen saman verran kuin ennen pandemiaa. Vuonna 2023 todettiin 70 ammattitautikuolemaa, joista lähes jokaisen aiheutti asbesti.
More attention needs to be paid to reporting occupational diseases in order to improve the safety of work life20.5.2026 02:00:00 EEST | Press release
The number of recognized cases of occupational diseases turned to a clear decline in 2023 as the COVID-19 pandemic eased. There was slightly over a thousand recognized cases of occupational diseases not related to COVID-19, which is approximately the same as before the pandemic. In 2023, a total of 70 occupational disease deaths were recorded, almost all of which were caused by asbestos.
Olika känslokoder förklarar spänningar i arbetsgemenskaper, till exempel mellan generationer19.5.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Känslor och hur man hanterar dem är en viktig del av arbetsförmågan i dagens arbetsliv. I Arbetshälsoinstitutets forskningsprojekt identifierades känslokodernas betydelse i arbetslivet. Koderna är normer som definierar acceptabla och önskvärda känslomässiga rutiner i arbetet. Differentierade känslokoder till exempel mellan generationerna eller könen kan orsaka spänningar och missförstånd i arbetsgemenskaperna. Redan att känna igen koderna kan bidra till att förbättra samarbetet och arbetsatmosfären. En kostnadsfri guide har publicerats om ämnet för att hjälpa arbetsgemenskaperna.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
