Työuupumus on kasvanut - työhyvinvointi kaipaa tukea juuri nyt
Työterveyslaitoksen mediatiedote 9.3.2022
Viime vuosi oli koronapandemian toinen ja tämä näkyy työuupumusoireiden lievässä kasvussa. Erikseen tarkasteltuna työuupumuksen neljästä ydinoireesta kyynistyneisyys ja kognitiiviset häiriöt lisääntyivät, mikä kertoo kielteisemmiksi muuttuneista työasenteista ja kognitiivisesta kuormituksesta.
Työuupumus yleistyi kaikenikäisillä työntekijöillä viime vuoden loppupuoliskolla. Nuorimpien, alle 36-vuotiaiden, työntekijöiden palautumisen tarve ja epävarmuus ovat lisääntyneet, ja nuoret aikuiset voivat edelleen töissä huonommin kuin heitä vanhemmat ihmiset.
– Kun työpäivän jälkeen kokee sellaista väsymystä, ettei oikein jaksa muuta, ennakoi se työuupumusriskin kasvua ja siksi palautumiseen on nyt kiinnitettävä lisää huomiota, toteaa erikoistutkija Jaana-Piia Mäkiniemi.
Työhyvinvoinnin merkitys korostuu poikkeusaikoina
Vastaajien työhyvinvointi heikentyi kokonaisuutena. Viimeisen puolen vuoden aikana työn imu ja työkyky ovat laskeneet. Koronaa edeltävästä ajasta seuratuilla suomalaisilla puolestaan työtyötyytyväisyys ja työkyky ovat laskeneet. Työssä tylsistyminen säilyi jokseenkin ennallaan. Työn imulla on työnantajillekin tärkeä merkitys.
– Korona-aikana työn imu ennustaa vähäisempiä eroaikeita nykyisestä työstä ja yleistä tyytyväisyyttä elämään. Merkillepantavaa on myös, että työn imu ja työpaikan sosiaaliset voimavarat ennustavat toinen toistaan, tutkimusprofessori Jari Hakanen korostaa.
Edellä kuvatut muutokset ovat peräisin Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimuksen vastaajajoukolta, jonka seuraaminen aloitettiin kesäkuussa 2021. Vastaajajoukko vastasi kysymyksiin kesäkuussa ja joulukuussa 2021. Vastaajat ovat työssäkäyviä 18-65 -vuotiaita suomalaisia, ja heistä molemmilla kerroilla vastanneita on 875.
Tulokset ovat samansuuntaisia myös seurantatutkimuksen vastaajilla, joita on seurattu jo koronapandemiaa edeltävältä ajalta asti. Työhyvinvoinnin vahvistamiseen on tutkijan mukaan nyt erityistä tarvetta, kun Ukrainan sota vaikuttaa mielialoihin pandemiasta toipuvilla työpaikoilla.
– On tärkeää huomata, että laadukkaat työolot, ihmislähtöinen johtaminen ja työn imu ulottuvat myös laajemmin muuhun hyvinvointiin elämässä. Työ voikin vaalia mielenterveyttämme myös poikkeusaikoina, toteaa Jari Hakanen.
Hybridityössä on havaittu etuja
Läsnä-, hybridi ja etätyötä tekevien työhyvinvointikokemukset poikkesivat jossain määrin toisistaan. Osin työpaikalla, osin etänä tehdyssä hybridityössä koettiin eniten työn imua, työtyytyväisyyttä ja työkykyä. Myös krooninen työväsymys väheni hybridityössä.
– Työn imu on laskenut sekä läsnä- että etätyössä ja työuupumusoireet lisääntyneet läsnätyössä. Työhyvinvoinnissa ei esiintynyt myönteisiä muutoksia lukuun ottamatta sitä, että hybridityötä tekevien krooninen työväsymys väheni hieman, toteaa Jaana-Piia Mäkiniemi.
– Työmuodosta riippumatta on tärkeää panostaa siihen, että työssä on riittävästi yhteisöllisyyttä, välittämistä ja mahdollisuuksia ja voimavaroja myös tuunata omaa työtään hyvinvointia ylläpitäväksi poikkeusaikoina.
Tutustu tutkimukseen
Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen tulokset hankkeen verkkosivulla
Vinkkejä ja työkaluja työyhteisöille
Mieli ja työ | Mielenterveyden tuen työkalupakki (ttl.fi)
Mieli ja työ | Miten voit? -työhyvinvointitesti (ttl.fi)
Lisätiedot
Tutkimusprofessori Jari Hakanen, Työterveyslaitos, jari.hakanen@ttl.fi, 040 562 5433
Erikoistutkija Jaana-Piia Mäkiniemi, Työterveyslaitos, jaana-piia.makiniemi@ttl.fi, 050 473 6062
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Haastavat asiakastilanteet ovat kasvava työstressin aiheuttaja työpaikoilla – nyt on aika tunnistaa riskit23.3.2023 08:30:00 EET | Tiedote
Haastavat asiakastilanteet ovat tutkitusti Euroopan yleisin työterveysriski heti tuki- ja liikuntaelinsairauksien riskien jälkeen, ja Suomessa ilmiö on laajentumassa koskemaan yhä useampia työpaikkoja. Asiakkaiden kohtaaminen on tärkeä osa työnkuvaa monissa tehtävissä. Riskien tunnistaminen on ensimmäinen askel kuormituksen vähentämiseksi.
Arbetsengagemang upplevs mest inom människorelaterade yrken och inom administrativt ledarskapsarbete22.3.2023 09:00:00 EET | Tiedote
I materialet som sammanställts av svaren i Arbetshälsoinstitutets Arbetsengagemang-test framkommer att arbetsengagemang är kopplat till hälsa, arbetsförmåga och tillfredsställelse med livet. Enligt resultaten är arbetsengagemang inte ett sällsynt fenomen i finländskt arbetsliv. Det finns dock skillnader mellan olika verksamhetsområden. Arbetsengagemanget är stort speciellt inom undervisnings-, social- och hälsovårdssektorn. Inom industriellt arbete är engagemanget mindre.
Work engagement is highest in interpersonal work and administrative management work22.3.2023 09:00:00 EET | Tiedote
Work engagement is connected to health, work ability and satisfaction in life, according to the data compiled from the responses to the Finnish Institute of Occupational Health’s Work engagement test. According to the results, work engagement is not an unknown phenomenon in the Finnish work life. However, there are differences between industrial sectors. High levels of work engagement can be found in the education, social welfare and health care sectors, in particular. In industrial work, the engagement level is lower.
Työn imua eniten ihmissuhdeammateissa ja hallinnollisessa johtamistyössä22.3.2023 09:00:00 EET | Tiedote
Työn imu on yhteydessä terveyteen, työkykyyn ja tyytyväisyyteen elämässä, kertoo Työterveyslaitoksen Työn imu -testin vastauksista koottu aineisto. Tulosten mukaan työn imu ei ole suomalaisessa työelämässä harvinainen ilmiö. Eroja toimialojen väliltä kuitenkin löytyy. Korkeaa työn imua on etenkin opetus-, sosiaali- ja terveysalalla. Teollisessa työssä imu on vähäisempää.
Försämringen av arbetshälsan har inte kunnat stoppas9.3.2023 11:00:00 EET | Tiedote
Finländarnas arbetshälsa och upplevelse av arbetsförmågan har fortsättningsvis blivit allt sämre, berättar Arbetshälsoinstitutets uppföljningsundersökning Miten Suomi voi? (Hur mår Finland?). Även arbetsengagemanget har försvagats något. Symtomen på arbetsutmattning har ökat särskilt bland arbetstagare med en lägre utbildningsnivå. Även yngre ålder hör samman med försvagad arbetshälsa. Forskarna efterlyser en ändrad utvecklingsriktning på arbetsplatserna genom att förbättra arbetsförhållandena och arbetets resurser.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme