Työterveyslaitos

Työuupumus on kasvanut - työhyvinvointi kaipaa tukea juuri nyt 

Jaa
Työuupumus on kasvanut lievästi viime vuonna kesästä loppuvuoteen, ja samaan aikaan työhyvinvointi on vastaavasti heikentynyt. Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimuksen tekijät muistuttavat, että työhyvinvoinnin tukemisella voidaan vaalia myönteistä mielenterveyttä erityisesti vaativina poikkeusaikoina.

Työterveyslaitoksen mediatiedote 9.3.2022  

Viime vuosi oli koronapandemian toinen ja tämä näkyy työuupumusoireiden lievässä kasvussa. Erikseen tarkasteltuna työuupumuksen neljästä ydinoireesta kyynistyneisyys ja kognitiiviset häiriöt lisääntyivät, mikä kertoo kielteisemmiksi muuttuneista työasenteista ja kognitiivisesta kuormituksesta.  

Työuupumus yleistyi kaikenikäisillä työntekijöillä viime vuoden loppupuoliskolla. Nuorimpien, alle 36-vuotiaiden, työntekijöiden palautumisen tarve ja epävarmuus ovat lisääntyneet, ja nuoret aikuiset voivat edelleen töissä huonommin kuin heitä vanhemmat ihmiset.  

– Kun työpäivän jälkeen kokee sellaista väsymystä, ettei oikein jaksa muuta, ennakoi se työuupumusriskin kasvua ja siksi palautumiseen on nyt kiinnitettävä lisää huomiota, toteaa erikoistutkija Jaana-Piia Mäkiniemi.  

Työhyvinvoinnin merkitys korostuu poikkeusaikoina 

Vastaajien työhyvinvointi heikentyi kokonaisuutena. Viimeisen puolen vuoden aikana työn imu ja työkyky ovat laskeneet. Koronaa edeltävästä ajasta seuratuilla suomalaisilla puolestaan työtyötyytyväisyys ja työkyky ovat laskeneet. Työssä tylsistyminen säilyi jokseenkin ennallaan. Työn imulla on työnantajillekin tärkeä merkitys.  

– Korona-aikana työn imu ennustaa vähäisempiä eroaikeita nykyisestä työstä ja yleistä tyytyväisyyttä elämään. Merkillepantavaa on myös, että työn imu ja työpaikan sosiaaliset voimavarat ennustavat toinen toistaan, tutkimusprofessori Jari Hakanen korostaa.  

Edellä kuvatut muutokset ovat peräisin Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimuksen vastaajajoukolta, jonka seuraaminen aloitettiin kesäkuussa 2021. Vastaajajoukko vastasi kysymyksiin kesäkuussa ja joulukuussa 2021. Vastaajat ovat työssäkäyviä 18-65 -vuotiaita suomalaisia, ja heistä molemmilla kerroilla vastanneita on 875.  

Tulokset ovat samansuuntaisia myös seurantatutkimuksen vastaajilla, joita on seurattu jo koronapandemiaa edeltävältä ajalta asti. Työhyvinvoinnin vahvistamiseen on tutkijan mukaan nyt erityistä tarvetta, kun Ukrainan sota vaikuttaa mielialoihin pandemiasta toipuvilla työpaikoilla.   

– On tärkeää huomata, että laadukkaat työolot, ihmislähtöinen johtaminen ja työn imu ulottuvat myös laajemmin muuhun hyvinvointiin elämässä. Työ voikin vaalia mielenterveyttämme myös poikkeusaikoina, toteaa Jari Hakanen.   

Hybridityössä on havaittu etuja 

Läsnä-, hybridi ja etätyötä tekevien työhyvinvointikokemukset poikkesivat jossain määrin toisistaan. Osin työpaikalla, osin etänä tehdyssä hybridityössä koettiin eniten työn imua, työtyytyväisyyttä ja työkykyä. Myös krooninen työväsymys väheni hybridityössä.   

– Työn imu on laskenut sekä läsnä- että etätyössä ja työuupumusoireet lisääntyneet läsnätyössä. Työhyvinvoinnissa ei esiintynyt myönteisiä muutoksia lukuun ottamatta sitä, että hybridityötä tekevien krooninen työväsymys väheni hieman, toteaa Jaana-Piia Mäkiniemi.  

– Työmuodosta riippumatta on tärkeää panostaa siihen, että työssä on riittävästi yhteisöllisyyttä, välittämistä ja mahdollisuuksia ja voimavaroja myös tuunata omaa työtään hyvinvointia ylläpitäväksi poikkeusaikoina.   

Tutustu tutkimukseen 

Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen tulokset hankkeen verkkosivulla 

Vinkkejä ja työkaluja työyhteisöille 

Mieli ja työ | Mielenterveyden tuen työkalupakki (ttl.fi) 

Mieli ja työ | Miten voit? -työhyvinvointitesti (ttl.fi) 

Lisätiedot  

Tutkimusprofessori Jari Hakanen, Työterveyslaitos, jari.hakanen@ttl.fi, 040 562 5433  

Erikoistutkija Jaana-Piia Mäkiniemi, Työterveyslaitos, jaana-piia.makiniemi@ttl.fi, 050 473 6062  

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet

Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Työterveyslaitos
Työterveyslaitos
Topeliuksenkatu 41 b
00250 Helsinki

+35830 474 1https://www.ttl.fi/

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.

Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.

Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.

Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)

Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos

Ny metod för att stödja sysselsättningsförmågan när anställningsförhållandet upphör17.4.2024 08:00:00 EEST | Tiedote

Arbetshälsoinstitutet har publicerat anvisningar och blanketter med vilka arbetsgivaren och företagshälsovården kan hitta de arbetstagare som behöver konkret stöd för att sysselsättas på nytt. För närvarande omfattar inte omställningsskyddet alla arbetstagare som kunde dra nytta av företagshälsovårdens stödåtgärder före anställningsförhållandets upphörande.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye