Työyhteisöön kuuluminen rakentuu vuorovaikutuksessa

Uuden työntekijän perehdytysprosessia tulisi Rajamäen mukaan tarkastella kaikkia yhteisön jäseniä koskettavana vuorovaikutuksena, ei pelkkänä työtehtäviin opastamisena. Muiden työyhteisön jäsenten, ei vain johtajien tai määrättyjen perehdyttäjien, merkitys on tässä keskeistä.

– Yksilöllinen hyväksynnän ja jäsenyyden kokemus muodostuu yhteisöllisesti, kun uusi työntekijä kokee tulevansa sekä tunnistetuksi että tunnustetuksi työyhteisön jäsenenä ja asiantuntijana muiden työyhteisön jäsenten puheessa, Rajamäki täsmentää.

Vasta korkeakoulusta valmistuneiden työyhteisön tulokkaiden ja jo pidemmän aikaa työelämässä olleiden työntekijöiden haastatteluihin ja kokemuksiin pohjautuva väitöskirjatutkimus tuo esiin työyhteisöön liittymisen ja kuulumisen moninaisuuden. Tutkimus havainnollistaa millaisessa vuorovaikutuksessa työntekijästä tulee osa yhteisöä.

Kiinnittyneet työntekijät muodostavat tuloksellisen ja hyvinvoivan yhteisön

Työntekijöiden tarve kuulua yhteisöön ei ole katoamassa ja toimivien vuorovaikutuskäytänteiden merkitys vain korostuu tulevaisuudessa hybridityön lisääntyessä. Työnantajien tulee tukea ja vastata yksilöllisiin tarpeisiin kuulua työyhteisöön.

Työskentelivätpä työntekijät fyysisesti samassa paikassa tai teknologiavälitteisillä alustoilla, kannattaa työpaikoilla pohtia työntekijöiden mahdollisuuksia tiedonjakamiseen ja palautteeseen, vuorovaikutussuhteiden luomiseen ja ylläpitämiseen sekä oman asiantuntijuuden ilmaisemiseen.

– Kuulumisen kokemus mahdollistuu, kun työntekijät voivat keskustella ja luoda yhteistä ymmärrystä niin työpaikasta, työtehtävistä kuin omasta asiantuntijuudestaan, mutta myös itsestään työkaverina suhteessa muihin työyhteisön jäseniin, Rajamäki kuvaa.

Hyväksyvässä ja tasavertaisessa työyhteisössä kaikkien työntekijöiden asiantuntijuus tulee tunnistetuksi ja valjastetaan koko työpaikan yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Tarve tulla arvostetuksi asiantuntijana ja saada tukea sekä palautetta on kaikkien työyhteisön jäsenten työyhteisöön kuulumisen kannalta tärkeää, rippumatta siitä onko uusi työntekijä vai jo pidempään organisaatiossa työskennellyt.

– Yhteisöllisyys ei rakennu itsestään, minkä vuoksi työyhteisöön liittymisen ja kuulumisen tukemisen tulisi olla koko työyhteisön kehittämisen ytimessä, sillä ovathan kiinnittyneet työntekijät työnantajalle arvokas resurssi työyhteisön tuloksellisuuden ja hyvinvoinnin näkökulmasta, Rajamäki toteaa.

Perehdytyksestä koko työyhteisön käytänteiden kehittämiseen

Tutkimus osoittaa, että työpaikoilla kannattaisi huomata, miten paljon tärkeää tietoa työyhteisön vuorovaikutuskäytänteistä työnantajat voivat saada tarkastellessaan perehdytysvaiheen käytänteitään ja kuuntelemalla tulokkaiden kokemuksia.

Rajamäen mukaan se, miten työpaikalla huomioidaan uudet työntekijät ja kuinka heidän työskentelyään tuetaan, kertoo paljon myös työyhteisön vuorovaikutuksesta ja mitä siinä voitaisiin kehittää. Tämä vaatii kokemusten ja näkökulmien jakamista sekä niistä keskustelemista.

– Yhteisen ymmärryksen rakentaminen vaatii aikaa. Se kuitenkin takaa ja mahdollistaa sujuvan yhteistyön sekä vahvistaa työntekijöiden hyvinvointia ja työn tuottavuutta eli tukee organisaation perustarkoituksen toteuttamista, Rajamäki kiteyttää.

FM Sari Rajamäen viestinnän väitöskirja "Työyhteisöön liittymisen ja kuulumisen rakentuminen vuorovaikutuksessa" tarkastetaan 4.12.2021 klo 12 Jyväskylän yliopiston vanhassa juhlasalissa (S212). Vastaväittäjänä toimii dosentti Vastaväittäjänä toimii dosentti Anne Laajalahti (Vaasan yliopisto) ja kustoksena professori Anu Sivunen (Jyväskylän yliopisto). Työn pääohjaajana on toiminut apulaisprofessori Leena Mikkola (Tampereen yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Yleisö voi seurata tilaisuutta myös etänä: https://r.jyu.fi/dissertation-rajamaki-041221

Kustoksen puhelinnumero, johon etäyleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä on +358 40 7354279.

Julkaisun tiedot:

Teos on julkaistu sarjassa JYU Dissertations numerona 461, 115 s. Jyväskylä 2021, ISBN 978-951-39-8936-1 (PDF) URN:ISBN:978-951-39-8936-1 ISSN 2489-9003.

Linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8936-1

Taustatietoja:

Sari Rajamäki (os. Sirviö) kirjoitti ylioppilaaksi Sonkajärven lukiosta keväällä 2009. Vuonna 2015 hän valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta pääaineenaan puheviestintä. Rajamäki on sen jälkeen työskennellyt päätoimisesti apurahatutkijana, väitöskirjatutkijana ja yliopistonopettajana Jyväskylän yliopistossa. Tutkimustyötä ovat rahoittaneet Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitos, Emil Aaltosen säätiö ja Työsuojelurahasto. Tällä hetkellä Rajamäki työskentelee yliopistonopettajana Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitoksella.

Lisätietoja:

Sari Rajamäki, +358505727433, sari.v.p.rajamaki@jyu.fi