Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Uhanalainen laji ei olekaan kadonnut Suomenlahdelta -upossarpiota löytyi Pyhtään rannoilta

Jaa
Kaakkois-Suomen ELY-keskus on kesän aika etsinyt uhanalaisia lajeja Itäisen Suomenlahden rannikolla. Kartoittajat ovat hyödyntäneet vanhoja havaintoilmoituksia etsiessään näitä lajeja, mutta usein tämä on veden alla helpommin sanottu kuin tehty. Upossarpio kuului lajeihin, jonka aikaisemmasta havainnosta oli kulunut jo jonkin aikaa ja siksi oletus oli, että laji on hävinnyt alueeltamme. Toisin kävi.
Kuvan upossarpio kasvaa Pyhtäällä Ahvenkoskenlahdessa kivikkoisella sorapohjalla. Kuva Petra Pohjola.
Kuvan upossarpio kasvaa Pyhtäällä Ahvenkoskenlahdessa kivikkoisella sorapohjalla. Kuva Petra Pohjola.

Upossarpio yllätti

Tämän kesän lajistokartoituksissa löytyi yllätys. Uhanalaisesta uposkasvista, upossarpiosta (Alisma wahlenbergii), on kirjattu yksittäisiä havaintoja 1800-luvulta Pyhtään Munapirtistä. Sijainniksi ja elinympäristöksi oli tuolloin merkitty epätarkasti vain Munapirtissä sijaitseva kylä Hinkapyöli tai nimeämätön lahti Hinkapyölin edustalla. Tämä on ollut ainoa havainto Kaakkois-Suomesta. Muualla lajia esiintyy Pohjanlahden perukoilla. Lajia on sittemmin etsitty Munapirtin pohjoispuolelta monesti mutta tuloksetta.

Alkuperäisten havaintojen todennäköisimmät elinympäristöt ovat jo kauan sitten liettyneet ja kasvaneet umpeen, joten etsinnät suunniteltiin uudelta kannalta; lajia on saattanut esiintyä muuallakin lähistöllä. Upossarpiohan kasvaa matalissa suojaisissa hiekkapohjaisissa lahdissa, kenties vastaavia elinympäristöjä löytyisi yhä jostain läheltä. Nyt kuitenkin kasvi yllätti ja runsaita kasvustoja löytyikin jyrkiltä kivi- ja sorarinteiltä, eli aivan toisenlaisesta kasvuympäristöstä kuin missä lajia aikaisemmin on havaittu.

Upossarpion ekologiasta ja levinneisyydestä

Upossarpion tiedetään kasvavan matalissa hiekkapohjaisissa lahdissa, jollainen Hinkapyölinlahtikin lienee aiemmin ollut. Se kukkii heinä-elokuussa. Uudet kasvustot kasvavat yleensä siemenistä. Kukkimaton upossarpio muistuttaa useita muita kapealehtisiä uposkasveja, mutta tavallisesti kasvi kukkii ja on siten helppo tunnistettava .

Upossarpio on Itämerellä kotoperäinen laji. Lajin suurimmat esiintymät ovat Perämeren Suomen puoleisella rannikolla Kalajoelta Kemiin. Yleisimmillään laji on Oulun, Hailuodon ja Limingan seuduilla. Aikaisemmin kasvia on tavattu myös Vaasan seudulta. Perämeren maankohoamisalueilla lajin kasvupaikat tuhoutuvat jatkuvasti, mutta toisaalta tilalle syntyy koko ajan myös uusia elinympäristöjä.

Suomessa kasvaa 80 % koko Euroopan ja samalla koko maailman upossarpioista. Suomen ulkopuolelta lajia on tavattu Suomenlahden itäpohjukasta Venäjältä, sekä Ruotsista Perämerestä ja Mälaren-järvestä.

Mitä uhanalaisen upossarpion laaja esiintyminen tarkoittaa

Rantojen ruoppaaminen veneväyliksi, rantarakentaminen ja ennen kaikkea vesien rehevöitymisen myötä lisääntyvä ruovikoituminen uhkaavat lajin kasvupaikkoja. Myös merenpohjan liettyminen on haitaksi. Ilmastonmuutoksen seurauksena talvien leudontuminen, mahdollinen jääeroosion häviäminen ja meriveden pinnan nousu voivat muuttaa rantoja siten, ettei upossarpion esiintymiselle välttämättömiä avoimia alueita ole tarjolla. Esiintymistä hieman yli puolet on suojeltuja. Lisäksi upossarpio on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu, mikä kieltää lajiin kohdistuvat haitalliset toimet.

Suomella on erityinen vastuu upossarpion säilymisestä, koska valtaosa maailman kannasta on täällä. Ranta-alueiden kasvillisuuden, erityisesti ruovikoitumisen, sekä merenpohjan ja veden laadun seuranta ovat tarpeen, jotta upossarpion elinympäristöjen mahdolliseen heikentymiseen voidaan ajoissa puuttua. Merkittävä osa lajin suojelua on myös levinneisyyden jatkokartoitus, joka ylipäätään mahdollistaa rauhoitetun lajin seurannan ja suojelun.

Tämänvuotiset löydökset ovat merkki siitä, että vedenalainen luontomme on meille hyvin tuntematon ja että vedenalaisiin lajistokartoituksiin pitäisi panostaa jatkossakin. Suurista viimeaikaisista kartoitushankkeista huolimatta vain murto-osa vedenalaisluonnostamme on kartoitettu.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Luonnonsuojeluasiantuntija Petra Pohjola
s-posti: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
puh: 0295 029 173

Kuvat

Kuvan upossarpio kasvaa Pyhtäällä Ahvenkoskenlahdessa kivikkoisella sorapohjalla. Kuva Petra Pohjola.
Kuvan upossarpio kasvaa Pyhtäällä Ahvenkoskenlahdessa kivikkoisella sorapohjalla. Kuva Petra Pohjola.
Lataa
Tänä kesänä upossarpion yllättäväksi elinympäristöksi ovat paljastuneet paljaat kivi- ja sorarannat, joita löytyy esimerkiksi tällaisista jäätikön muodostamista harjusaarista. Kuva Petra Pohjola.
Tänä kesänä upossarpion yllättäväksi elinympäristöksi ovat paljastuneet paljaat kivi- ja sorarannat, joita löytyy esimerkiksi tällaisista jäätikön muodostamista harjusaarista. Kuva Petra Pohjola.
Lataa
Upossarpio kukkii veden alla heinä-elokuussa vaatimattomin mutta helposti tunnistettavin kukinnoin. Kuva Petra Pohjola.
Upossarpio kukkii veden alla heinä-elokuussa vaatimattomin mutta helposti tunnistettavin kukinnoin. Kuva Petra Pohjola.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Salpausselänkatu 22 (PL 1041)
45101 Kouvola

0295 029 000http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-kaakkois-suomi

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. ELY-keskus hoitaa elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen, liikenteeseen ja infrastruktuuriin sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus kehittää ja tukee taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia. ELY-keskus toimii tiiviissä yhteistyöverkostossa alueen, kansalaisten, yritysten, yhteisöjen ja muiden toimijoiden hyväksi tavoitteenaan kestävä ja elinvoimainen Kaakkois-Suomi.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Kaakkois-Suomen ELY-keskus ehdottaa kahden alueen nimeämistä merkittäviksi tulvariskialueiksi19.3.2024 09:41:34 EET | Tiedote

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut arviot vesistöalueiden ja merenrannikon tulvariskeistä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueella. ELY-keskus ehdottaa merkittäviksi tulvariskialueiksi Kymijoen alaosaa sekä Haminan ja Kotkan rannikkoaluetta. Ehdotukset merkittäviksi tulvariskialueiksi ovat kuultavana 15.3.–17.6.2024.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye